Kiinteistöverotuksen kiristäminen vuodelle 2017
Laki kiinteistöverolain muuttamisesta
Kiinteistöverojen vähimmäistasoja ja sallittuja vaihteluvälejä korotetaan vuodesta 2017 alkaen. Muutos nostaa kiinteistöjen, mökkien ja rakentamattomien tonttien verotusta useissa kunnissa.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 6.10.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 11.11.2016
- Äänestyksiä
- 5
- Puheenvuoroja
- 68
- Vahvistettu
- 18.11.2016
- Säädös
- 970/2016
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Yleisen kiinteistöveroprosentin alaraja korotetaan 0,93 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentin alaraja 0,41 prosenttiin. Vapaa-ajan asuntojen ja muiden ei-vakituisten asuinrakennusten veroprosentin vaihteluväliksi säädetään 0,93–1,80 prosenttia. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin vaihteluväli nousee 2,00–6,00 prosenttiin, ja eräissä pääkaupunkiseudun kunnissa sen on oltava vähintään 3,00 prosenttiyksikköä yleistä kiinteistöveroa korkeampi.
Mitä se tarkoittaa
Muutos lisää kuntien kiinteistöverotuloja arviolta 50 miljoonalla eurolla vuonna 2017, ja lisätuotosta noin 60 prosenttia kertyy Helsingistä ja Espoosta. Pakottava korotus koskee yleisen kiinteistöveron osalta 90 kuntaa, vakituisten asuntojen osalta 53 kuntaa ja mökkien osalta 40 kuntaa. Verorasitus kasvaa kiinteistöjen, tonttien ja vapaa-ajanasuntojen omistajilla, mikä heijastuu myös vuokriin. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 9.11.2016Eduskunta hyväksyi lain äänin 106–39.
Vasemmisto ja Vihreät äänestivät hallituksen kanssa. 54 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 18.11.2016.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
68 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin kiinteistöveron alarajojen nostamisesta ja kuntien pakottamisesta veronkorotuksiin. Hallituspuolueet pitivät esitystä tarpeellisena keinona vahvistaa kuntataloutta ja tuoda kunnille vakaita tuloja. Oppositio puolestaan vastusti esitystä ja katsoi sen nostavan asumiskustannuksia liikaa erityisesti pääkaupunkiseudulla kesken laajemman kiinteistöverouudistuksen.
- Nostaako alarajojen korottaminen asumiskustannuksia kohtuuttomasti kasvukeskuksissa?
- Olisiko veronkorotusten sijaan pitänyt odottaa kiinteistöverotuksen kokonaisuudistusta?
- Heikentääkö kiinteistöveron alarajojen määrääminen kuntien itsemääräämisoikeutta?
- KokoomusPuolesta
Kiinteistövero tarjoaa kunnille vakaan ja ennakoitavan tulopohjan, ja alarajojen nostaminen tasoittaa kuntien välisiä verotuseroja oikeudenmukaisesti.
”Kiinteistövero on sen sijaan tuotoltaan varsin vakaa, ja se on tietysti parempi.”
— Timo Heinonen - PerussuomalaisetPuolesta
Esitys siirtää verotuksen painopistettä oikeaan suuntaan ja auttaa tasapainottamaan kuntataloutta, vaikka alueellisiin vaikutuksiin liittyykin huomioitavia yksityiskohtia.
”Tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä tuloverotuksesta muun muassa kohti kiinteistöverotusta, joten tässä mielessä tämä kiinteistöverotuksen alarajojen nosto on ymmärrettävä toimenpide”
— Sami Savio - KeskustaPuolesta
Alarajan korotus auttaa kuntia saamaan tarvittavia tuloja, vaikka kiinteistöjen verotusarvojen määräytymisessä ja veronmaksukyvyn huomioimisessa on edelleen kehitettävää.
”Tämä kiinteistöverojen muuttaminen, alarajan hienoinen korotus, on kieltämättä korotus, ja se menee kuntien hyväksi ainakin osittain”
— Hannu Hoskonen - SDPVastaan
Hallituksen toistuvat pakkokorotukset nostavat asumisen hintaa ja kohdistuvat raskaasti pieni- ja keskituloisiin kesken valmisteilla olevan kiinteistöveron kokonaisuudistuksen.
”Me kannamme hyvin vakavaa huolta siitä, että tällä tuplanostolla, kaksi vuotta peräkkäin pakkonostolla, jälleen kerran asumisen hintaa nostetaan, ja siksi emme pidä hyvänä tätä hallituksen esitystä.”
— Pia Viitanen - VihreätPuolesta varauksin
Alarajojen nostoa voidaan kannattaa kiinteistöveron vakauden ja ohjausvaikutuksen vuoksi, mutta järjestelmää on uudistettava asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi.
”Vaikka kannatan kiinteistöveron alarajojen korotuksia hallituksen esittämällä tavalla, itse kiinteistöveroa tulee uudistaa.”
— Touko Aalto - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Ryhmä näki esityksessä ongelmia ja yhtyi vihreiden esittämiin lausumiin kiinteistöverotuksen kokonaisuudistuksesta sekä huoleen kohtuuhintaisen asumisen turvaamisesta.
”Kannatan edustaja Aallon tekemiä lausumaehdotuksia. Hän kävi ansiokkaasti läpi tähän esitykseen liittyviä hyviä ja huonoja, ongelmallisia, puolia.”
— Li Andersson - RKPVastaan
Pakollinen alarajojen korottaminen kaventaa kuntien itsemääräämisoikeutta ja heikentää asukkaiden asemaa erityisesti pääkaupunkiseudun kalliilla asuinalueilla.
”Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä kiinteistöveron tulisi myös jatkossa olla kunnallinen vero, jossa kunnat saavat itse määritellä veron tason omien paikallisten tarpeiden mukaan.”
— Mats Nylund - KristillisdemokraatitVastaan
Kiinteistöveron alarajojen korottaminen heikentää pienituloisten ostovoimaa ja asumisen edellytyksiä, minkä sijaan veropohjaa tulisi vahvistaa rakennusrekisteritietoja päivittämällä.
”Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa Pia Viitasen tekemää hylkyesitystä.”
— Peter Östman
Kooste on tuotettu tekoälyllä 68 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 174/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 6.10.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 12.10.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 24.10.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 26.10.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 9.11.2016Toinen käsittely · Täysistunto
- 10.11.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kiinteistöverolain muuttamisestaHyväksytty · 970/2016 · 18.11.2016
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kiinteistöverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteistöverolain (654/1992) 11 §:n 3 momentti, 12 §:n 1 momentti, 12 a §:n 1 momentti, 12 b § ja 13 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1291/2015, seuraavasti:
11 §Yleinen kiinteistöveroprosentti
Kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan tämän lain mukaan veronalaisiin kiinteistöihin, jollei 12, 12 a, 12 b, 13, 13 a tai 14 §:stä muuta johdu. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään vähintään 0,93 ja enintään 1,80.
12 §Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti
Pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentiksi kunnanvaltuusto määrää vähintään 0,41 ja enintään 0,90.
12 a §Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti
Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen 2 momentissa tarkoitetun rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 2,00 ja enintään 6,00.
12 b §Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti eräissä kunnissa
Poiketen siitä, mitä 12 a §:n 1 momentissa säädetään, Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan, Vantaan ja Vihdin kunnanvaltuustojen on määrättävä rakentamattomalle rakennuspaikalle veroprosentti, joka on vähintään 3,00 prosenttiyksikköä kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi voidaan määrätä kuitenkin enintään 6,00.
13 §Muiden asuinrakennusten veroprosentti
Kunnanvaltuusto määrää erikseen veroprosentin rakennuksille, joiden huoneistojen pinta-alasta yli puolta käytetään pääasiassa muuhun asumiseen kuin 12 §:ssä tarkoitettuun vakituiseen asumiseen. Veroprosentiksi määrätään vähintään 0,93 ja enintään 1,80.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.