HE 196/2020 vpHyväksyttyVireille 29.10.2020

T&K-yhteistyön verovähennys yrityksille

Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2025

Yritykset ja maatalouden harjoittajat saavat verotuksessa ylimääräisen vähennyksen tutkimusorganisaatioilta ostamastaan tutkimus- ja kehitystyöstä. Uutta vähennystä voi hyödyntää verovuosina 2021–2025.

Tila
Hyväksytty
Vireille
29.10.2020
Viimeisin tapahtuma
7.12.2020
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
19
Vahvistettu
17.12.2020
Säädös
1078/2020

Mitä ehdotetaan

Säädetään määräaikainen laki, jolla otetaan käyttöön 50 prosentin lisävähennys korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta ostetuista tutkimus- ja kehittämistoiminnan alihankintakustannuksista.

Mitä se tarkoittaa

Muutos koskee elinkeino- ja maataloustoimintaa harjoittavia verovelvollisia, jotka ostavat T&K-palveluita ETA-alueen tutkimusorganisaatioilta. Vähennyskelpoisten kustannusten vuotuinen alaraja on 10 000 euroa ja yläraja 1 000 000 euroa, jolloin lisävähennyksen määrä on 5 000–500 000 euroa verovuodessa. Verotuki on voimassa 1.1.2021–31.12.2025 ja sen arvioidaan vähentävän yhteisöverotuottoja noin kahdeksan miljoonaa euroa vuosittain.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

19 puheenvuoroa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa käsiteltiin yritysten ja tutkimusorganisaatioiden väliseen yhteistyöhön ehdotettua määräaikaista tutkimus- ja kehittämistoiminnan verovähennystä. Esitys sai eduskunnassa täyden ja yksimielisen kannatuksen yli hallitus- ja oppositiorajojen. Puheenvuoroissa korostettiin osaamisen merkitystä kansalliselle kilpailukyvylle sekä tavoitetta nostaa tutkimusmenojen osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

  • SDPPuolesta

    SDP puolsi lakiesitystä ja piti yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön lisäämistä tervetulleena, mutta muistutti tarpeesta seurata toiminnan riippumattomuutta ja veropohjavaikutuksia.

    Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana.
    Johannes Koskinen
  • KeskustaPuolesta

    Keskusta kannatti esitystä tärkeänä toimena tki-investointien kasvattamiseksi ja piti erinomaisena myös maatalouden ottamista vähennyksen piiriin.

    Parhaimmillaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja siihen liittyvän yhteistyön kannustaminen voisi johtaa uusiin innovaatioihin, työpaikkojen lisääntymiseen ja talouskasvuun.
    Matti Vanhanen
  • VihreätPuolesta

    Vihreät tuki lakiesitystä ja katsoi sen vievän eteenpäin hallitusohjelman tavoitteita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan pitkäjänteisestä vahvistamisesta.

    Valiokunnassa tätä esitystä pidettiin tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, ja sitä myös kuultavat kannattivat.
    Inka Hopsu
  • RKPPuolesta

    RKP piti verovähennystä erinomaisena alkuna julkisen ja yksityisen sektorin tki-kumppanuuksien vauhdittamiselle ja globaalissa kilpailussa pärjäämiselle.

    Tämä on erinomainen alku ja varmaan tuo vipua monesta eri näkökulmasta, joten paljon kiitoksia valtiovarainministerille erinomaisesta esityksestä.
    Joakim Strand
  • KokoomusPuolesta

    Kokoomus piti esitystä erinomaisena ja perusteltuna panostuksena Suomen kilpailukykyyn, vaikkakin huomautti aiempien vastaavien vähennysten heikoista kokemuksista ja määräaikaisuuden haasteista.

    Tämä esitys on erinomainen, siis yksinkertaisesti tämä on erinomainen, ja päinvastoin kuin edustaja Salonen, minä en itse kyllä näe mitään riskiä, että tässä voidaan mennä vikaan.
    Markku Eestilä
  • Perussuomalaiset suhtautui tki-panostuksiin myönteisesti ja painotti tarvetta huolehtia siitä, etteivät kotimaiset innovaatiot ja yritysaihiot valu liian helposti ulkomaiseen omistukseen.

    Erittäin hyvä huomio valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajalta, ja toivon, että tätä hallitus lähtisi työstämään tämän vaalikauden aikana jo enemmän.
    Mika Niikko

Kooste on tuotettu tekoälyllä 19 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 196/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 29.10.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
  2. 4.11.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 20.11.2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
  4. 25.11.2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 30.11.2020Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 2.12.2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021-2025Hyväksytty · 1078/2020 · 17.12.2020

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2025

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §Soveltamisala

Tässä laissa säädetään elinkeinotoiminnan ja maatalouden harjoittajan oikeudesta tehdä verovuosina 2021–2025 elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulostaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan alihankintalaskuihin perustuva lisävähennys.

2 §Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

tutkimus- ja kehittämistoiminnalla sellaista tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua perustutkimusta, teollista tutkimusta, kokeellista kehittämistä ja toteutettavuustutkimusta, joilla systemaattisesti tavoitellaan tiedon lisäämistä tai tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi;

tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiolla sellaista ETA-alueella toimivaa yhteisöä, jonka päätavoitteena on harjoittaa riippumattomasti perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai levittää tällaisen toiminnan tuloksia koulutuksen, julkaisujen tai tiedonsiirron kautta; tällaisessa yhteisössä ratkaisevaa vaikutusvaltaa osakkaana, jäsenenä tai muulla vastaavalla tavalla käyttävillä yrityksillä ei saa olla etuoikeutta sen saavuttamiin tuloksiin;

alihankintalaskulla verovelvollisen tutkimus- tai tiedonlevittämisorganisaatiolle suorittamaa alihankintalaskua siltä osin kuin alihankintalaskun erät liittyvät tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

3 §Lisävähennyksen peruste ja määrä

Lisävähennykseen on oikeutettu omaan elinkeinotoimintaansa tai maatalouteensa liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittava verovelvollinen. Oikeus lisävähennykseen on myös Suomessa rajoitetusti verovelvollisella, Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta käsin harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella.

Lisävähennys myönnetään tutkimus- tai tiedonlevittämisorganisaation kanssa tehdyn tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella. Lisävähennyksen perusteena on verovelvollisen tutkimus- tai tiedonlevittämisorganisaatiolle suorittama tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvä alihankintalasku.

Lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia 2 momentissa tarkoitetuista hyväksyttävistä alihankintalaskujen eristä. Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa. Lisävähennystä ei myönnetä, jos verovuonna vähennettävä määrä on alle 5 000 euroa. Lisävähennystä ei myönnetä siltä osin kuin verovelvollinen on saanut suoraa valtiontukea tai muuta julkista tukea hankkeeseen liittyvien alihankintalaskujen kattamiseksi.

Poiketen siitä, mitä tuloverolain (1535/1992) 119 §:n 2 momentissa säädetään, lisävähennys luetaan osaksi elinkeinotoiminnan ja maatalouden tappiollista tulosta.

4 §Yritysjärjestelyssä siirtyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 52 a §:ssä tarkoitetun sulautumisen yhteydessä vastaanottavan yhtiön verotuksessa vähennetään sulautumisessa siirtyneeseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvien alihankintalaskujen perusteella enintään tämän lain 3 §:ssä tarkoitettu määrä vähennettynä sulautuvan yhtiön verotuksessa verovuonna vähennetyllä määrällä.

Mitä 1 momentissa säädetään sulautumisesta, sovelletaan myös elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c §:ssä tarkoitetun jakautumisen ja 52 d §:ssä tarkoitetun liiketoimintasiirron yhteydessä sekä hankkivan yhtiön verotuksessa liiketoiminnan hankinnan yhteydessä.

5 §Menettely

Lisävähennystä on vaadittava ennen verotuksen päättymistä. Verovelvollisen on esitettävä riittävä selvitys vähennyksen myöntämisen edellytysten täyttymisestä ja vähennyksen laskentaperusteena käytettävistä alihankintalaskuista.

Muilta osin lisävähennykseen sovelletaan verotusmenettelystä annettua lakia (1558/1995).

6 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2025.

Lakia sovelletaan verovuosilta 2021—2025 toimitettavissa verotuksissa.

Tätä lakia ei sovelleta, jos 3 §:ssä tarkoitettu tutkimus- ja kehittämistoiminnan hanke on aloitettu ennen lain voimaantuloa. Hanke katsotaan aloitetun hanketta koskevan sopimuksen allekirjoitushetkellä.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvän tutkimusyhteistyön lisävähennyksestä verovuosina 2021–2025. Esityksen mukaan lisävähennykseen olisivat oikeutettuja kaikki elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat verovelvolliset, jotka tekevät tutkimusyhteistyötä määritelmän täyttävän tutkimusorganisaation kanssa. Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulosta tehtävän lisävähennyksen määrä olisi 50 prosenttia yrityksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvien tutkimushankkeiden alihankintalaskuista. Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna olisi 500 000 euroa ja alaraja 5 000 euroa. Kyseessä olisi uusi verotuki, joka ei olisi EU-oikeuden näkökulmasta valtiontukea. Esitys liittyy valtion vuoden 2021 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2021 alusta. Lakia sovellettaisiin verovuosilta 2021–2025 toimitettavissa verotuksissa.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.