HE 197/2016 vpHyväksyttyVireille 13.10.2016

Sisävesiliikenteen työ- ja lepoaikojen uudistaminen

Laki työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain muuttamisesta

Sisävesiliikenteen työntekijöiden lepoaikoja pidennetään ja sallitun ylityön määrää rajoitetaan. Muutokset parantavat työntekijöiden jaksamista ja vesiliikenteen turvallisuutta.

Tila
Hyväksytty
Vireille
13.10.2016
Viimeisin tapahtuma
16.12.2016
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
4
Vahvistettu
21.12.2016
Säädös
1339/2016

Mitä ehdotetaan

Kotimaanliikenteen alusten työaikalakiin lisätään sisävesiliikennettä koskeva ylityökatto (enintään 384 tuntia vuodessa tai määräaikaisissa keskimäärin 8 tuntia viikossa) ja pidennetään seitsemän päivän jakson vähimmäislepoaika 77 tunnista 84 tuntiin. Lisäksi säädetään ylimääräisestä 24 tunnin viikkolevosta sekä rajoitetaan vuorottelujärjestelmän peräkkäisten työpäivien enimmäismäärä 31 päivään.

Mitä se tarkoittaa

Muutos vaikuttaa sisävesillä kaupallista liikennettä harjoittaviin yrityksiin ja niiden työntekijöihin. Varustamoiden ja alusten omistajien mahdollisuus teettää pitkiä työpäiviä ja ylitöitä lyhyen kesäsesongin aikana vähenee, mikä voi vaatia lisätyövoiman palkkaamista tai uusia työvuorojärjestelyjä. Laki tulee voimaan 1. tammikuuta 2017.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

4 puheenvuoroa · 4 puhujaa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa käsiteltiin sisävesiliikenteen työ- ja lepoaikasäännösten uudistamista vastaamaan EU-direktiiviä. Lakiesitystä pidettiin tarpeellisena työntekijöiden jaksamisen ja vesiliikenneturvallisuuden parantamiseksi, vaikka esiin tuotiin Suomen sisävesiliikenteen erityispiirteet ja lyhyt sesonkiluonne. Esityksen peruslinjasta vallitsi laaja yhteisymmärrys.

  • Perussuomalaiset kannattivat hallituksen esitystä ja toivat esiin tarpeen selkeyttää soveltamiskäytäntöjä meri- ja sisävesialueiden välillä.

    Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan sisävesiliikenteen työaikadirektiivin täytäntöönpanon edellyttämiä muutoksia työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annettuun lakiin.
    Kari Kulmala
  • SDPPuolesta

    SDP kannatti esitystä, koska lepoaikojen pidentäminen ja ylitöiden rajoittaminen parantavat työntekijöiden jaksamista sekä edistävät vesiliikenteen turvallisuutta.

    Tärkeä lakiesitys, jota tuen.
    Ilkka Kantola

Kooste on tuotettu tekoälyllä 4 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 197/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 13.10.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
  2. 19.10.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 8.12.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
  4. 9.12.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 12.12.2016Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 15.12.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1339/2016 · 21.12.2016

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain (248/1982) 3 §, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 943/1997 ja 152/2001, muutetaan 1, 2 ja 10 §, 11 §:n 2 momentti, 12 §:n 1 momentti sekä 12 a §, sellaisina kuin niistä ovat 10 ja 12 a § laissa 152/2001 sekä 12 §:n 1 momentti laissa 141/2012, sekä lisätään lakiin uusi 9 a § ja 18 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 409/1996, uusi 3 momentti seuraavasti:

1 §Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan merityösopimuslaissa (756/2011) tarkoitettuun työhön suomalaisessa kotimaanliikenteeseen käytettävässä aluksessa tai työnantajan määräyksestä väliaikaisesti muualla.

Tämän lain sisävesi- ja meriliikennettä koskevien säännösten soveltaminen määräytyy sen perusteella, kummalla vesialueella työntekijä pääasiallisesti työskentelee.

Tätä lakia ei sovelleta työhön, jota:

1) tehdään merialueella kalastusaluksessa; 11 ja 12 §:n säännöksiä vähimmäislepoajoista on kuitenkin noudatettava;

2) tekee aluksen päällikkö, jos aluksessa hänen lisäkseen on työssä vähintään neljä henkilöä, joista yhdellä on perämiehen pätevyys; 10, 12 ja 12 c §:ssä säädettyä on kuitenkin noudatettava.

2 §Kotimaanliikenteen määritelmä

Kotimaanliikenteellä tarkoitetaan liikennettä Suomen rajojen sisäpuolella. Kotimaanliikenteeseen rinnastetaan liikenne Saimaan kanavan ja siihen välittömästi liittyvien Venäjän vesialueiden kautta Viipuriin sekä liikenne Vihrevojn ja Viipurin välillä.

Tätä lakia sovelletaan silloinkin, kun aluksella liikennöidään tilapäisesti 1 momentissa tarkoitettujen vesialueiden ulkopuolella.

9 a §Ylityön enimmäismäärä sisävesiliikenteessä

Ylityötä saadaan sisävesiliikenteessä teettää työntekijää kohti enintään 384 tuntia vuodessa. Jos työntekijä työskentelee alle vuoden pituisessa määräaikaisessa työsuhteessa, ylitöiden keskimääräinen enimmäismäärä viikkoa kohden on kahdeksan tuntia.

10 §Poikkeukset ylityörajoituksista

Edellä 8, 9 ja 9 a §:ssä sekä jäljempänä 12 §:ssä säädettyjä rajoituksia ei sovelleta säännöllisen työajan ylittävään työhön, joka:

1) on tarpeen ihmishenkeä, alusta tai tavaraa uhkaavan vaaran torjumiseksi;

2) on tarpeen merilain (674/1994) 6 luvun 11 §:ssä säädetyn avun antamiseksi;

3) on tehtävä satama- tai vastaavan viranomaisen määräämän toimenpiteen suorittamiseksi;

4) aiheutuu työntekijöiden ennalta arvaamattomasta vähentymisestä, jos aluksen miehistöä ei voida heti täydentää kohtuullisin toimenpitein; tai

5) on tarpeen osallistumiseksi pelastus- tai palonsammutus- taikka muilla turvallisuusvälineillä pidettäviin harjoituksiin, joita toimeenpannaan sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.

Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut harjoitukset on toteutettava tavalla, joka häiritsee mahdollisimman vähän työntekijän lepoaikoja ja joka ei aiheuta väsymystä.

11 §Päivittäiset lepoajat

Jos työ on työ- tai virkaehtosopimuksessa sovittu järjestettäväksi kuutta tuntia pidempiin vuoroihin, on työntekijälle annettava kuuden tunnin välein vähintään 20 minuutin pituinen lepotauko.

12 §Vuorokautinen lepoaika

Työntekijälle on annettava jokaisen 24 tunnin aikana vähintään 10 tunnin lepoaika ja jokaisen seitsemän päivän jakson aikana yhteensä vähintään 77 tunnin lepoaika. Sisävesiliikenteessä seitsemän päivän jakson aikana on annettava kuitenkin yhteensä vähintään 84 tunnin lepoaika.

12 a §Viikkolepo

Jos työntekijän työ- ja vapaa-aikojen määräytymisessä ei noudateta vuorottelujärjestelmää, työntekijälle on annettava kerran viikossa vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo.

Sisävesiliikenteessä työntekijän työskenneltyä viitenä viikkona vähintään kuutena päivänä viikossa, on työntekijälle annettava viikkolevon yhteydessä ylimääräinen vähintään 24 tunnin pituinen viikkolepo.

18 §Vuorottelujärjestelmä

Sisävesiliikenteessä vuorottelujärjestelmään perustuvien peräkkäisten työpäivien enimmäismäärä on 31 työpäivää.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan sisävesiliikenteen työaikadirektiivin täytäntöönpanon edellyttämiä muutoksia työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annettuun lakiin. Muutokset koskisivat pääosin sisävesillä tapahtuvaa alusliikennettä. Ylityötä saisi teettää enintään 384 tuntia vuodessa. Alle vuoden pituisessa määräaikaisessa työsuhteessa ylitöiden keskimääräinen enimmäismäärä olisi viikkoa kohden kahdeksan tuntia. Seitsemän päivän jakson aikana työntekijälle olisi annettava vähintään 84 tunnin lepoaika. Työntekijälle, jonka työ- ja vapaa-aikojen määräytymisessä ei noudatettaisi vuorottelujärjestelmää, olisi annettava ylimääräinen 24 tunnin pituinen viikkolepo, jos hän olisi työskennellyt viitenä viikkona kuutena päivänä viikossa. Vuorottelujärjestelmään perustuvien peräkkäisten työpäivien enimmäismäärä olisi 31. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.