Kuntien jätehuoltovastuun ja ulosmyynnin rajaaminen
Laki jätelain muuttamisesta
Kunnan vastuu yhdyskuntajätehuollosta rajataan pääosin asumisessa syntyvään jätteeseen. Samalla kuntien jäteyhtiöiden mahdollisuutta myydä palveluita markkinoille rajoitetaan asteittain.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 19.12.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 21.5.2018
- Äänestyksiä
- 6
- Puheenvuoroja
- 30
- Vahvistettu
- 13.6.2018
- Säädös
- 445/2018
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Jätelakia muutetaan siten, että yksityisissä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluissa syntyvä jäte poistuu kunnan vastuulta, ja kunnalle jää vain asuminen sekä kunnan oma hallinto- ja palvelutoiminta. Kunnallisten jäteyhtiöiden (sidosyksiköiden) markkinaehtoinen ulosmyynti rajataan 10 prosenttiin vuoden 2029 loppuun asti ja pysyvästi 5 prosenttiin 1.1.2030 alkaen ilman hankintalain 500 000 euron enimmäisrajaa.
Mitä se tarkoittaa
Laki tulee voimaan 1.1.2019. Muutos siirtää noin 230 000 tonnia yhdyskuntajätettä (arvoltaan noin 34–50 miljoonaa euroa) vapaalle markkinalle, mikä kasvattaa yksityisten jätehuoltoyritysten markkinoita mutta heikentää kuntien jäteyhtiöiden liikevaihtoa vähintään 40–56 miljoonaa euroa. Yksityiset sote- ja koulutuspalvelut joutuvat järjestämään ja kilpailuttamaan jätehuoltonsa itse, ja kunnille jäävien kiinteiden kulujen jakautuminen pienemmälle määrälle voi aiheuttaa korotuspaineita kotitalouksien jätemaksuihin.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 15.5.2018Eduskunta hyväksyi lain äänin 144–38.
Vain SDP ja KD vastaan. 17 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 13.6.2018.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
30 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin kuntien jätehuoltovastuun kaventamisesta ja kuntayhtiöiden ulosmyyntioikeuden kiristämisestä markkinoiden avaamiseksi yksityisille toimijoille. Hallituspuolueet pitivät esitystä tasapainoisena keinona edistää kilpailua ja turvata tehdyt investoinnit, kun taas oppositio piti sitä haitallisena kiertotaloudelle ja pelkäsi hintojen nousua. Esitys oli erittäin kiistelty, ja oppositio esitti sen hylkäämistä.
- Heikentääkö kunnan jätehuoltovastuun rajaaminen kiertotaloutta ja kierrätysastetta?
- Nostavatko kuntayhtiöiden ulosmyyntirajoitukset asumisen jätemaksuja haja-asutusalueilla?
- Pitäisikö kuntien jäteyhtiöiden ulosmyyntirajan olla EU-direktiivin sallima 20 prosenttia tiukemman kansallisen rajan sijaan?
- Olisiko jätelain avaamista pitänyt lykätä tulevien EU-jätedirektiivien voimaantuloon?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti uudistusta tärkeänä askeleena kiertotalouden ja yritystoiminnan vahvistamisessa, kun jätteestä tulee raaka-ainetta. Ryhmä kiitteli pitkää siirtymäaikaa, joka turvaa kunnallisten yhtiöiden suuret investoinnit.
”Pitkä siirtymäaika on oikein hyvä: on tehty isoja investointeja, ja ne pitää turvata.”
— Pauli Kiuru - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä, sillä se sovittaa yhteen kilpailun edistämisen ja jätehuollon toimivuuden koko maassa. Pitkä siirtymäaika ja kunnan toissijainen vastuu takaavat palvelujen jatkuvuuden markkinapuutetilanteissa.
”Tässä on monen eri näkökulman välillä tuota herkkää tasapainoa ja kultaista keskitietä etsitty, ja olen itse hyvin tyytyväinen tähän esitykseen.”
— Kimmo Tiilikainen - Sininen tulevaisuusPuolesta
Siniset pitivät jätehuoltovastuun rajaamista asumisjätteeseen myönteisenä kunnille ja arvioivat yksityisten yritysten voivan monipuolistaa kierrätyspalveluita.
”Mielestäni tämä olisi kunnille hyvä ja myönteinen esitys.”
— Kari Kulmala - PerussuomalaisetVastaan
Perussuomalaiset vastustivat esitystä, koska toimiva jätehuolto on yhteiskunnan perusinfraa, jota ei tule jättää yksin markkinoiden varaan. Ryhmän mielestä lakia ei olisi pitänyt uudistaa ennen EU-jätedirektiivien valmistumista.
”Toimiva jätehuolto on keskeinen osa yhteiskunnan perusinfraa ja välttämättömyyspalvelu, jota ei mielestämme voi jättää yksin markkinoiden hoidettavaksi.”
— Olli Immonen - SDPVastaan
SDP vaati esityksen hylkäämistä, koska se vie jätehuoltoa tarpeettoman markkinaehtoiseen suuntaan, heikentää kierrätystä ja uhkaa nostaa kuluttajien maksuja. Ryhmä vaati ulosmyyntirajaksi EU-direktiivin mukaista 20 prosenttia.
”Olen hyvin pahoillani, että tällaista uudistusta tehdään ja tuhotaan kuntien mahdollisuudet.”
— Sirpa Paatero - VihreätVastaan
Vihreät kannattivat esityksen hylkäämistä ja pitivät EU-linjaa tiukempaa ulosmyyntirajaa virheenä, joka supistaa yritysten valinnanvaraa, nostaa asumisen jätemaksuja ja pirstaloi kiertotalouden kokonaisuutta.
”Myös minä kannatan tätä hylkyehdotusta.”
— Satu Hassi - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vaati esityksen hylkäämistä, koska kunnan vastuun rajaaminen pirstaloi jätehuoltokenttää ja toimii kiertotalouden tavoitteita vastaan samalla kun se luo painetta korottaa kuntalaisten jätemaksuja.
”Kannatan edustaja Paateron tekemää hylkäysesitystä.”
— Silvia Modig - RKPPuolesta varauksin
RKP suhtautui esitykseen varauksin ja kantoi huolta siitä, että tiukat ulosmyyntirajat heikentävät kuntien tekemien kalliiden jätelaitosinvestointien kannattavuutta eivätkä välttämättä edistä kiertotaloutta.
”No, nyt sitä rajataan 5 prosenttiin — ensin 10:een, sitten 5:een — ja sillä voi olla yllättäviä seurauksia, jotka eivät välttämättä tätä kiertotaloutta edistä.”
— Anders Adlercreutz
Kooste on tuotettu tekoälyllä 30 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle hallintovaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 19.12.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
- 8.2.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 26.4.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
- 4.5.2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 16.5.2018Toinen käsittely · Täysistunto
- 18.5.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki jätelain muuttamisestaHyväksytty · 445/2018 · 13.6.2018
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki jätelain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan jätelain (646/2011) 32 §:n 1 momentti ja 42 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 42 §:n 1 momentti laissa 195/2012, sekä lisätään lakiin uusi 145 a § seuraavasti:
32 §Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto
Kunnan on järjestettävä seuraavien, muiden kuin vaarallisten jätteiden jätehuolto:
1) vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete;
2) kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte;
3) liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa;
4) muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1─3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä.
42 §Poikkeus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon
Kunta voi jätteen haltijan hakemuksesta päättää, että 32 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun jätteen jätehuolto 41 §:n 1 momentista poiketen voidaan järjestää 4 luvun mukaisesti, jos tämä on kokonaisuutena arvioiden perusteltua kiinteistön jätehuollon järjestämiseksi ja johtaa etusijajärjestyksen toimeenpanon kannalta vähintään yhtä hyvään lopputulokseen eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Päätös tehdään määräajaksi enintään viideksi vuodeksi.
145 a §Sidos- ja hankintayksiköitä koskevat erityiset säännökset
Poiketen siitä, mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 15 §:n 1 momentissa ja 16 §:n 1 momentissa säädetään sidosyksiköihin ja hankintayksiköihin sovellettavista prosenttiosuuksista ja euromääräisistä rajoituksista, 31 päivään joulukuuta 2029 saakka kunnan jätehuollon toimialalla toimiviin sidosyksiköihin ja hankintayksiköihin sovellettava prosenttiosuus on kymmenen eikä niihin sovelleta 500 000 euron rajoitusta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu kunnan jätehuollon toimialalla toimiviin sidosyksiköihin ja hankintayksiköihin sovellettava prosenttiosuus on 1 päivästä tammikuuta 2030 viisi eikä niihin sovelleta 500 000 euron rajoitusta.
Muutoin noudatetaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Kunta, joka on järjestänyt ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla vastuulleen kuuluneen muun kuin tämän lain 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun jätteen kuljetuksen 36 §:n mukaisesti, voi jatkaa järjestelyä asianomaisen yhteisön tai yrityksen kanssa tehdyn sopimuksen voimassaolon ajan, kuitenkin enintään kolmen vuoden ajan tämän lain voimaantulosta. Kunnan näin menetellessä asianomaista jätteen haltijaa eivät tuona aikana koske 28 §:ssä säädetyt velvollisuudet jätehuollon järjestämisessä.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.