Istuntosali
HE 191/2025 vpHyväksyttyVireille 11.12.2025

Päällekkäisten korkeakoulupaikkojen kieltäminen

Lait yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta

Korkeakouluopiskelija ei voi jatkossa pitää voimassa useita saman- tai alemman tasoisia tutkinto-oikeuksia yhtä aikaa. Jos opiskelija ottaa vastaan uuden korkeakoulupaikan, aiempi saman tai alemman tason opiskeluoikeus päättyy automaattisesti.

Tila
Hyväksytty
Vireille
11.12.2025
Viimeisin tapahtuma
27.4.2026
Äänestyksiä
1
Puheenvuoroja
36
Vahvistettu
8.5.2026
Säädös
344/2026
Lähde
eduskunta.fi ↗

Mitä ehdotetaan

Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisätään yhden opiskeluoikeuden sääntö, jonka mukaan uuden tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden vastaanottaminen päättää automaattisesti opiskelijan voimassa olevat saman ja alemman tasoiset opiskeluoikeudet. Sääntöä sovelletaan yhteishaussa, erillisvalinnoissa ja siirtohauissa, mutta sen ulkopuolelle rajataan yliopistojen jatkotutkinnot, tilauskoulutukset, kansainväliset kaksois- ja yhteistutkinnot sekä Maanpuolustuskorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun koulutukset.

Mitä se tarkoittaa

Uudistus vaikuttaa korkeakouluopiskelijoihin, hakijoihin sekä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Muutoksen arvioidaan vapauttavan vuosittain noin 1 500 aloituspaikkaa ensikertalaisille hakijoille ja vähentävän korkeakouluissa passiivisia opiskeluoikeuksia. Samanaikainen monen tutkinnon opiskelu estyy, mutta lakimuutos ei estä alanvaihtoa eikä tutkintojen suorittamista peräkkäin. Ennen lain voimaantuloa myönnettyihin päällekkäisiin opiskeluoikeuksiin ei puututa takautuvasti, ellei opiskelija ota vastaan uutta paikkaa. Lait tulevat voimaan 1.8.2026, ja niitä sovelletaan 1.1.2027 alkavaan koulutukseen.

Näin eduskunta äänesti

2. käsittely · 14.4.2026

Eduskunta hyväksyi lain äänin 148–19.

148
Jaa · hyväksyttiin
19
Ei

SDP ja Keskusta äänestivät hallituksen kanssa. 32 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPLIIKKDKOKPSTVPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 18.10.2026). 2 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 8.5.2026.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

36 puheenvuoroa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin yhden korkeakouluopiskeluoikeuden säännöstä, jolla kiellettäisiin päällekkäisten samantasoisten tutkinto-oikeuksien samanaikainen voimassaolo. Hallituspuolueet katsoivat uudistuksen vapauttavan paikkoja ensikertalaisille ja estävän opiskelupaikkojen varastoimista. Osa oppositiosta sen sijaan arvosteli esitystä alanvaihdon vaikeuttamisesta, nuorten paineiden lisäämisestä ja aloituspaikkapulan sivuuttamisesta, minkä vuoksi esityksen hylkäämistä vaadittiin.

  • Vapauttaako rinnakkaisten opiskeluoikeuksien kieltäminen aidosti paikkoja ensikertalaisille hakijoille?
  • Vaikeuttaako uudistus kohtuuttomasti alanvaihtoa ja monialaisen osaamisen hankkimista?
  • Lisääkö esitys korkeakoulujen hallinnollista taakkaa ilman vastaavia hyötyjä?
  • KokoomusPuolesta

    Kokoomus kannattaa esitystä, koska se estää opiskelupaikkojen passiivisen varastoinnin ja auttaa suuntaamaan rajalliset aloituspaikat heille, joilla ei vielä ole lainkaan korkeakoulututkintoa.

    ”Kun jokaisella voi olla kerrallaan vain yksi samantasoinen opiskeluoikeus, vapautuu vuosittain huomattava määrä opiskelupaikkoja heille, joilla ei ole vielä tutkintoa.”
    — Juha Hänninen
  • PerussuomalaisetPuolesta

    Perussuomalaiset tukee uudistusta, sillä se tuo selkeyttä järjestelmään, tehostaa julkisten resurssien käyttöä ja parantaa ensikertalaisten hakijoiden pääsyä korkeakouluun.

    ”Tavoitteena ei ole kaventaa kenenkään sivistyksellisiä oikeuksia vaan varmistaa, että rajalliset opiskelupaikat kohdentuvat juuri niille, joilla ei vielä ole tutkintoa ja jotka sen myös tarvitsevat.”
    — Sara Seppänen
  • SDPPuolesta varauksin

    SDP pitää tavoitetta koulutustason nostosta ja tyhjien opiskelupaikkojen karsimisesta oikeana, mutta kantaa huolta alanvaihdon hankaloitumisesta ja siitä, ettei esitys ratkaise aloituspaikkojen todellista riittävyyttä.

    ”Kaiken kaikkiaan tämä lakiesitys kokonaisuudessaan ei ole niin iso kuin tässä ehkä annetaan ymmärtää.”
    — Lauri Lyly
  • KeskustaPuolesta varauksin

    Keskusta pitää koulutustason nostoa ja ensikertalaisten aseman parantamista tärkeinä tavoitteina, mutta esittää kysymyksiä uudistuksen todellisesta tehosta sekä aiempien opintojen hyväksilukemisesta.

    ”Tämän esityksen keskeisenä tavoitteena on tarjota mahdollisuus korkeakoulututkinnon suorittamiseen mahdollisimman monelle, jolla tutkintoa tai aiempaa opiskeluoikeutta ei vielä ole.”
    — Markku Siponen
  • VihreätVastaan

    Vihreät vaatii lakiesitysten hylkäämistä, sillä opiskeluoikeuksien mekaaninen rajaaminen vaikeuttaa alanvaihtoa, estää monialaisia opintoja ja lisää korkeakoulujen hallinnollista taakkaa.

    ”Tämä esitys kohdistuu hyvin pieneen joukkoon opiskelijoita, alle kolmeen prosenttiin, ja silti se rajoittaa sivistyksellisiä perusoikeuksia epäsuhtaisen voimakkaasti.”
    — Tiina Elo
  • VasemmistoliittoVastaan

    Vasemmistoliitto vastustaa esitystä ja vaatii sen hylkäämistä, koska se rajoittaa opiskelumahdollisuuksia ja lisää nuorten valintapaineita luomatta yhtään uutta aloituspaikkaa.

    ”Koulutustaso ei kuitenkaan nouse rajaamalla mahdollisuuksia, vaan se nousee lisäämällä mahdollisuuksia.”
    — Pia Lohikoski

Kooste on tuotettu tekoälyllä 36 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 191/2025 vp sisältyvien 1. ja 2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 11.12.2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
  2. 17.2.2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 7.4.2026Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
  4. 9.4.2026Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 15.4.2026Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 24.4.2026Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain2

  • 1Laki yliopistolain muuttamisestaHyväksytty · 344/2026 · 8.5.2026
  • 2Laki ammattikorkeakoululain muuttamisestaHyväksytty · 345/2026 · 8.5.2026

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki yliopistolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan yliopistolain (558/2009) 43 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 256/2015, sekä lisätään lakiin uusi 42 a § seuraavasti:

42 a §Opiskeluoikeuden päättyminen

Opiskeluoikeus päättyy, kun opiskelija suorittaa tutkinnon tai luopuu opiskeluoikeudestaan. Yliopisto päättää tutkinnon suorittamiseen ja opiskeluoikeudesta luopumiseen liittyvistä menettelyistä.

Kun opiskelija ottaa vastaan uuden alempaan korkeakoulututkintoon tai ammattikorkeakoulututkintoon johtavan opiskeluoikeuden, päättyvät hänen muut opiskeluoikeutensa, jotka johtavat

1) pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon;

2) ammattikorkeakoulututkintoon;

3) sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon.

Kun opiskelija ottaa vastaan uuden sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan opiskeluoikeuden, päättyvät hänen muut opiskeluoikeutensa, jotka johtavat

1) pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon;

2) sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon;

3) pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon;

4) ammattikorkeakoulututkintoon;

5) ylempään ammattikorkeakoulututkintoon.

Edellä 2 ja 3 momentissa säädettyä sovelletaan tämän lain ja ammattikorkeakoululain mukaisiin tutkintoihin lukuun ottamatta tilauskoulutuksena järjestettäviä tutkintoja ja kansainvälisenä yhteistyönä järjestettäviä yhteis- ja kaksoistutkintoja.

Aiempi opiskeluoikeus päättyy siitä ajankohdasta lukien, josta uusi opiskeluoikeus alkaa.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita 1 päivänä tammikuuta 2027 alkavaan koulutukseen.

2.Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ammattikorkeakoululain (932/2014) 32 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 325/2015, sekä lisätään lakiin uusi 31 a § seuraavasti:

31 a §Opiskeluoikeuden päättyminen

Opiskeluoikeus päättyy, kun opiskelija suorittaa tutkinnon tai luopuu opiskeluoikeudestaan. Ammattikorkeakoulu päättää tutkinnon suorittamiseen ja opiskeluoikeudesta luopumiseen liittyvistä menettelyistä.

Kun opiskelija ottaa vastaan uuden ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopiston alempaan korkeakoulututkintoon johtavan opiskeluoikeuden, päättyvät hänen muut opiskeluoikeutensa, jotka johtavat

1) ammattikorkeakoulututkintoon;

2) yliopiston pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon;

3) yliopiston sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon.

Kun opiskelija ottaa vastaan uuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, yliopiston sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon tai pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavan opiskeluoikeuden, päättyvät hänen muut opiskeluoikeutensa, jotka johtavat

1) ammattikorkeakoulututkintoon;

2) ylempään ammattikorkeakoulututkintoon;

3) yliopiston pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon;

4) yliopiston sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon;

5) yliopiston pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon.

Edellä 2 ja 3 momentissa säädettyä sovelletaan tämän lain ja yliopistolain mukaisiin tutkintoihin lukuun ottamatta tilauskoulutuksena järjestettäviä tutkintoja ja kansainvälisenä yhteistyönä järjestettäviä yhteis- ja kaksoistutkintoja.

Aiempi opiskeluoikeus päättyy siitä ajankohdasta lukien, josta uusi opiskeluoikeus alkaa.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita 1 päivänä tammikuuta 2027 alkavaan koulutukseen.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia. Lakeihin ehdotetaan lisättäväksi säännökset opiskeluoikeuden päättymisestä, kun opiskelija valmistuu, luopuu opiskeluoikeudestaan taikka ottaa vastaan uuden tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden. Jos opiskelija ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, hänen voimassa olevat saman ja alemman tasoiset opiskeluoikeutensa päättyisivät. Nämä niin sanotut yhden opiskeluoikeuden sääntöä koskevat säännökset korvaisivat nykyiset siirto-opiskelijoita koskevat säännökset siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden menettämisestä ja niitä sovellettaisiin siirto-opiskelijoiden lisäksi opiskelijoihin, jotka ottavat vastaan uuden tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden korkeakoulujen yhteishaussa tai erillisvalintojen kautta. Säännökset koskisivat yliopistolain mukaisten yliopistojen alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä ammattikorkeakoululain mukaisia ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Yliopistojen jatkotutkinnot, tilauskoulutuksena järjestettävät tutkinnot, kansainvälisenä yhteistyönä järjestettävät yhteis- ja kaksoistutkinnot samoin kuin Maanpuolustuskorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun tutkinnot jäisivät ehdotetun sääntelyn ulkopuolelle. Esityksellä toimenpannaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman tavoitetta nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Esityksen keskeisenä tavoitteena on tarjota mahdollisuus korkeakoulututkinnon suorittamiseen mahdollisimman monelle sellaiselle henkilölle, jolla tutkintoa tai opiskeluoikeutta ei vielä ole. Tavoitteena on lisäksi vähentää korkeakouluissa vailla aktiivista käyttöä olevia opiskeluoikeuksia ja näistä johtuvaa työtä sekä mahdollistaa korkeakouluille näin säästyvien voimavarojen kohdentaminen koulutustarjontaan ja koulutukseen laadun kehittämiseen. Tavoitteena on myös kannustaa opiskelijoita suunnitelmallisempaan opiskeluun ja suorittamaan korkeakoulututkinto laissa säädetyssä tavoitteellisessa suorittamisajassa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2026. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita 1.1.2027 alkavan koulutukseen.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.