Ylimpien laillisuusvalvojien työnjaon selkeyttäminen
Laki valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta
Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen välistä työnjakoa selkeytetään ja laajennetaan. Valvontatehtävät ja kantelut jaetaan virastojen kesken aiempaa selkeämmin niiden erikoisosaamisen mukaan.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 21.10.2021
- Viimeisin tapahtuma
- 27.4.2022
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 6
- Vahvistettu
- 13.5.2022
- Säädös
- 330/2022
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Säädetään uusi laki oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen tehtävien jaosta. Oikeuskanslerille keskitetään erityisesti valtioneuvoston valvonta, hallinnon automaation yleiset perusteet, julkiset hankinnat sekä ympäristöperusoikeuksien rakenteellinen valvonta, kun taas oikeusasiamiehelle keskitetään muun muassa sosiaali- ja terveydenhuolto, poliisi- ja pakkokeinoasiat, tiedustelu sekä lasten, vanhusten, vammaisten ja vähemmistöjen oikeuksien valvonta.
Mitä se tarkoittaa
Kansalaiset voivat edelleen kannella kummalle tahansa laillisuusvalvojalle, mutta virastot siirtävät asiat tarvittaessa suoraan toisilleen. Muutos siirtää arviolta 400–450 kanteluasiaa vuodessa oikeuskanslerilta oikeusasiamiehelle, minkä vuoksi oikeusasiamiehen kansliaan lisätään kolme esittelijää (270 000 euroa vuodessa). Laki tulee voimaan 1.4.2022.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
6 puheenvuoroa · 5 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen välisen tehtävienjaon uudistamista ja selkiyttämistä virastojen erikoisalojen mukaisesti. Kaikki eduskuntaryhmät kannattivat esitystä yksimielisesti, ja perustuslakivaliokunnan siihen tekemät täsmennykset saivat tukea. Keskustelussa nostettiin esiin myös valtuutettujen toimintojen mahdollinen keskittäminen sekä laillisuusvalvonnan rooli EU-päätöksenteossa.
- SDPPuolesta
Esitys on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen, ja perustuslakivaliokunnan yksimielisesti tekemät poistot ja tarkennukset takaavat toimivan laillisuusvalvonnan kokonaisuuden.
”Perustuslakivaliokunta pitää nyt ehdotettua sääntelyä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.”
— Johanna Ojala-Niemelä - KeskustaPuolesta
Esitys on perusteltu ja hyväksyttävä, mutta samalla on huolehdittava siitä, että ylimmät laillisuusvalvojat puuttuvat riittävästi toimivaltarajoihin myös EU-asioiden käsittelyssä.
”On hyvä, että tämä oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen tehtävien jakoa koskeva hallituksen esitys on tullut eduskuntaan ja se tulee nyt hyväksytyksi.”
— Hannu Hoskonen - RKPPuolesta
Työnjaon selkeyttäminen vähentää päällekkäistä työtä ja vahvistaa laillisuusvalvojien mahdollisuuksia erikoistua parhaan asiantuntemuksen mukaisesti.
”Toimiva laillisuusvalvonta tukee vakaan oikeusvaltion kehittämistä ja ylläpitämistä.”
— Anna-Maja Henriksson - PerussuomalaisetPuolesta
Työnjaon selkeyttäminen on kannatettavaa, ja lisäksi tulisi selvittää eri erityisvaltuutettujen kokoamista yhteen synergiaetujen ja kansalaisten asioinnin helpottamiseksi.
”Esitys on varmasti ihan näin äkkiä kuultuna oikein hyvä”
— Toimi Kankaanniemi - KristillisdemokraatitPuolesta
Laillisuusvalvojien työnjaon ja päällekkäisyyksien karsiminen on loogista, ja uudesta tehtävänjaosta on syytä tiedottaa kansalaisille selkeästi.
”Tämä ylimpien laillisuusvalvojien työnjako ja myöskin sitten tehtävienjako, mahdollinen päällekkäisyys, on varmasti syytä selvittää ja viedä eteenpäin tällä tavoin kuin ministeri täällä esitteli.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 6 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin perustuslakivaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 179/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 21.10.2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 27.10.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 5.4.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · perustuslakivaliokunta
- 7.4.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 19.4.2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 22.4.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaostaHyväksytty muutettuna · 330/2022 · 13.5.2022
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Lain tarkoitus
Tässä laissa säädetään valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen välisestä tehtävien jaosta kaventamatta kummankaan laillisuusvalvontaa koskevaa toimivaltaa.
2 §Valtioneuvoston oikeuskanslerille keskitettävät tehtävät
Eduskunnan oikeusasiamies vapautetaan velvollisuudesta huolehtia ylimmän laillisuusvalvojan tehtävistä sellaisissa valtioneuvoston oikeuskanslerin toimivaltaan kuuluvissa asioissa, jotka koskevat:
1) valtioneuvostoa ja valtioneuvoston jäsentä sekä tasavallan presidenttiä;
2) terveellisen ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen oikeudellisia edellytyksiä sekä kestävän kehityksen huomioon ottamista niissä samoin kuin mahdollisuuksia vaikuttaa näitä edellytyksiä koskevaan päätöksentekoon;
3) hallinnon automaattisten järjestelmien kehittämistä ja ylläpidon yleisiä perusteita;
4) korruption vastaisen toiminnan järjestämistä;
5) julkisia hankintoja, kilpailua ja valtiontukiasioita.
3 §Eduskunnan oikeusasiamiehelle keskitettävät tehtävät
Valtioneuvoston oikeuskansleri vapautetaan velvollisuudesta huolehtia ylimmän laillisuusvalvojan tehtävistä sellaisissa eduskunnan oikeusasiamiehen toimivaltaan kuuluvissa asioissa, jotka koskevat:
1) Puolustusvoimia, Rajavartiolaitosta, sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitettua kriisinhallintahenkilöstöä, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 3 luvussa tarkoitettua Maanpuolustuskoulutusyhdistystä sekä sotilasoikeudenkäyntiä;
2) poliisitutkintaa ja poliisi- tai tulliviranomaiselle säädettyä toimivaltuutta sekä rikosprosessuaalisia pakkokeinoja ja esitutkintaa, ei kuitenkaan esitutkinnan toimittamatta jättämistä, keskeyttämistä ja rajoittamista;
3) salaista tiedonhankintaa, salaisia pakkokeinoja, siviilitiedustelua, sotilastiedustelua ja tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaa;
4) vankiloita ja muita sellaisia laitoksia, joihin henkilö on otettu tahdostaan riippumatta sekä muita toimenpiteitä, joilla rajoitetaan henkilön itsemääräämisoikeutta;
5) kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan (SopS 93/2014) 3 artiklassa tarkoitetulle kansalliselle valvontaelimelle kuuluvia tehtäviä;
6) vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyssä yleissopimuksessa ja sen valinnaisessa pöytäkirjassa (SopS 27/2016) tarkoitetun kansallisen riippumattoman valvontarakenteen tehtäviä;
7) lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden sekä turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutumista;
8) yksilön oikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sosiaalivakuutuksessa;
9) yleistä edunvalvontaa;
10) saamelaisille alkuperäiskansana turvattujen oikeuksien toteutumista;
11) romaneille ja muille ryhmille turvattujen oman kielen ja kulttuurin ylläpitämis- ja kehittämisoikeuksien toteutumista.
4 §Asioiden keskinäinen siirtäminen
Oikeuskansleri siirtää 3 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa asian oikeusasiamiehen käsiteltäväksi, jollei hän katso erityisistä syistä tarkoituksenmukaiseksi ratkaista asiaa itse. Oikeuskansleri valvoo 3 §:ssä säädetyn estämättä perus- ja ihmisoikeuksien ja muiden oikeuksien toteutumisen yleisiä edellytyksiä hallitusvallan käytössä ja hallitusvallan vastuulle kuuluvissa asioissa.
Oikeusasiamies siirtää 2 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa asian oikeuskanslerin käsiteltäväksi, jollei hän katso erityisistä syistä tarkoituksenmukaiseksi ratkaista asiaa itse.
Oikeuskansleri ja oikeusasiamies voivat keskinäisesti siirtää muunkin molempien toimivaltaan kuuluvan asian, kun siirtämisen voidaan arvioida nopeuttavan asian käsittelyä tai kun se on tiettyyn asiakokonaisuuteen liittyvien asioiden yhdessä käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaista taikka kun se on muusta syystä perusteltua.
Kantelun siirtämisestä on ilmoitettava kantelijalle.
5 §Keskinäinen tietojenvaihto
Oikeuskansleri ja oikeusasiamies vaihtavat keskinäisesti tietoja ylimmän laillisuusvalvonnan tehokkuuden ja ratkaisukäytännön yhdenmukaisuuden edistämiseksi.
6 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Tällä lailla kumotaan valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta annettu laki (1224/1990).
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.