Lämmitys- ja työkonepolttoaineiden energiaverojen korottaminen

Nestemäisistä polttoaineista ja 2 a §:ssä tarkoitetuista tuotteista on suoritettava valtiolle valmisteverona energiasisältöveroa ja hiilidioksidiveroa sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Hiilidioksidiveroa laskettaessa otetaan huomioon polttoaineen elinkaaren aikana syntyvät ekvivalenttiset hiilidioksidipäästöt.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) nestemäisillä polttoaineilla :h) tuotteita, jotka kuuluvat tullitariffin nimikkeisiin 3824 99 86, 3824 99 92 (ei kuitenkaan ruosteenestoaineet, jotka sisältävät amiineja aktiivisina ainesosina, ja epäorgaaniset liuotin- ja ohennusaineseokset lakkoja ja sen kaltaisia tuotteita varten), 3824 99 93, 3824 99 96 (ei kuitenkaan ruosteenestoaineet, jotka sisältävät amiineja aktiivisina ainesosina, ja epäorgaaniset liuotin- ja ohennusaineseokset lakkoja ja sen kaltaisia tuotteita varten), 3826 00 10 ja 3826 00 90, jos ne on tarkoitettu käytettäviksi lämmitys- tai moottoripolttoaineina.

10) pienmoottoribensiinillä tullitariffin nimikkeeseen 2710 12 41 kuuluvaa tuotetta, joka alla mainittujen ominaisuuksien osalta vastaa asianomaista raja-arvoa: Ominaisuus Raja-arvo Lyijyalkyylipitoisuus Enintään 2 milligrammaa litraa kohden Rikkipitoisuus Enintään 10 milligrammaa kiloa kohden Bentseenipitoisuus Enintään 0,1 tilavuusprosenttia Aromaattisten hiilivetyjen pitoisuus Enintään 1,0 tilavuusprosenttia Olefiinipitoisuus Enintään 1,0 tilavuusprosenttia N-heksaani -pitoisuus Enintään 0,5 tilavuusprosenttia Sykloalkaanipitoisuus (C8 ja hiililuvultaan pienemmät yhteensä) Enintään 2,0 tilavuusprosenttia Höyrynpaine Vähintään 50 ja enintään 65 kPa Tislauksen loppu Enintään 200 astetta celsiusta

Valmisteverotuslain (182/2010) 4, 8 ja 9 luvussa säädettyä valvonta- ja siirtojärjestelmää sovelletaan seuraaviin nestemäisiin polttoaineisiin:

3) tuotteisiin, jotka kuuluvat tullitariffin nimikkeisiin 2710 12–2710 19 68, 2710 20-2710 20 39, 2710 20 90 (vain tuotteet, joista vähemmän kuin 90 tilavuusprosenttia, hävikki mukaan lukien, tislautuu 210 celsiusasteen lämpötilassa ja vähintään 65 tilavuusprosenttia, hävikki mukaan lukien, 250 celsiusasteen lämpötilassa ISO 3405 –menetelmän, joka vastaa ASTM D 86 –menetelmää, avulla määritettynä), 2710 12 21, 2710 12 25, 2710 19 29 ja 2710 20 90 (vain tuotteet, joista vähemmän kuin 90 tilavuusprosenttia, hävikki mukaan lukien, tislautuu 210 celsiusasteen lämpötilassa ja vähintään 65 tilavuusprosenttia, hävikki mukaan lukien, 250 celsiusasteen lämpötilassa ISO 3405 –menetelmän, joka vastaa ASTM D 86 –menetelmää, avulla määritettynä) kuitenkin vain, kun niitä siirretään pakkaamattomina tukkuerinä;

8) tuotteisiin, jotka kuuluvat tullitariffin nimikkeisiin 3824 99 86, 3824 99 92 (ei kuitenkaan ruosteenestoaineet, jotka sisältävät amiineja aktiivisina ainesosina, ja epäorgaaniset liuotin- ja ohennusaineseokset lakkoja ja sen kaltaisia tuotteita varten), 3824 99 93, 3824 99 96 (ei kuitenkaan ruosteenestoaineet, jotka sisältävät amiineja aktiivisina ainesosina, ja epäorgaaniset liuotin- ja ohennusaineseokset lakkoja ja sen kaltaisia tuotteita varten), 3826 00 10 ja 3826 00 90, jos ne on tarkoitettu käytettäviksi lämmitys- tai moottoripolttoaineina.

Jos kevyttä polttoöljyä, biopolttoöljyä, nestekaasua, bionestekaasua tai raskasta polttoöljyä käytetään yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, energiasisältöveroa alennetaan 100 prosentilla verotaulukossa säädetystä. Biopolttoöljystä tai bionestekaasusta, joka kuuluu lyhenteen T mukaiseen tuoteryhmään, energiasisältöveroa alennetaan kuitenkin 50 prosentilla.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Sähköstä, kivihiilestä, polttoturpeesta, maakaasusta, mäntyöljystä ja 2 a §:ssä tarkoitetuista tuotteista on suoritettava valtiolle valmisteverona energiasisältöveroa, hiilidioksidiveroa ja energiaveroa sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Hiilidioksidiveroa laskettaessa otetaan huomioon polttoaineen elinkaaren aikana syntyvät ekvivalenttiset hiilidioksidipäästöt.

Lakia ei sovelleta sähköön, joka tuotetaan aluksessa, junassa, autossa tai muussa kuljetusvälineessä sen omiin tarpeisiin, eikä sähköön, joka tuotetaan enintään 100 kilovolttiampeerin nimellistehoisessa generaattorissa tai useiden sähköntuotantolaitteistojen (generaattoreiden) muodostamassa enintään 100 kilovolttiampeerin nimellistehoisessa voimalaitoksessa. Tällaisesta voimalaitoksesta sähköverkkoon, sähkövarastoon tai verottomaan sähkövarastoon siirrettyyn sähköön sovelletaan kuitenkin tämän lain säännöksiä.

Tässä laissa tarkoitetaan:

4) sähköverkolla sähkömarkkinalain (588/2013) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettua sähköverkkoa, jolla on sähkömarkkinaviranomaisen myöntämä sähköverkkolupa tai sähkömarkkinalain 12 §:ssä tarkoitettu vapautus sähköverkkoluvasta; sähkövarasto katsotaan kuuluvaksi sähköverkkoon, jos sähkövarasto on liitetty suoraan sähköverkkoon eikä siitä voida siirtää sähköä kulutukseen;5 c) sähkövarastolla sähkön lyhytaikaista sähkökemiallista varastointia varten tarvittavien laitteiden, koneistojen ja rakennusten muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta; 5 d) verottomalla sähkövarastolla muuta kuin 4 ja 12 kohdassa tarkoitettua sähkövarastoa, johon Verohallinto on myöntänyt luvan sähkön verottomaan varastointiin; 5 e) verottoman sähkövarastonpitäjällä sitä, jolle Verohallinto on myöntänyt luvan ansiotoiminnassaan harjoittaa sähkön varastointia verottomassa sähkövarastossa;

12) voimalaitoksella tietyllä alueella toimivaa toiminnallista kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on tuottaa sähköä tai sähköä ja lämpöä sekä varastoida sähköä sähkövarastossa;

Jos kivihiiltä tai maakaasua käytetään yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, energiasisältöveroa alennetaan 100 prosentilla verotaulukossa säädetystä.

Sähkön valmisteveroa ja huoltovarmuusmaksua on velvollinen suorittamaan:

4) muu kuin verkonhaltija, joka ansiotoiminnassaan vastaanottaa sähköä toisesta jäsenvaltiosta tai tuo maahan sähköä unionin ulkopuolelta, jos sähkö ei kulje sähköverkon kautta Suomessa;

5) verottoman sähkövarastonpitäjä.

Sähkön valmistevero ja huoltovarmuusmaksu määrätään kultakin verokaudelta verotaulukon mukaisesti siitä sähkön määrästä, jonka:

3) edellä 5 §:n 3 kohdassa tarkoitettu verovelvollinen käyttää verokauden aikana; vero määrätään tällöin sähkön veroluokan I ja II veron erotuksen suuruisena;

4) edellä 5 §:n 4 kohdassa tarkoitettu verovelvollinen ottaa vastaan tai tuo maahan;

5) verottoman sähkövarastonpitäjä luovuttaa kulutukseen.

Sähköntuottajan ja pientuottajan on annettava jokaisesta voimalaitoksesta sekä sähkövarastonpitäjän on annettava jokaisesta verottomasta sähkövarastosta erikseen veroilmoitus Verohallinnolle.

Valmisteverotonta ja huoltovarmuusmaksutonta on sähkö:

1) joka kulutetaan voimalaitoksen sähkön tai yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon omakäyttölaitteissa;

2) jonka pientuottaja on tuottanut ja jota ei siirretä sähköverkkoon;

3) jonka sähköntuottaja, pientuottaja tai 5 §:n 4 kohdassa tarkoitettu verovelvollinen siirtää sähköverkkoon;

4) joka siirretään sähköverkkojen välillä;

5) jonka verkonhaltija tai sähköntuottaja siirtää toiselle sähköntuottajalle;

6) jonka verkonhaltija, sähköntuottaja tai pientuottaja siirtää verottomaan sähkövarastoon;

7) joka siirretään verottomasta sähkövarastosta sähköverkkoon tai verottomaan sähkövarastoon;

8) joka siirretään sähkövarastosta sähköverkkoon, verottomaan sähkövarastoon tai toiseen sähkövarastoon;

9) joka toimitetaan sähköisen raideliikenteen välittömään käyttöön;

10) joka siirretään unionin ulkopuolelle tai toimitetaan muualle unionin alueelle kuin Suomessa kulutettavaksi.

Verohallinto antaa hakemuksesta luvan toimia verottoman sähkövaraston varastonpitäjänä sekä luvan verottoman sähkövaraston pitämiseen. Luvan on oltava voimassa toiminnan alkaessa ja sen aikana.

Verottoman sähkövarastonpitäjän lupa voidaan myöntää sille, joka ansiotoiminnassaan harjoittaa sähkön varastointia kiinteässä toimipaikassa sijaitsevassa sähkövarastossa.

Verottoman sähkövaraston lupa myönnetään sellaista tilaa, aluetta tai koneistoa varten, joka on luvanhaltijan hallinnassa ja toimivaltaisen viranomaisen valvottavissa ja johon hakijalle on myönnetty tai myönnetään verottoman sähkövarastonpitäjän lupa.

Hakemuksessa on mainittava verovelvollisen nimi, osoite ja yhteystiedot. Sähkövarastosta on lisäksi ilmoitettava teho ja kiinteistötunnus. Hakemus on tehtävä jokaisesta sähkövarastosta erikseen. Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä ilmoitettavista tiedoista verotuksen toimittamista, valvomista ja kehittämistä varten. Lisäksi sovelletaan, mitä valmisteverotuslain 26—30 §:ssä säädetään.

Verottoman sähkövarastonpitäjään sovelletaan, mitä valmisteverotuslaissa säädetään verokausi-ilmoittajasta.

Sähkön verottoman varastoinnin on tapahduttava verottomassa sähkövarastossa. Varastoon syötetyn ja varastosta otetun sähkön määrä on mitattava luotettavalla tavalla. Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä sähkön mittauksesta.

Edellä 4 §:n 3 momentissa tarkoitettu veronalennus ja 21 §:ssä tarkoitettu verottomuus voidaan toteuttaa palauttamalla hakemuksesta maakaasusta suoritettu vero tai osa verosta käyttäjälle.

Sähköverkonhaltijan, sähköntuottajan ja verottoman sähkövarastonpitäjän tulee vuosittain tuensaajakohtaisesti ilmoittaa valmisteverotuslaissa tarkoitetulle tukiviranomaiselle 4 §:n 2 momentin mukaisista sähkön luovutuksista.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 2 §:n 5 d ja 5 e kohtaa, 5 §:n 5 kohtaa, 6 §:n 1 momentin 5 kohtaa, 6 §:n 3 momenttia sekä 9 a, 9 b ja 26 b §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä huhtikuuta 2019.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, hakijalle palautetaan valmisteveroa verovuoden 2018 aikana maataloudessa käytetystä kevyestä polttoöljystä 7,5 senttiä litralta.

Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.