Koulumatkatuen rajaaminen maksuttomaan koulutukseen
Laki koulumatkatukilain muuttamisesta
Koulumatkatukea saavat jatkossa vain opiskelijat, joilla on oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen. Muut toisen asteen opiskelijat eivät enää saa tukea koulumatkoihinsa.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 17.10.2024
- Viimeisin tapahtuma
- 2.12.2024
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 16
- Vahvistettu
- 19.12.2024
- Säädös
- 812/2024
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Oikeus koulumatkatukeen rajataan koskemaan ainoastaan oppivelvollisuuslain nojalla maksuttoman toisen asteen koulutuksen piirissä olevia opiskelijoita, ja tuki poistetaan muilta toisen asteen opiskelijoilta.
Mitä se tarkoittaa
Laki tulee voimaan 1.8.2025. Tuen menettää arviolta 12 000 opiskelijaa, joista valtaosa on yli 20-vuotiaita, ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoita tai toista toisen asteen tutkintoa suorittavia. Suurin taloudellinen vaikutus kohdistuu pitkien matkojen kulkijoihin ja omaa autoa käyttäviin opiskelijoihin. Maksuttoman koulutuksen piirissä olevien noin 99 000 opiskelijan tuki säilyy ennallaan. Valtion menoja arvioidaan säästettävän 4 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 8 miljoonaa euroa vuodesta 2026 alkaen.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 26.11.2024Eduskunta hyväksyi lain äänin 118–37.
SDP äänesti hallituksen kanssa. 44 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 7 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 19.12.2024.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
16 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin koulumatkatuen rajaamisesta koskemaan vain maksuttomaan koulutukseen oikeutettuja toisen asteen opiskelijoita. Hallituspuolueet pitivät muutosta perusteltuna ja kohtuullisena osana valtiontalouden sopeuttamista, kun taas oppositio vastusti leikkausta vedoten aikuiskoulutettavien ja maaseudulla asuvien opiskelijoiden aseman heikentymiseen. Esitys herätti runsaasti erimielisyyttä opiskelijoihin kohdistuvien säästöjen yhteisvaikutuksista.
- Heikentääkö tuen poistaminen aikuisten ja alanvaihtajien mahdollisuuksia kouluttautua?
- Asettaako uudistus haja-asutusalueilla asuvat opiskelijat eriarvoiseen asemaan?
- Ovatko opiskelijoihin kohdistuvien leikkausten yhteisvaikutukset kohtuuttomia?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti rajausta oikeudenmukaisena priorisointina, jolla varmistetaan maksuttoman koulutuksen ja alle 20-vuotiaiden koulumatkojen tuki julkisen talouden säästöpaineissa.
”Sinänsä, kun vaikeita valintoja on tehtävä, näen, että on tärkeätä, että priorisoimme alle 20-vuotiaita opiskelijoita.”
— Mari-Leena Talvitie - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset pitivät esitystä kohtuullisena ja kannatettavana säästötoimena, joka selkeyttää tuen kriteerejä ja kohdentaa resurssit eniten tarvitseville.
”Mielestäni kyseessä on hyvinkin kohtuullinen muutos, jolla haetaan kahdeksan miljoonan vuotuiset säästöt vuoteen 26 mennessä.”
— Ari Koponen - RKPPuolesta
RKP puolusti esitystä välttämättömänä menosopeutuksena julkisen talouden tasapainottamiseksi ja korosti, että nuorimpien oppivelvollisten koulumatkatuki turvataan edelleen.
”Då resurserna är knappa måste vi noga överväga vilka stödformer staten står för och vad som kan finansieras på annat sätt.”
— Sandra Bergqvist - SDPVastaan
SDP arvosteli tuen epäämistä aikuisopiskelijoilta ja kantoi huolta heikennyksen yhteisvaikutuksista opiskelijoiden toimeentuloon sekä alueelliseen tasa-arvoon.
”Esitetyllä muutoksella voi olla vaikutuksia alueelliseen yhdenvertaisuuteen ja koulutuksen saavutettavuuteen.”
— Timo Suhonen - KeskustaJakautunut
Keskustan sisällä esiintyi eriäviä näkemyksiä: osa edustajista vastusti leikkausta maaseudun ja ammatillisen koulutuksen heikentämisenä, kun taas toinen näki tuen karsimisen ja oman vastuun korostamisen perusteltuna.
”Tuen lakkauttaminen kuitenkin lisää riskiä, että muiden kuin maksuttomaan koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden yhdenvertaisuus ja mahdollisuus opiskella heikkenevät.”
— Markku Siponen - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vastusti leikkausta pitäen koulumatkatukea tärkeänä investointina, jonka poistaminen vaikeuttaa uudelleenkouluttautumista ja iskee ammatillisen koulutuksen opiskelijoihin.
”Koulumatkatuki on järkevä investointi, sillä se parantaa koulutuksen saavutettavuutta ja madaltaa kynnystä lähteä opiskelemaan.”
— Pia Lohikoski
Kooste on tuotettu tekoälyllä 16 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 177/2024 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 17.10.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 5.11.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 13.11.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 21.11.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 27.11.2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 28.11.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki koulumatkatukilain muuttamisestaHyväksytty · 812/2024 · 19.12.2024
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki koulumatkatukilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan koulumatkatukilain (48/1997) 2 ja 3 §, 4 §:n 2 ja 4 momentti sekä 5 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 1223/2020, seuraavasti:
2 §Koulumatkatukeen oikeuttava koulutus
Koulumatkatukeen on oikeutettu Suomessa asuva, oppivelvollisuuslain (1214/2020) 16 §:n nojalla maksuttomaan koulutukseen oikeutettu opiskelija, joka opiskelee Suomessa päätoimisesti mainitun lain 4 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa.
Opiskelun päätoimisuudesta säädetään opintotukilaissa (65/1994).
Koulumatkatukeen ei kuitenkaan ole oikeutettu etä- tai yksityisopetuksena tai maksullisena palvelutoimintana järjestettävän koulutuksen tai oppisopimuskoulutuksen opiskelija.
3 §Koulumatkatuen myöntämisen edellytykset
Koulumatkatuen myöntämisen edellytyksenä on pitkä koulumatka ja soveltuva matkustustapa, joita määriteltäessä otetaan huomioon matkasta kalenterikuukausittain aiheutuvat säännölliset kustannukset, opiskelijan mahdollisuus käyttää julkista liikennettä sekä opiskelun yhtäjaksoisuus.
Koulumatkatukea myönnetään, jos opiskelijan:
1) yhdensuuntaisen koulumatkan pituus on vähintään 7 kilometriä; sekä
2) käyttämä matkustustapa on joukkoliikenne tai koulutuksen järjestäjän järjestämä koulukuljetus taikka 4 a §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muu soveltuva oma matkustustapa.
Koulumatkatuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että opiskelijalla on vähintään 10 koulumatkatukeen oikeuttavaa päivää kalenterikuukaudessa.
4 §Matkakustannusten määräytyminen ja laskeminen
Opiskelijan käyttäessä koulumatkaansa liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 181 §:ssä tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten yhteistä lippu- ja maksujärjestelmää käyttävää joukkoliikennettä matkakustannukset määräytyvät sen estämättä, mitä tämän pykälän 1 momentissa säädetään, sen matkan pituuden mukaan, jonka opiskelija kulkee tätä kuljetusta käyttäen. Matkakustannukset määräytyvät kuitenkin halvimman opiskelijalle puolta kuukautta tai kuukautta vastaavalle ajalle tarkoitetun lipputuotteen hinnan mukaan, kun opiskelijan koulumatkan tai yksittäisen matkaosuuden pituus on alle 10 kilometriä.
Alle viiden kilometrin erillisestä matkaosuudesta aiheutuvia kustannuksia ei korvata erikseen. Matkaosuuksista aiheutuvat kustannukset korvataan kuitenkin silloin, jos 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun yhdensuuntaiseen koulumatkaan sisältyy erillisiä alle viiden kilometrin matkaosuuksia, jotka ovat yhteensä vähintään viisi kilometriä.
5 §Koulumatkatuen määrä
Koulumatkatukena korvataan 4 §:ssä säädetyllä tavalla määritellyt koulumatkan kustannukset. Jos tuki kuitenkin myönnetään 4 a §:n mukaisesti oman matkustustavan perusteella tai jos matkakustannukset aiheutuvat 4 §:n 6 momentissa tarkoitetuista useista erillisistä yhteensä vähintään viiden kilometrin matkaosuuksista, tuki on 70 prosenttia 4 §:n 5 momentin nojalla annettujen säännösten perusteella määräytyvästä tuesta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.