Suden metsästyksen salliminen
Laki metsästyslain muuttamisesta
Suden ympärivuotisesta rauhoituksesta luovutaan, ja suden metsästys sallitaan jatkossa määriteltynä metsästysaikana. Metsästystä varten voidaan asettaa kiintiöitä tai myöntää pyyntilupia ilman tiukkoja poikkeuslupamenettelyitä.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 20.11.2025
- Viimeisin tapahtuma
- 17.12.2025
- Äänestyksiä
- 6
- Puheenvuoroja
- 157
- Vahvistettu
- 22.12.2025
- Säädös
- 1292/2025
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Metsästyslaista poistetaan suden ympärivuotista rauhoitusta koskeva säännös, ja suden rauhoitusajasta säädetään jatkossa asetustasolla. Lisäksi lakiin lisätään velvollisuus toimittaa kaadetusta sudesta DNA-näyte Luonnonvarakeskukselle sekä vaatimus nimetä metsästyksen johtaja suden pyyntilupa- ja kiintiömetsästyksessä.
Mitä se tarkoittaa
Muutos mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen järjestämisen pyyntilupien tai alueellisten kiintiöiden pohjalta, mikä helpottaa susikannan kasvun ja maaseudulle sekä karjataloudelle (kuten lammastaloudelle) aiheutuvien vahinkojen hallintaa. Metsästäjille tulee uusia velvoitteita metsästyksen johtajan nimeämisestä ja DNA-näytteiden keräämisestä, ja Suomen riistakeskus hallinnoi lupia ja kiintiöseurantaa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 15.12.2025Eduskunta hyväksyi lain äänin 135–35.
Esitys sisälsi useita lakiehdotuksia, joista äänestettiin erikseen. Tässä näkyy pääasiallisen lakiehdotuksen äänestys – loput löytyvät alta.
SDP ja Keskusta äänestivät hallituksen kanssa. 1 äänesti tyhjää, 28 oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 3 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 22.12.2025.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
157 puheenvuoroa · 4 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunnassa kiisteltiin suden ympärivuotisen rauhoituksen poistamisesta ja kannanhoidollisen kiintiömetsästyksen sallimisesta. Hallituspuolueet sekä oppositioon kuuluvat keskusta ja SDP pitivät uudistusta välttämättömänä ihmisten turvallisuuden, maaseudun elinkeinojen ja susihaittojen vähentämisen vuoksi. Vihreät ja vasemmistoliitto vastustivat esitystä vedoten suden uhanalaisuuteen, puutteelliseen lainvalmisteluun ja tutkitun tiedon sivuuttamiseen.
- Onko suden kiintiömetsästykselle tieteelliset ja luonnonsuojelulliset perusteet?
- Vähentääkö metsästys susien aiheuttamia turvallisuus- ja elinkeinohaittoja?
- Oliko lakiesityksen valmistelu ja sen laajentaminen valiokunnassa asianmukaista?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä kannattaa kannanhoidollisen metsästyksen palauttamista keinona luoda tasapaino luonnon, ihmisasutuksen ja elinkeinojen välille.
”Susi ja muutkin suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, siitä ei ole kysymystäkään, mutta kantojen kokoa on voitava säädellä metsästyksellä.”
— Teemu Kinnari - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä tukee voimakkaasti esitystä ja katsoo metsästyksen palauttavan susien luontaisen ihmisarkuuden sekä turvaavan maaseudun arkea.
”Suojelun pitää aina olla yleisesti hyväksyttyä, ja nyt se ei ole sitä enää ollut, kun susiongelmien on suorastaan annettu rehottaa.”
— Jenna Simula - RKPPuolesta
Ryhmä pitää metsästyksen sallimista kauan odotettuna ratkaisuna, joka parantaa asukkaiden turvallisuudentunnetta ja suurpetopolitiikan hyväksyttävyyttä.
”Tätä on monella seudulla, varsinkin siellä, missä susia on tiheästi, odotettu pitkään.”
— Anders Norrback - KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä puolustaa esitystä todeten sen toimeenpanevan EU-direktiivin muutoksen ja ehkäisevän petojen aiheuttamia haittoja ennalta.
”Tällä muutosesityksellä toimeenpannaan kansallisesti suden liitesiirto ja mahdollistetaan kannanhoidollinen metsästys.”
— Sari Essayah - SDPPuolesta
Ryhmä kannattaa suden kannanhoidollista metsästystä ja hyväksyy lakiesityksen, mutta esitti huolensa valmistelun kiireellisyydestä muiden suurpetojen osalta.
”Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminenhan on tärkeä askel eteenpäin siinä, että me saadaan hoidettua tätä asiaa parempaan suuntaan.”
— Timo Suhonen - KeskustaPuolesta
Ryhmä iloitsee esityksestä ja kannattaa kiintiömetsästystä maaseudun turvallisuuden, kotieläintilojen ja metsästyskulttuurin turvaamiseksi.
”Keskusta iloitsee tästä suurpetopäätöksestä.”
— Anne Kalmari - VihreätVastaan
Ryhmä vastustaa esitystä korostaen suden olevan erittäin uhanalainen laji ja arvostelee lakiesityksen heikkoa ja hätikoitua valmistelua.
”Suden kiintiömetsästykselle ei ole perusteita, eikä sitä pidä sallia.”
— Tiina Elo - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä vastustaa lakiesitystä pitäen sitä tutkitun tiedon vastaisena ja arvostelee prosessia asiantuntijakuulemisten ja vaikutusarvioiden sivuuttamisesta.
”Susipelkoa liioitellaan tarkoituksellisesti metsästäjien intressejä edistäen.”
— Veronika Honkasalo - Timo Vornasen eduskuntaryhmäPuolesta
Puhuja pitää uudistusta historiallisen tärkeänä keinona palauttaa tolkkua suurpetopolitiikkaan ja turvata sosiaalinen kestokyky.
”Tämä historiallinen esitys tuo vihdoin tolkkua suurpetopolitiikkaan.”
— Timo Vornanen - Ryhmiin kuulumattomatPuolesta
Puhuja tukee metsästyksen mahdollistamista ja pitää sitä maaseudun vaatimana maalaisjärkisenä päätöksenä.
”Tätä maaseutu on halunnut, tätä maaseutu on vaatinut, ja tämä on maalaisjärkinen päätös, minkä hallitus on meille esittänyt.”
— Mikko Polvinen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 157 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 20.11.2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Maa- ja metsätalousministeriö
- 3.12.2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 9.12.2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · maa- ja metsätalousvaliokunta
- 12.12.2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 16.12.2025Toinen käsittely · Täysistunto
- 16.12.2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki metsästyslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1292/2025 · 22.12.2025
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki metsästyslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsästyslain (615/1993) 10 ja 30 §, 37 §:n 3 momentti, 41 §:n 4 ja 5 momentti sekä 41 a §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 10 §, 37 §:n 3 momentti sekä 41 a §:n 3 ja 4 momentti laissa 159/2011, 30 § laissa 504/2017, 41 §:n 4 momentti laissa 206/2013 ja 41 §:n 5 momentti laissa 244/2025, seuraavasti:
10 §Pyyntilupa ja alueellinen kiintiö
Metsästykseen on oltava pyyntilupa tai metsästyksessä on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa säädettyä alueellista kiintiötä, jos metsästyksestä aiheutuu muun kuin 26 §:n 1 momentissa mainitun riistaeläinlajin kannan vaarantuminen tai jos riistaeläinlajin metsästyksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä pyyntiluvan tai alueellisen kiintiön nojalla metsästettävistä riistaeläinlajeista, pyyntiluvan ja alueellisen kiintiön myöntämisen edellytyksistä sekä myöntämisessä noudatettavasta menettelystä ja muista pyyntilupaa ja alueellista kiintiötä koskevista seikoista sekä pyyntiluvan tai alueellisen kiintiön nojalla saadun saaliin ilmoittamisesta.
Pyyntilupien ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavan metsästyksen vuotuista saalismäärää voidaan rajoittaa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, mitä riistaeläinlajia rajoitus koskee, suurimmasta sallitusta saalismäärästä, saalisyksilöiden sukupuolesta ja iästä sekä alueesta, jota rajoitus koskee.
Suomen riistakeskus myöntää 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan sekä vastaa alueellisen kiintiön nojalla sallitun metsästyksen seurannasta.
Pyyntiluvan tai alueellisen kiintiön nojalla saaliiksi saadusta sudesta on toimitettava DNA-näytteet Luonnonvarakeskukselle. Valtioneuvoston asetuksella säädetään DNA-näytteiden toimittamisen määräajasta.
30 §Metsästyksen johtaja
Hirvieläimen ja suden pyyntiluvan sekä suden, karhun, ahman ja ilveksen poikkeusluvan saajan on nimettävä metsästyksen johtaja ja tarvittava määrä varajohtajia. Jos sutta metsästetään alueellisen kiintiön nojalla, metsästykseen osallistuvan on huolehdittava siitä, että metsästyksen johtaja ja tarvittava määrä varajohtajia on nimetty. Metsästykseen osallistuva henkilö on velvollinen noudattamaan metsästyksen johtajan antamia määräyksiä. Metsästyksen johtaja saa kieltää metsästykseen osallistumisen henkilöltä, joka ei noudata annettuja määräyksiä.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään metsästyksen johtajan ja varajohtajien nimeämisestä, näiden ilmoittamisesta asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle tai Suomen riistakeskukselle, läsnäolosta metsästystapahtumassa sekä metsästyksen johtajan tehtävistä.
37 §Riistaeläinlajin rauhoittaminen
Karhu, saukko, ahma, ilves ja kirjohylje ovat aina rauhoitettuja.
41 §Poikkeusluvat
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä poikkeusluvan myöntämisessä noudatettavasta menettelystä, poikkeuslupaan liitettävistä määräyksistä, poikkeusluvan nojalla saadun saaliin ilmoittamisesta, poikkeusluvan ajallisesta kestosta ja poikkeamisen edellytysten arvioinnista sekä 41 a §:n 4 momentissa tarkoitetun poronhoitoalueen alueellisen kiintiön myöntämisen edellytyksistä ja alueellisen kiintiön nojalla saadun saaliin ilmoittamisesta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää myös ajankohdista, jolloin 37 §:n mukaisesta rauhoituksesta voidaan poiketa.
Poikkeuslupien ja 41 a §:n 4 momentissa tarkoitetun poronhoitoalueen alueellisen kiintiön nojalla pyydettävän saaliin vuotuista määrää voidaan rajoittaa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, mitä riistaeläinlajia tai poikkeusluvan myöntämisperustetta rajoitus koskee, suurimmasta sallitusta saalismäärästä, saalisyksilöiden sukupuolesta ja iästä sekä alueesta, jota rajoitus koskee. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetun poikkeusluvan ja 41 a §:n 4 momentissa tarkoitetun poronhoitoalueen alueellisen kiintiön päämäärästä ja alueesta, jota päämäärä koskee, sekä poikkeuksen kohteena olevan lajin suotuisan suojelutason viitearvosta.
41 a §Edellytykset eräiden riistaeläinlajien poikkeusluvalle
Sutta, karhua, saukkoa ja ilvestä koskeva poikkeuslupa voidaan 1 momentissa säädetyn lisäksi myöntää myös tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden pyydystämiseksi tai tappamiseksi, jos 1 momentin johdantokappaleessa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Edellä 3 momentissa tarkoitettu rauhoituksesta poikkeaminen voidaan järjestää poronhoitoalueella myös maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa määritellyn alueellisen kiintiön nojalla. Suomen riistakeskus vastaa alueellisen kiintiön nojalla sallitun rauhoituksesta poikkeamisen seurannasta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.