Ehdonalaisen vapautumisen ehtojen tiukentaminen
Laki rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta
Vanki voi päästä ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan puolet tuomiostaan vain, jos edellisestä vankilassa suoritetusta rangaistuksesta on kulunut vähintään viisi vuotta. Aiemmin tähän niin sanottuun ensikertalaiskohteluun riitti kolmen vuoden aika.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 11.10.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 5.3.2019
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 13
- Vahvistettu
- 12.4.2019
- Säädös
- 521/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Rikoslain ehdonalaisen vapauttamisen säännöksiä muutetaan pidentämällä vaadittava vankilasta vapautumisen ja uuden rikoksen välinen määräaika kolmesta vuodesta viiteen vuoteen, jotta vanki voi vapautua suoritettuaan rangaistuksestaan puolet tavallisen kahden kolmasosan sijaan.
Mitä se tarkoittaa
Muutos ankaroittaa rangaistuksen täytäntöönpanoa rikoksenuusijoille, jotka syyllistyvät uuteen vankeutta vaativaan rikokseen 3–5 vuoden kuluessa vapautumisestaan. Päivittäisen vankiluvun arvioidaan kasvavan noin 32 vangilla, mikä lisää Rikosseuraamuslaitoksen kuluja noin 2,2 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2021 alkaen. Laki tulee voimaan 1. maaliskuuta 2020.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
13 puheenvuoroa · 9 puhujaa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin ehdonalaisen vapautumisen ehtojen kiristämistä pidentämällä ensikertalaisuuden määräaikaa kolmesta vuodesta viiteen vuoteen. Esitys sai salissa laajan ja yksimielisen tuen yli hallitus- ja oppositiorajojen, sillä sitä pidettiin yleisen oikeustajun mukaisena. Keskustelussa pohdittiin lähinnä sitä, pitäisikö ensikertalaisuuskohtelu poistaa kokonaan rikoksen toistamiseen tekeviltä erityisesti vakavissa rikoksissa.
- Olisiko ensikertalaisuuden uusiutuminen pitänyt poistaa kokonaan vakavien rikosten kohdalla?
- Riittävätkö oikeuslaitoksen resurssit esityksen aiheuttamien lisäkustannusten kattamiseen?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti esitystä tarpeellisena ja oikeudenmukaisena kiristyksenä, joka lisää rikosseuraamusjärjestelmän uskottavuutta ja yleistä hyväksyttävyyttä.
”Nyt annettavassa hallituksen esityksessä on kuitenkin kysymys siitä, onko oikeudenmukaista, että myös monet rikoksensuusijat vapautuvat vankilasta suoritettuaan vain puolet vankeusrangaistuksestaan.”
— Antti Häkkänen - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki paluuta aiempaan viiden vuoden käytäntöön ja katsoi sen vastaavan kansalaisten yleistä oikeustajua.
”Minusta on erittäin hyvä, että palataan tuohon alkuperäiseen käytäntöön siitä, että rikoksen uusimisen ensikertalaisuudessa pidättäydytään viidessä vuodessa.”
— Katri Kulmuni - Sininen tulevaisuusPuolesta
Siniset kannatti lakiesitystä ja piti paluuta viiden vuoden määräaikaan oikeudenmukaisena ja perusteltuna muutoksena.
”Minä kannatan tätä lakiesitystä lämpimästi.”
— Reijo Hongisto - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Perussuomalaiset piti muutosta oikeansuuntaisena mutta riittämättömänä ja arvosteli sitä, että ensikertalaisuus voi ylipäänsä uusiutua.
”Sinänsä tämä esitys ehdonalaiseen vapauttamisen määräaikojen pidentämisestä kolmesta vuodesta viiteen vuoteen on yleisen oikeustajun mukainen ja kannatettava, ainakin siinä mielessä, että suunta on oikea.”
— Jani Mäkelä - SDPPuolesta
SDP kannatti esitystä ja piti askeleen ottamista kohti viiden vuoden määräaikaa oikeansuuntaisena toimena.
”Pidän hyvänä tätä esitystä.”
— Mika Kari - VihreätPuolesta varauksin
Vihreät piti aikarajan nostamista järkevänä, mutta nosti esiin huolen oikeusministeriön toimialan ja oikeuslaitoksen resurssien riittävyydestä.
”Varsinkin vakavien rikosten osalta kansalaisten oikeustajua on kummastuttanut se, että ensikertalaisuus on ollut kiinni kolmen vuoden määrärajassa, joten tuntuu järkevältä, että tämä nyt nostetaan viiteen vuoteen.”
— Johanna Karimäki
Kooste on tuotettu tekoälyllä 13 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 175/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen lakialoitteisiin LA 16/2016 vp, 25/2017 vp sisältyvien lakiehdotusten hylkäämisestä. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 175/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä lakialoitteisiin LA 16/2016 vp, 25/2017 vp sisältyvien lakiehdotusten hylkäämisestä. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 11.10.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 17.10.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 19.2.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
- 21.2.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 26.2.2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 5.3.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki rikoslain 2 c luvun muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 521/2019 · 12.4.2019
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 2 c luvun 5 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1099/2010, seuraavasti:
5 §Ehdonalaisen vapauttamisen määritelmä ja määräytyminen
Määräaikaista vankeusrangaistusta suorittava päästetään ehdonalaiseen vapauteen, jollei 9 §:stä muuta johdu, kun hän on suorittanut rangaistuksestaan kaksi kolmasosaa tai kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tehdyn rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta puolet. Vanki, joka rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa, päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistuksesta on suoritettu puolet tai kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tehdyn rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta yksi kolmasosa. Viimeksi mainittujen määräosien soveltamista ei estä se, että henkilö on rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana suorittanut vankilassa sakon muuntorangaistusta tai rangaistusta siviilipalveluslain (1446/2007) 74 §:ssä tarkoitetusta siviilipalveluksesta kieltäytymisestä, 75 §:ssä tarkoitetusta siviilipalvelusrikoksesta, 76 §:ssä tarkoitetusta siviilipalveluksesta kieltäytymisestä ylimääräisen palveluksen tai liikekannallepanon aikana tai 77 §:ssä tarkoitetusta siviilipalvelusrikoksesta ylimääräisen palveluksen tai liikekannallepanon aikana taikka asevelvollisuuslain (1438/2007) 118 §:ssä tarkoitetusta asevelvollisuudesta kieltäytymisestä, 120 §:ssä tarkoitetusta poissaolosta kutsunnasta liikekannallepanon aikana, 122 §:ssä tarkoitetusta palveluksen välttämisestä tai 123 §:ssä tarkoitetusta palveluksen välttämisestä liikekannallepanon aikana. Määräosaa laskettaessa päivän osaa ei oteta huomioon. Tämän lain 6 luvun 13 §:n mukainen vapaudenmenetysaika vähennetään edellä mainituista määräosista.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Rikokseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, ja siitä seuraavan rangaistuksen täytäntöönpanoon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.