Koulupsykologien ja -kuraattorien sitova mitoitus
Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta
Kouluihin ja oppilaitoksiin säädetään sitova henkilöstömitoitus kuraattoreille ja psykologeille. Uudistuksella parannetaan opiskeluhuollon saatavuutta ja varmistetaan lapsille sekä nuorille yhdenvertainen tuki.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 7.10.2021
- Viimeisin tapahtuma
- 3.12.2021
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 13
- Vahvistettu
- 16.12.2021
- Säädös
- 1146/2021
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin säädetään sitova henkilöstömitoitus, jonka mukaan yhtä kuraattoria kohden saa olla enintään 670 ja yhtä psykologia kohden enintään 780 oppilasta tai opiskelijaa esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa. Samalla täsmennetään kuraattorin kelpoisuusvaatimuksia.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen oppilaita, koulutuksen järjestäjiä ja kuntia sekä myöhemmin hyvinvointialueita. Mitoituksen saavuttamiseksi arvioidaan tarvittavan noin 338 uutta koulupsykologia ja 156 kuraattoria. Valtion pysyväksi lisärahoitukseksi varataan 29,2 miljoonaa euroa vuodesta 2024 alkaen. Kuraattorimitoitus tulee voimaan 1.1.2022 ja psykologimitoitus siirtymäajan jälkeen 1.8.2023.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
13 puheenvuoroa · 10 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa vallitsi laaja yksimielisyys lakiesityksen tarpeellisuudesta lasten ja nuorten kasvavan pahoinvoinnin ehkäisemiseksi ja avun saamiseksi kouluihin. Erimielisyyttä tai huolta herätti lähinnä se, riittääkö maassa koulutettuja psykologeja ja kuraattoreja mitoituksen täyttämiseen ja miten palvelujen rahoitus ja lähipalveluperiaate toteutuvat tulevilla hyvinvointialueilla.
- Riittääkö osaavaa ammattihenkilöstöä sitovan mitoituksen toteuttamiseen koko maassa?
- Miten oppilashuollon palvelut ja rahoitus turvataan sote-uudistuksen ja hyvinvointialueille siirtymisen myötä?
- SDPPuolesta
Esitys tukee hallituksen laajaa koulutuspoliittista linjaa ja varmistaa, että varhainen tuki ja ennaltaehkäisevät opiskeluhuoltopalvelut ovat tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla.
”oppilas‑ ja opiskelijahuoltoa vahvistetaan säätämällä sitovista mitoituksista sekä kelpoisuuksista psykologi‑ ja kuraattoripalveluihin.”
— Eeva-Johanna Eloranta - KeskustaPuolesta
Henkilöstömitoitus mahdollistaa nopeamman puuttumisen oppilaiden ongelmiin ja ennaltaehkäisee kalliimpien korjaavien toimien tarvetta, kunhan osaavan työvoiman koulutuksesta huolehditaan.
”Riittävä määrä psykologeja ja kuraattoreita mahdollistaa nopeamman puuttumisen ongelmiin, kohdistetumman avun ja tasa-arvoisemmat resurssit ympäri Suomen.”
— Pasi Kivisaari - VihreätPuolesta
Mitoitus parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia aitoon kohtaamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön sekä estää opiskeluhuollon joutumisen kuntien säästökohteeksi.
”Nyt säätämällä psykologi- ja kuraattoripalveluille selkeät mitoitukset vahvistetaan juuri jokaisen lapsen ja nuoren tasa-arvoista mahdollisuutta oppia.”
— Pirkka-Pekka Petelius - VasemmistoliittoPuolesta
Sitova mitoitus takaa laadukkaat ja nykyistä tasa-arvoisemmat opiskeluhuollon palvelut kaikille koulutusasteille ja varmistaa oppivelvollisuuden laajentamisen onnistumista.
”Sitovalla kuraattori‑ ja psykologipalveluiden henkilöstömitoituksella voidaan turvata oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitsemien palvelujen nykyistä tasa-arvoisempi saatavuus ja laatu”
— Li Andersson - RKPPuolesta
Mitoitus on välttämätön lasten ja nuorten kasvaneen pahoinvoinnin ja alueellisten saatavuuserojen korjaamiseksi, ja kuraattorien kelpoisuusehtojen tarkennus turvaa myös ruotsinkielisen henkilöstön pysyvyyden.
”Näin ei voi olla, ja on erittäin kannatettavaa, että esityksessä ehdotetaan sitovaa henkilöstömitoitusta koulukuraattoreille ja ‑psykologeille.”
— Mikko Ollikainen - KokoomusPuolesta varauksin
Tavoite ja mitoitus ovat erittäin kannatettavia, mutta suuria huolia liittyy ammattitaitoisen henkilöstön ja rahoituksen riittävyyteen sekä henkilöstön pysymiseen kouluilla hyvinvointialueuudistuksen jälkeen.
”kannan tietysti huolta siitä, miten me näitä psykologeja ja kuraattoreja sitten saadaan riittävästi.”
— Paula Risikko - PerussuomalaisetPuolesta
Uudistus ja panostukset ovat tärkeitä nuorten pahoinvoinnin ehkäisemiseksi, ja siirtyminen hyvinvointialueille tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää henkilöstöä aiempaa joustavammin lähipalveluna.
”Sitten tämä mitoitus kaiken kaikkiaan ja rahoitus ovat todella erittäin tärkeitä asioita, ja toivon, että hallitus, nykyinen ja tuleva, ja eduskunta huolehtivat niistä.”
— Toimi Kankaanniemi
Kooste on tuotettu tekoälyllä 13 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 165/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 7.10.2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 13.10.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 23.11.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 25.11.2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 30.11.2021Toinen käsittely · Täysistunto
- 2.12.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisestaHyväksytty · 1146/2021 · 16.12.2021
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 7 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1501/2016, sekä lisätään lakiin uusi 9 a § seuraavasti:
7 §Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut
Kelpoinen toimimaan kuraattorina on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 7 §:ssä tai 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Lisäksi kelpoinen on henkilö, jolla on tehtävään soveltuva sosiaali- tai kasvatusalalle taikka käyttäytymistieteisiin suuntautunut korkeakoulututkinto. Koulutukseen tulee sisältyä tai sen lisäksi tulee olla suoritettuna 60 opintopisteen laajuiset korkeakouluopinnot, joiden tulee muodostua sosiaalityön yliopisto-opinnoista tai mainitun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun korkeakoulututkintoon kuuluvista opinnoista. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava opiskeluhuollon psykologin ja sellaisen vastaavan kuraattorin palveluja, joka on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö.
9 a §Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden henkilöstömitoitus
Edellä 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuja psykologi- ja kuraattoripalveluita järjestettäessä saa yhtä kuraattoria kohden olla enintään 670 opiskelijaa ja yhtä psykologia kohden enintään 780 opiskelijaa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Henkilö, joka ennen tämän lain voimaan tuloa on toiminut kelpoisuusehdot täyttävänä kuraattorina, on tämän lain voimaan tulon jälkeen edelleen kelpoinen kuraattorin tehtävään. Kuraattorin tehtävään on myös kelpoinen henkilö, joka on 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä saanut Opetushallituksen ehdollisen ammattipätevyyden tunnustamispäätöksen kelpoisuudesta kuraattorin tehtävään ja saa Opetushallituksen lopullisen tunnustamispäätöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Tämän lain 9 a §:ssä säädettyä henkilöstömitoitusta sovelletaan psykologipalveluihin 1 päivästä elokuuta 2023.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.