HE 199/2017 vpHyväksytty muutettunaVireille 25.1.2018

Tiedustelutoiminnan riippumattoman valvonnan perustaminen

Laki tiedustelutoiminnan valvonnasta ja laiksi valtion virkamieslain 7 §:n muuttamisesta

Suomeen luodaan siviili- ja sotilastiedustelun valvontajärjestelmä. Uudeksi laillisuusvalvojaksi perustetaan itsenäinen tiedusteluvaltuutettu, ja eduskuntaan muodostetaan parlamentaarista valvontaa hoitava tiedusteluvalvontavaliokunta.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
25.1.2018
Viimeisin tapahtuma
2.1.2019
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
45
Vahvistettu
18.1.2019
Säädös
121/2019

Mitä ehdotetaan

Säädetään laki tiedustelutoiminnan valvonnasta ja perustetaan tietosuojavaltuutetun toimiston yhteyteen uusi itsenäinen viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Valtuutettu valvoo tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, ja hänelle annetaan laajat tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudet sekä toimivalta keskeyttää lainvastainen tiedustelu ja määrätä laittomat tiedot hävitettäviksi. Samalla säädetään eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan tiedonsaantioikeuksista ja muutetaan valtion virkamieslakia edellyttämään valvontahenkilöstöltä Suomen kansalaisuutta.

Mitä se tarkoittaa

Yksilöt saavat oikeuden kannella tiedustelutoiminnasta ja pyytää tiedusteluvaltuutettua tutkimaan heihin kohdistuneen tiedustelun laillisuuden. Suojelupoliisille ja Puolustusvoimille asetetaan velvollisuus raportoida toimivaltuuksiensa käytöstä ja avata tilansa sekä tietojärjestelmänsä tarkastuksille. Tiedusteluvaltuutetun toiminnon perustamisesta aiheutuu noin 350 000 euron vuotuiset henkilöstö- ja toimintamenot sekä noin 100 000 euron kertaluonteiset tietojärjestelmäkustannukset.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

45 puheenvuoroa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Eduskunta käsitteli esitystä tiedustelutoiminnan riippumattomasta valvonnasta sekä uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaltuutetun perustamisesta. Keskustelu oli poikkeuksellisen yksimielistä, ja kaikki eduskuntaryhmät pitivät tehokasta valvontaa välttämättömänä edellytyksenä tiedusteluviranomaisten uusille toimivaltuuksille. Puhujat kiittivät laajaa parlamentaarista yhteistyötä, jolla saavutettiin tasapaino turvallisuuden ja kansalaisten perusoikeuksien välille.

  • KokoomusPuolesta

    Kokoomus piti tehokasta ja riippumatonta valvontaa välttämättömänä osana tiedustelulakien kokonaisuutta kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.

    Tässä kyseisessä laissa ja mietinnössä nyt sitten lähdetään liikkeelle siitä, että valvonnan pitää olla tehokasta, mutta sen pitää olla myös riippumatonta.
    Pauli Kiuru
  • KeskustaPuolesta

    Keskusta korosti riippumattoman ja parlamentaarisen valvonnan olevan keskeinen edellytys sille, että siviili- ja sotilastiedustelulait voidaan hyväksyä.

    Nyt käsiteltävänä olevat esitykset tiedusteluvalvonnasta ovat tärkeä osa kokonaisuutta — voi sanoa, että keskeinen edellytys sille, että varsinaiset tiedustelulait eli siviilitiedustelulaki ja laki sotilastiedustelusta voidaan hyväksyä.
    Tapani Tölli
  • Siniset kannattivat tiedustelulainsäädännön ja sen valvonnan ripeää uudistamista muuttuneessa kansainvälisessä turvallisuustilanteessa.

    Sininen eduskuntaryhmä kannatti yksimielisesti tiedustelulakien kiireellistä uudistamista.
    Simon Elo
  • Perussuomalaiset kannattivat vahvan valvonnan luomista, jotta varmistetaan viranomaistoiminnan lainmukaisuus ja ylläpidetään kansalaisten luottamusta.

    Tämä uusi tiedusteluvalvontavaliokunta ja tiedusteluvaltuutettu kuitenkin osaltaan toteuttavat tätä, että he valvovat nimenomaan viranomaisia ja heidän toimintaansa, että siellä ei tapahdu lainvastaista tai asiatonta ihmisten seuraamista tai kuuntelua.
    Leena Meri
  • SDPPuolesta

    SDP piti vahvaa valvontaa välttämättömänä kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi ja kiitti erityisesti Suojelupoliisin saamista kokonaan parlamentaarisen valvonnan alle.

    On äärimmäisen tärkeätä, että valvojilla, eli tässä tapauksessa viranomaisilla, on valvojansa, ja valvoja on Suomen parlamentti ja sen kansan valitsemat kansanedustajat.
    Mika Kari
  • VihreätPuolesta

    Vihreät pitivät laajan valvonnan järjestämistä ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista välttämättömänä tiedustelutoiminnan sääntelyssä.

    Tiedustelun valvonnan asianmukainen ja laaja järjestäminen on välttämätöntä, ja nyt niin ollaan tekemässä, hyvä niin.
    Olli-Poika Parviainen
  • Vasemmistoliitto piti tiukkaa parlamentaarista ja laillisuusvalvontaa ehdottomana edellytyksenä perusoikeuksiin puuttuvien tiedusteluvaltuuksien myöntämiselle.

    Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan ilman tehokasta valvontaa ei viranomaisille voida antaa niin pitkälle perusoikeuksiin puuttuvia toimivaltuuksia kuin siviili- ja sotilastiedustelua koskevissa hallituksen esityksissä ehdotetaan.
    Annika Lapintie
  • RKPPuolesta

    RKP kiitti saavutettua laajaa parlamentaarista yksimielisyyttä ja piti ajantasaista tiedusteluvalvontaa demokratian kannalta erittäin tärkeänä.

    Tässä on paljon hyvää työtä tehty, ja varmasti kaikki tässä salissa ovat omalla tavallaan myötävaikuttaneet siihen, että me nyt luomme historiaa ja pystymme saamaan aikaiseksi lainsäädännön, joka on ajan tasalla myös mitä tulee tiedusteluvalvontaan ja valvonnan valvontaan.
    Anna-Maja Henriksson
  • Kristillisdemokraatit ilmaisivat tukensa valvonnan ja tiedustelulakien saattamiselle voimaan mahdollisimman nopeasti Suomen turvallisuuden takaamiseksi.

    KD:n eduskuntaryhmä on useampaan otteeseen ilmaissut tukensa lakiesityksen viemiseksi maaliin mahdollisimman nopeasti, koska olemme pitkään olleet, niin kuin olemme kuulleet, muita länsimaita jäljessä nimenomaan tiedustelulainsäädännön osalta.
    Peter Östman

Kooste on tuotettu tekoälyllä 45 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin perustuslakivaliokuntaan, jolle tarkastusvaliokunnan, hallintovaliokunnan, lakivaliokunnan ja puolustusvaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 199/2017 vp sisältyvien 1.—2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 199/2017 vp sisältyvät 1.—2. lakiehdotuksen. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 25.1.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
  2. 20.2.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 14.12.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · perustuslakivaliokunta
  4. 17.12.2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 20.12.2018Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 2.1.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain2

  • 1Laki tiedustelutoiminnan valvonnastaHyväksytty muutettuna · 121/2019 · 18.1.2019
  • 2Laki valtion virkamieslain 7 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 122/2019 · 18.1.2019

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki tiedustelutoiminnan valvonnasta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku – Yleiset säännökset

1 §Lain soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön

Tätä lakia sovelletaan poliisilain (872/2011) 5 a luvussa ja tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa annetussa laissa (…/...) säädetyn tiedustelutoiminnan (siviilitiedustelu ) ja sotilastiedustelusta annetussa laissa (…/...) säädetyn tiedustelutoiminnan (sotilastiedustelu ) valvontaan.

Eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin harjoittamasta laillisuusvalvonnasta säädetään erikseen.

Tietosuojavaltuutetun toimivallasta henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitettujen asioiden käsittelemisessä säädetään tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta annetussa laissa (389/1994).

Siviili- ja sotilastiedustelun muusta valvonnasta säädetään erikseen.

2 §Tiedustelutoiminnan valvonta ja valvontatoimielimet

Tiedustelutoiminnan valvonnalla tarkoitetaan sekä siviili- että sotilastiedustelun parlamentaarista valvontaa ja laillisuusvalvontaa.

Tiedustelutoiminnan parlamentaarista valvontaa harjoittaa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta, jonka tehtävistä säädetään tarkemmin eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000). Tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaa harjoittaa tiedusteluvaltuutettu.

2 luku – Tiedustelutoiminnan parlamentaarinen valvonta

3 §Tiedusteluvalvontavaliokunnan tiedonsaantioikeudet

Tiedusteluvalvontavaliokunnalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta maksutta valvontatehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemansa tiedot.

4 §Tiedusteluvalvontavaliokunnan oikeus saada selvitys

Tiedusteluvalvontavaliokunnalla on oikeus saada tiedusteluvaltuutetulta ja muilta viranomaisilta sekä muilta julkista tehtävää hoitavilta maksutta valvontatehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemansa selvitykset.

3 luku – Tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonta

5 §Tiedusteluvaltuutettu

Tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaa varten tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä on tiedusteluvaltuutettu.

Tiedusteluvaltuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton.

6 §Nimittäminen ja kelpoisuusvaatimukset

Tiedusteluvaltuutetun nimittää valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Tiedusteluvaltuutetuksi nimitetty vapautuu hoitamasta muuta virkaa siksi ajaksi, jonka hän toimii valtuutettuna.

Tiedusteluvaltuutetun kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito.

7 §Tehtävät

Tiedusteluvaltuutetun tehtävänä on tiedustelutoiminnan laillisuuden valvojana:

1) valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta;

2) valvoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa;

3) edistää oikeusturvan toteutumista ja siihen liittyviä hyviä käytäntöjä tiedustelutoiminnassa;

4) seurata ja arvioida toimialallaan lainsäädännön toimivuutta ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan kehittämisehdotuksia.

8 §Tiedonsaantioikeudet

Tiedusteluvaltuutetulla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada viranomaisilta ja muilta julkista hallintotehtävää hoitavilta maksutta valvontatehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemansa tiedot.

9 §Oikeus saada selvitys

Tiedusteluvaltuutetulla on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista hallintotehtävää hoitavilta maksutta selvitys seikoista, jotka ovat tarpeen valvontatehtävien hoitamiseksi.

10 §Tarkastusoikeus

Tiedusteluvaltuutettu voi tehdä tarkastuksia viranomaisten ja muiden julkista hallintotehtävää hoitavien toimitiloissa tiedustelutoiminnan laillisuuden valvomiseksi valtuutetun toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Tarkastuksen yhteydessä tiedusteluvaltuutetulla on oikeus päästä valvottavan kohteen kaikkiin valvonnan kannalta välttämättömiin tiloihin ja tietojärjestelmiin.

11 §Kantelu

Tiedusteluvaltuutetulle voi tämän valvontavaltaan kuuluvassa asiassa kannella jokainen, joka katsoo, että tiedustelutoiminnassa on rikottu hänen oikeuksiaan tai menetelty muutoin lainvastaisesti.

Kantelu tulee tehdä kirjallisesti. Siitä tulee ilmetä kantelijan nimi ja yhteystiedot sekä tarpeelliset tiedot kantelussa tarkoitetusta asiasta.

Tiedusteluvaltuutettu tutkii kantelun, jos sen kohteena oleva asia kuuluu hänen valvontavaltaansa ja on aihetta epäillä, että tiedustelutoiminnassa on menetelty lainvastaisesti, tai jos valtuutettu muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta.

12 §Tutkimispyyntö

Tiedustelutoiminnan kohteena ollut tai henkilö, joka epäilee, että häneen on kohdistettu tiedustelua, voi pyytää tiedusteluvaltuutettua tutkimaan häneen kohdistuneen tiedustelumenetelmän käytön lainmukaisuuden.

13 §Kuuleminen

Tiedusteluvaltuutetun on ennen asian ratkaisemista varattava valvottavalle tilaisuus tulla asian johdosta kuulluksi, jos on syytä olettaa, että tarkastuskertomuksessa, kanteluratkaisussa tai muussa tiedusteluvaltuutetun selvityksessä saattaa ilmetä aihetta arvostella valvottavan menettelyä.

14 §Läsnäolo-oikeus tuomioistuimessa

Tiedusteluvaltuutetulla tai hänen määräämällään virkamiehellä on oikeus olla läsnä käsiteltäessä tiedustelumenetelmää koskevaa lupa-asiaa tuomioistuimessa.

15 §Tiedustelumenetelmän käytön keskeyttäminen tai lopettaminen

Tiedusteluvaltuutettu voi määrätä tiedustelumenetelmän käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi, jos hän katsoo valvottavan menetelleen lainvastaisesti tiedustelutoiminnassa.

Tuomioistuimen lupaan perustuvan tiedustelumenetelmän käytön keskeyttämisestä tai lopettamisesta tiedusteluvaltuutettu voi antaa 1 momentissa säädetyllä perusteella väliaikaisen määräyksen, joka on viivytyksettä saatettava asianomaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuin voi vahvistaa tai kumota väliaikaisen määräyksen taikka muuttaa keskeyttämismääräyksen lopettamismääräykseksi.

Tuomioistuin on päätösvaltainen, kun siinä on yksin puheenjohtaja. Istunto voidaan pitää myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin tuomioistuimen istunnosta muutoin säädetään. Tiedusteluvaltuutetun tai hänen määräämänsä virkamiehen on oltava läsnä väliaikaista määräystä käsiteltäessä. Tuomioistuimen on varattava asianomaiselle tiedusteluviranomaiselle tilaisuus tulla kuulluksi. Asia on ratkaistava kiireellisesti.

Tuomioistuimen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tiedusteluvaltuutettu voi määrätä lainvastaisesti hankitut tiedot viipymättä hävitettäviksi.

16 §Esitutkintaan ilmoittaminen

Tiedusteluvaltuutettu voi ilmoittaa asian esitutkinnan toimittamisesta päättävälle viranomaiselle, jos hän katsoo, että valvottava on toiminut lainvastaisesti.

17 §Huomautus

Tiedusteluvaltuutettu voi antaa valvottavalle huomautuksen vastaisen varalle, jos hän laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa katsoo, että valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä. Huomautus voidaan antaa myös viranomaiselle tai muulle yhteisölle.

18 §Muut toimenpiteet

Tiedusteluvaltuutettu voi saattaa valvottavan tietoon käsityksensä lainmukaisesta menettelystä ja kiinnittää valvottavan huomiota lain tai hyvän hallintotavan mukaiseen menettelyyn tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista edistäviin näkökohtiin, jos asian laatu niin vaatii.

Tiedusteluvaltuutetun tulee saattaa merkittävät valvontahavaintonsa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan käsiteltäväksi.

19 §Vuosikertomus

Tiedusteluvaltuutettu antaa vuosittain eduskunnalle, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja valtioneuvostolle kertomuksen toiminnastaan.

Tiedusteluvaltuutettu voi antaa eduskunnalle tärkeäksi katsomastaan asiasta myös erillisen kertomuksen.

20 §Henkilöstö

Tiedusteluvaltuutetulla on tarpeellinen määrä valtuutetun tehtäväalaan perehtyneitä esittelijöitä ja muuta henkilöstöä (tiedusteluvaltuutetun toiminto ).

Tiedusteluvaltuutettu nimittää tiedusteluvaltuutetun toiminnon virkamiehet ja ottaa palvelukseen muun henkilöstön.

21 §Työjärjestys

Tiedusteluvaltuutettu hyväksyy toiminnalleen työjärjestyksen.

4 luku – Erinäiset säännökset

22 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

2.Laki valtion virkamieslain 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion virkamieslain (750/1994) 7 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on laissa 948/2017, seuraavasti:

7 §

Seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen:

6) tuomarin virka ja virka, johon kuuluu syyttäjän tai ulosottomiehen tehtäviä, sekä tiedusteluvaltuutetun virka ja tiedusteluvaltuutetun toiminnon virat;

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tiedustelutoiminnan valvonnasta. Uudella lailla järjestettäisiin siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvonta sekä säädettäisiin eräistä parlamentaarisen valvonnan yksityiskohdista. Tiedustelutoiminnan parlamentaarista valvontaa harjoittaisi eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta. Tiedusteluvalvontavaliokunta olisi uusi eduskunnan erikoisvaliokunta. Tämän uudentyyppisen valiokunnan perustaminen edellyttää eduskunnan työjärjestyksen muuttamista, jota ehdotetaan erillisellä eduskunnan puhemiesneuvoston ehdotuksella. Tiedustelutoiminnan valvonnasta annettavassa laissa säädettäisiin tiedusteluvalvontavaliokunnalle laaja oikeus tietojen ja selvitysten saamiseen. Lisäksi laissa säädettäisiin tiedusteluvalvontavaliokunnan ja tiedusteluvaltuutetun yhteistyöstä. Tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnasta huolehtisi uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Valtuutetun tehtävänä olisi valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa. Tiedusteluvaltuutettu antaisi vuosittain kertomuksen toiminnastaan eduskunnalle, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja valtioneuvostolle. Valtuutettu voisi antaa myös erillisen kertomuksen tärkeäksi katsomastaan asiasta. Valtuutetun tulisi myös viedä merkittävät valvontahavaintonsa tiedusteluvalvontavaliokunnan käsiteltäväksi. Tiedusteluvaltuutetulle säädettäisiin vahvat toimivaltuudet laillisuusvalvonnassa. Valtuutetulla olisi laajat tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudet sekä valtuudet määrätä tiedustelumenetelmän käyttö keskeytettäväksi tai lopetettavaksi, jos hän katsoo valvottavan menetelleen lainvastaisesti tiedustelutoiminnassa. Valtuutettu voisi myös määrätä lainvastaisesti hankitut tiedot viipymättä hävitettäviksi. Tiedusteluvaltuutetulle voitaisiin tehdä kanteluja ja tutkimispyyntöjä. Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä ja olisi toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Valtuutetun nimittäisi valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Tiedusteluvaltuutetulla olisi tarpeellinen määrä henkilöstöä, jonka valtuutettu itse nimittäisi. Tiedusteluvaltuutetulle ja tiedusteluvaltuutetun toiminnon henkilöstölle asetettaisiin vaatimus Suomen kansalaisuudesta. Tämän vuoksi ehdotetaan valtion virkamieslain muutosta. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Esitys liittyy vuoden 2018 valtion lisätalousarvioesitykseen.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.