Määräaikaisten työsopimusten tekemisen helpottaminen
Laki työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Työnantaja voi jatkossa palkata uuden työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä. Lisäksi lomautusilmoitusaika lyhenee 14 päivästä seitsemään päivään ja irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuus poistuu alle 50 hengen yrityksiltä.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 15.1.2026
- Viimeisin tapahtuma
- 22.5.2026
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 105
- Vahvistettu
- 29.5.2026
- Säädös
- 412/2026
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Keskeisin muutos on määräaikaisen työsopimuksen tekemisen salliminen ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi (enintään kolmessa osassa), jos kyseessä on ensimmäinen työsopimus tai edellisestä työsuhteesta on kulunut vähintään kaksi vuotta. Muina muutoksina lomautusilmoitusaika lyhennetään seitsemään päivään, työnantajan takaisinottovelvollisuus rajataan vain vähintään 50 hengen työnantajiin ja säädetään vähintään kuusi kuukautta kestäneen perusteettoman määräaikaisuuden irtisanomisoikeudesta molemmille osapuolille. Vastaavat muutokset tehdään merityösopimuslakiin sekä työsuojelun valvontalakiin.
Mitä se tarkoittaa
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2026. Muutos madaltaa erityisesti pk-yritysten kynnystä ja riskiä palkata uusia työntekijöitä, mutta sen arvioidaan samalla lisäävän määräaikaisia työsuhteita 10 000–20 000 palkansaajalla ja lisäävän työurien epävarmuutta erityisesti nuorilla ja naisilla. Lomautusilmoituksen lyhentäminen tuo työnantajille äkillisissä tilanteissa noin 1 100 euron säästön lomautettavaa kohti, mutta aiheuttaa vastaavasti työntekijälle arviolta 360–650 euron tulonmenetyksen, jos lomautus pitenee. Alle 50 työntekijän yritykset vapautuvat velvollisuudesta tarjota työtä aiemmin taloudellis-tuotannollisista syistä irtisanomilleen työntekijöille.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 19.5.2026Eduskunta hyväksyi lain äänin 93–78.
Hallitus jaa, oppositio ei. 28 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). Yksi äänestänyt edustaja ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 29.5.2026.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
105 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin määräaikaisten työsopimusten solmimisesta enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä, lomautusilmoitusajan lyhentämisestä sekä takaisinottovelvollisuuden rajaamisesta. Hallituspuolueet korostivat rekrytointikynnyksen madaltamista ja pk-yritysten työllistämismahdollisuuksien parantamista vaikeassa taloustilanteessa. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi katsoen sen lisäävän työelämän epävarmuutta, heikentävän työsuhdeturvaa ja kasvattavan erityisesti nuoriin naisiin kohdistuvaa raskaussyrjintää.
- Madaltaako esitys todellisuudessa työllistämiskynnystä vai siirtääkö se vain yrittäjäriskiä työntekijöille?
- Lisääkö perusteettomien määräaikaisuuksien salliminen raskaus- ja perhevapaasyrjintää?
- Murentaako toistuvien määräaikaisuuksien helpottaminen toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden ensisijaisuutta?
- Olisiko lakimuutokset pitänyt rajata vain pieniin yrityksiin julkisen sektorin ja suurten yritysten sijaan?
- KokoomusPuolesta
Esitys alentaa yritysten rekrytointikynnystä ja luo uusia työmahdollisuuksia vaikeassa työttömyystilanteessa. Määräaikainen työsuhde on työntekijälle parempi vaihtoehto kuin työttömyys.
”Nämä ovat juuri sellaisia konkreettisia uudistuksia, joilla Suomen työmarkkinaa muutetaan kilpailukykyisemmäksi.”
— Arto Satonen - PerussuomalaisetPuolesta
Uudistus poistaa rekrytoinnin käytännön esteitä ja helpottaa erityisesti pienten yritysten mahdollisuuksia palkata uutta työvoimaa epävarmassa taloustilanteessa.
”Esityksen tavoitteena on madaltaa kynnystä palkata ja lisätä työn syntymistä epävarmassa taloustilanteessa.”
— Jaana Strandman - SDPVastaan
Esitys heikentää työntekijöiden asemaa ja lisää epävarmuutta ilman todistettuja myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Perusteettomien määräaikaisuuksien salliminen osuu raskaasti naisiin ja nuoriin sekä lisää raskaussyrjintää.
”Tämä laki lisää määräaikaisia työsuhteita, vaikka niitä pitäisi saada vähennettyä.”
— Lauri Lyly - KeskustaVastaan
Vaikka työllistämisen kynnystä on tarpeen madaltaa, esitys lisää perhevapaa- ja raskaussyrjintää eikä sitä ole rajattu vain pienyrityksiin. Työelämän epävarmuuden lisääminen on väärä keino tilanteessa, jossa syntyvyys laskee.
”Tämä lakiesitys on tiivistettynä kelvoton ja turha, ja ihmettelen suuresti, minkä takia hallitus on halunnut tämmöisen tänne ylipäätänsä tuoda.”
— Olga Oinas-Panuma - VihreätVastaan
Laki laajentaa määräaikaisuuksien käyttöä myös julkiselle ja naisvaltaisille aloille sekä kasvattaa työelämän epävarmuutta ja syrjintäriskejä ilman taloudellisia perusteita.
”Hallitus ampuu itseään jalkaan tällä lakiesityksellä ja lisää entisestään työelämän epävarmuutta.”
— Fatim Diarra - VasemmistoliittoVastaan
Lakiesitys murentaa työntekijöiden oikeuksia ja siirtää valtaa työnantajille luomatta uusia työpaikkoja. Uudistus on tasa-arvon vastainen ja syventää erityisesti nuorten naisten epävarmuutta työmarkkinoilla.
”Tämä määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen ei lisää työllisyyttä, vaan se on jälleen yksi heikennys työntekijöille.”
— Minja Koskela
Kooste on tuotettu tekoälyllä 105 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 199/2025 vp sisältyvien 1.—3. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 15.1.2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 5.2.2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 29.4.2026Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 13.5.2026Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 20.5.2026Toinen käsittely · Täysistunto
- 21.5.2026Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain3
- 1Laki työsopimuslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 412/2026 · 29.5.2026
- 2Laki merityösopimuslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 413/2026 · 29.5.2026
- 3Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 13 §:n muuttamisestaHyväksytty · 414/2026 · 29.5.2026
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki työsopimuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 3 § ja 3 a §:n 1 momentti, 2 luvun 4 §:n 3 momentin 3 kohta ja 6 §:n otsikko, 5 luvun 4 § ja 7 §:n 2 momentti sekä 6 luvun 1 §:n 3 momentti ja 6 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 3 § laissa 1224/2010 ja 3 a §:n 1 momentti laissa 403/2023, 2 luvun 4 §:n 3 momentin 3 kohta ja 6 §:n otsikko laissa 744/2022, 5 luvun 4 § laissa 204/2017 ja 6 luvun 6 §:n 1 momentti laissa 403/2023, sekä lisätään 2 luvun 6 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 744/2022, uusi 3 momentti sekä 6 luvun 1 §:ään uusi 4 ja 5 momentti seuraavasti:
1 luku – Yleiset säännökset
3 §Työsopimuksen muoto ja kesto
Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti.
Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Toistuvia määräaikaisia työsopimuksia ei saa käyttää, jos määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.
Työsopimuksen määräaikaisuus ei kuitenkaan edellytä perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä työsopimuksen alkamishetkeä edeltäneen kahden vuoden aikana. Tällöin työnantajan ei myöskään tarvitse arvioida työvoimatarpeen pysyvyyttä. Työnantajan velvollisuudesta selvittää työntekijän jatkomahdollisuuksia säädetään 2 luvun 6 §:ssä ja velvollisuudesta tarjota työtä entiselle määräaikaiselle työntekijälleen 6 luvun 1 §:ssä.
Edellä 3 momentissa tarkoitetun määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta enintään kahdesti. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää yhtä vuotta.
Työnantajan aloitteesta 2–4 momentin vastaisesti tehtyä määräaikaista sopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Määräaikaista työsopimusta ei saa tehdä tai jättää tekemättä syrjivin perustein.
3 a §Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa
Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua perusteltua syytä, jos palkattava henkilö on ollut työvoimaviranomaisen ilmoituksen mukaan yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Enintään kahden viikon pituinen palvelussuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Sopimuksen tekemistä määräaikaisena ei estä se, että työnantajan työvoimatarve on 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla pysyvää.
2 luku – Työnantajan velvollisuudet
4 §Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista
Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin:
3) määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika sekä määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on 1 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetusta ilman perusteltua syytä tehtävästä määräaikaisesta työsopimuksesta tai mainitun luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta määräaikaisesta sopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa;
6 §Vapautuvista työpaikoista tiedottaminen ja velvollisuus antaa tietoa turvaavammasta työsuhdemuodosta
Jos työntekijän kanssa on tehty määräaikainen työsopimus 1 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla, työnantajan on tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetun perustellun vastauksen asemesta annettava ennen työsopimuksessa sovitun määräajan päättymistä perusteltu selvitys mahdollisuudesta jatkaa työsuhdetta toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tai perustellusta syystä määräaikaisen työsopimuksen perusteella. Työntekijän pyynnöstä selvitys on annettava kirjallisesti kuukauden kuluessa pyynnöstä.
5 luku – Lomauttaminen
4 §Lomautusilmoitus
Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään seitsemän päivää ennen lomautuksen alkamista. Jos työehtosopimuksessa on sovittu seitsemää päivää pidemmästä lomautusilmoitusajasta, työnantaja ja luottamusmies, tai jos sellaista ei ole valittu, luottamusvaltuutettu taikka muu työntekijöiden edustaja saavat työehtosopimuksen määräyksistä poiketen sopia vähintään seitsemän päivän lomautusilmoitusajan noudattamisesta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Edustajan tekemä lomautusilmoitusaikaa koskeva sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita edustajan katsotaan edustavan. Jos työnantajaa tämän lain tai työehtosopimuslain nojalla sitovassa työehtosopimuksessa mahdollistetaan paikallinen sopiminen lomautusilmoitusajasta, paikallisessa sopimisessa on kuitenkin noudatettava 2 luvun 7 a §:ää tai työehtosopimuslain 5 a §:ää.
Lomauttamista koskeva ilmoitus on toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste sekä sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla kirjeitse tai sähköisesti lähetetty ilmoitus katsotaan kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.
Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.
Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavien työntekijöiden edustajalle.
7 §Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta seitsemän päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli seitsemän päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen.
6 luku – Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä
1 §Määräaikaiset sopimukset
Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus on viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Vastaava mahdollisuus koskee myös 1 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua sopimusta, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.
Työnantajan on tarjottava toistaiseksi voimassa olevaa tai perustellusta syystä tehtävää määräaikaista työsopimusta 1 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulle määräaikaiselle työntekijälleen, jos työnantaja työsopimuksessa sovitun määräajan päättyessä harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään. Työnantajalla on velvollisuus tarjota entiselle työntekijälleen työtä viimeisimmän työsopimuksen päättymisen jälkeisenä ajanjaksona, joka vastaa kestoltaan kolmasosaa työntekijän kanssa mainitun pykälän 4 momentin mukaisesti viimeksi tehtyjen työsopimusten kokonaiskestosta. Edellä säädettyä ei kuitenkaan sovelleta, jos määräaikainen työsopimus voidaan vielä tehdä työntekijän kanssa ilman perusteltua syytä mainitun momentin nojalla.
Työnantajan on ilmoitettava entiselle työntekijälleen 4 momentissa tarkoitetun työn tarjoamisesta viivytyksettä tämän antamaan osoitteeseen. Työnantaja voi tarjota työtä toiselle henkilölle, jos työntekijä ei vastaa työnantajan ilmoitukseen kahden viikon kuluessa sen lähettämisestä.
6 §Työntekijän takaisin ottaminen
Työnantajan, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä säännöllisesti on vähintään 50, on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa tarkoitettuna työnhakijana olevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki merityösopimuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan merityösopimuslain (756/2011) 1 luvun 3 §:n 2 momentin 4 kohta, 4 § ja 4 a §:n 1 momentti, 2 luvun 5 §:n otsikko, 6 luvun 4 § ja 7 §:n 2 momentti sekä 7 luvun 1 §:n 3 momentti ja 9 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 3 §:n 2 momentin 4 kohta ja 2 luvun 5 §:n otsikko laissa 745/2022, 6 luvun 4 § laissa 205/2017 ja 1 luvun 4 a §:n 1 momentti ja 7 luvun 9 §:n 1 momentti laissa 404/2023, sekä lisätään 2 luvun 5 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 745/2022, uusi 3 momentti sekä 7 luvun 1 §:ään uusi 4 ja 5 momentti seuraavasti:
1 luku – Yleiset säännökset
3 §Työsopimuksen muoto ja sisältö
Työsopimuksesta on käytävä ilmi:
4) määräaikaisen sopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on 4 §:n 2 momentissa tarkoitetusta ilman perusteltua syytä tehtävästä määräaikaisesta työsopimuksesta tai 4 a §:ssä tarkoitetusta määräaikaisesta sopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa;
4 §Työsopimuksen kesto
Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Toistuvia määräaikaisia työsopimuksia ei saa käyttää, jos määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.
Työsopimuksen määräaikaisuus ei kuitenkaan edellytä perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä työsopimuksen alkamishetkeä edeltäneen kahden vuoden aikana. Tällöin työnantajan ei myöskään tarvitse arvioida työvoimatarpeen pysyvyyttä. Työnantajan velvollisuudesta selvittää työntekijän jatkomahdollisuuksia säädetään 2 luvun 5 §:ssä ja velvollisuudesta tarjota työtä entiselle määräaikaiselle työntekijälleen 7 luvun 1 §:ssä.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta enintään kahdesti. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää yhtä vuotta.
Työnantajan aloitteesta 1–3 momentin vastaisesti tehtyä määräaikaista sopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Määräaikaista työsopimusta ei saa tehdä tai jättää tekemättä syrjivin perustein.
4 a §Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa
Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua perusteltua syytä, jos palkattava henkilö on ollut työvoimaviranomaisen ilmoituksen perusteella yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Enintään kahden viikon pituinen palvelussuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Sopimuksen tekemistä määräaikaisena ei estä se, että työnantajan työvoimatarve on 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla pysyvää.
2 luku – Työnantajan velvollisuudet
5 §Vapautuvista työpaikoista tiedottaminen ja velvollisuus antaa tietoa turvaavammasta työsuhdemuodosta
Jos työntekijän kanssa on tehty määräaikainen työsopimus 1 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla, työnantajan on tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetun perustellun vastauksen asemesta annettava ennen työsopimuksessa sovitun määräajan päättymistä perusteltu selvitys mahdollisuudesta jatkaa työsuhdetta toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tai perustellusta syystä määräaikaisen työsopimuksen perusteella. Työntekijän pyynnöstä selvitys on annettava kirjallisesti kuukauden kuluessa pyynnöstä.
6 luku – Lomauttaminen
4 §Lomautusilmoitus
Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta viimeistään seitsemän päivää ennen lomautuksen alkamista. Jos työehtosopimuksessa on sovittu seitsemää päivää pidemmästä lomautusilmoitusajasta, työnantaja ja luottamusmies saavat työehtosopimuksen määräyksistä poiketen sopia vähintään seitsemän päivän lomautusilmoitusajan noudattamisesta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Edustajan tekemä lomautusilmoitusaikaa koskeva sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita edustajan katsotaan edustavan. Jos työnantajaa tämän lain tai työehtosopimuslain nojalla sitovassa työehtosopimuksessa mahdollistetaan paikallinen sopiminen lomautusilmoitusajasta, paikallisessa sopimisessa on kuitenkin noudatettava 2 luvun 6 a §:ää tai työehtosopimuslain 5 a §:ää.
Ilmoitus on annettava lomautettavalle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste sekä sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla, työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla taikka vuorottelujärjestelmään perustuvalla vapaavuorolla kirjeitse tai sähköisesti lähetetty ilmoitus katsotaan kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman, vapaan tai vapaavuoron päättymistä seuraavana päivänä, jollei muuta osoiteta.
Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.
Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavien työntekijöiden edustajalle.
7 §Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta seitsemän päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli seitsemän päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen.
7 luku – Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä
1 §Määräaikaiset sopimukset
Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus on viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Vastaava mahdollisuus koskee myös 1 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua sopimusta, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.
Työnantajan on tarjottava toistaiseksi voimassa olevaa tai perustellusta syystä tehtävää määräaikaista työsopimusta 1 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulle määräaikaiselle työntekijälleen, jos työnantaja työsopimuksessa sovitun määräajan päättyessä harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään. Työnantajalla on velvollisuus tarjota entiselle työntekijälleen työtä viimeisimmän työsopimuksen päättymisen jälkeisenä ajanjaksona, joka vastaa kestoltaan kolmasosaa työntekijän kanssa mainitun pykälän 3 momentin mukaisesti viimeksi tehtyjen työsopimusten kokonaiskestosta. Edellä säädettyä ei kuitenkaan sovelleta, jos määräaikainen työsopimus voidaan vielä tehdä työntekijän kanssa ilman perusteltua syytä mainitun momentin nojalla.
Työnantajan on ilmoitettava entiselle työntekijälleen 4 momentissa tarkoitetun työn tarjoamisesta viivytyksettä tämän antamaan osoitteeseen. Työnantaja voi tarjota työtä toiselle henkilölle, jos työntekijä ei vastaa työnantajan ilmoitukseen kahden viikon kuluessa sen lähettämisestä.
9 §Työntekijän takaisin ottaminen
Työnantajan, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä säännöllisesti on vähintään 50, on tarjottava työtä 8 luvun 3 tai 6 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa tarkoitettuna työnhakijana olevalle edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 13 §:n 3 momentin 3 kohdan c alakohta, sellaisena kuin se on laissa 748/2022, seuraavasti:
13 §Toimintaohjeen ja kehotuksen antaminen
Kehotus voidaan antaa asiassa, joka koskee:
3) työsopimuslaissa (55/2001) tai muussa laissa, jonka noudattamista työsuojeluviranomainen valvoo, tarkoitettua velvoitetta antaa:c) kirjallinen vastaus mahdollisuudesta pidentää työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa tai työsopimuksen kestoaikaa taikka perusteltu selvitys työsopimuksen jatkamisesta;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.