HE 20/2024 vpHyväksyttyVireille 4.4.2024

Ydinpuolustustietojen jakaminen Naton kanssa

Ydinpuolustustietoja koskevasta yhteistyöstä Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi

Suomi liittyy Naton jäsenvaltioiden väliseen ATOMAL-sopimukseen, joka mahdollistaa ydinpuolustukseen liittyvien salaisten tietojen jakamisen ja vastaanottamisen. Sopimus auttaa Suomea varautumaan paremmin ydinaseuhkiin ja osallistumaan täysipainoisesti Naton yhteiseen puolustussuunnitteluun.

Tila
Hyväksytty
Vireille
4.4.2024
Viimeisin tapahtuma
29.5.2024
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
14
Vahvistettu
7.6.2024
Säädös
306/2024

Mitä ehdotetaan

Eduskunta hyväksyy Naton ydinpuolustustietoja koskevan yhteistyösopimuksen ja saattaa voimaan sen edellyttämät lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Sopimus luo sitovan oikeudellisen kehyksen ja asettaa tiukat tietoturvavaatimukset Yhdysvaltojen, muiden Nato-maiden ja järjestön elinten väliselle ydinpuolustustiedon käsittelylle.

Mitä se tarkoittaa

Muutos mahdollistaa Suomen viranomaisille pääsyn Naton ydinasepelotteeseen ja ydinaseilta suojautumiseen liittyviin tietoihin, mutta sopimuksella ei siirretä tai sijoiteta Suomeen ydinaseita. Vaikutukset ja tiukat turvallisuus- sekä perehdytysvelvoitteet kohdistuvat ensisijaisesti ulkoministeriöön, puolustusministeriöön ja Puolustusvoimiin sekä mahdollisiin turvallisuusluokiteltuihin hankkeisiin osallistuviin teollisuustoimijoihin.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

14 puheenvuoroa · 1 keskustelu

Keskustelun pääkohdat

Eduskunta käsitteli Suomen liittymistä Naton ATOMAL-sopimukseen, joka mahdollistaa salaisten ydinpuolustustietojen jakamisen. Itse esitys sai kaikilta eduskuntaryhmiltä yksimielisen kannatuksen välttämättömänä osana puolustusliiton jäsenyyttä. Keskustelua herätti kuitenkin Suomen laajempi ydinasepolitiikka ja kysymys kansallisen lainsäädännön rajoitteiden purkamisesta.

  • Pitäisikö Suomen muuttaa ydinenergialakia ja poistaa ydinaseita koskevat kansalliset rajoitteet?
  • Tulisiko Suomen kieltää ydinaseiden kauttakuljetus ja sijoittaminen alueelleen muiden Pohjoismaiden tapaan?
  • KokoomusPuolesta

    Kokoomus piti sopimuksen hyväksymistä tervetulleena ja loogisena askeleena ja muistutti, ettei Suomen kannata asettaa ennakkoehtoja puolustusliiton turvatakuille ja ydinasepelotteelle.

    ”Tämä on tärkeä, tervetullut sopimus ja vie meidän Nato-jäsenyyttämme eteenpäin.”
    — Timo Heinonen
  • Perussuomalaiset tuki sopimusta välttämättömänä osana Nato-jäsenyyttä ja katsoi, ettei Suomen pidä lainsäädännöllään asettaa omaehtoisia rajoitteita yhteiselle puolustukselle tai pelotteen ylläpidolle.

    ”ATOMAL-sopimukseen olemme sitoutuneet liittyessämme Natoon. Näin ollen hallituksen esitys on kannatettava.”
    — Jari Ronkainen
  • SDPPuolesta

    SDP kannatti esitystä ja tiedonvaihtoon osallistumista, mutta painotti kansallisten näkökulmien huomioimista ja Suomen maaperän pitämistä jatkossakin vapaana ydinaseista.

    ”Mutta jos me luopuisimme ydinaseettomuudesta omalla maaperällämme, me asettaisimme itsemme aivan toisenlaiseen positioon kuin missä perinteisesti olemme olleet.”
    — Mika Kari
  • KeskustaPuolesta

    Keskusta kannatti esitystä tärkeänä askeleena ja esitti valmiutta arvioida ydinenergialain joustavoittamista, jotta Suomen turvallisuus ja harjoitusyhteistyö voidaan maksimoida.

    ”Tämä esitys on hyvä, se on oikea askel ja yksi osa sitä lainsäädäntöä, jota Naton myötä meille tulee.”
    — Mikko Savola
  • VihreätPuolesta

    Vihreät piti puolustukseen panostamista välttämättömänä kiristyneessä turvallisuustilanteessa, mutta muistutti perimmäisenä tavoitteena olevan maailmanlaajuinen ydinaseriisunta.

    ”Elämme tunnetusti jännitteisiä ja aika synkkiäkin aikoja, ja siksi on ollut välttämätöntä, että Euroopan ja Suomen puolustukseen satsataan enemmän ja Ukrainaa tuetaan aseellisesti.”
    — Oras Tynkkynen
  • Vasemmistoliitto piti tietojenvaihtosopimusta järkevänä ja välttämättömänä, mutta korosti, että Suomen on pidettävä kiinni ydinaseiden sijoittamisen kieltävästä lainsäädännöstään.

    ”Mutta, arvoisa puhemies, tämä on tietysti järkevää, tämä sopimus on välttämätön allekirjoittaa.”
    — Jussi Saramo

Kooste on tuotettu tekoälyllä 14 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ulkoasiainvaliokuntaan.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 4.4.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ulkoministeriö
  2. 9.4.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 14.5.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · ulkoasiainvaliokunta
  4. 21.5.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 24.5.2024Ainoa käsittely · Täysistunto
  6. 28.5.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain2

  • 1Laki ydinpuolustustietoja koskevasta yhteistyöstä Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä tehdystä sopimuksestaHyväksytty · 306/2024 · 7.6.2024
  • Sopimus Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä ydinpuolustustietoja koskevasta yhteistyöstäHyväksytty · 379/2024

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki ydinpuolustustietoja koskevasta yhteistyöstä Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä tehdystä sopimuksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Ydinpuolustustietoja koskevasta yhteistyöstä Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä Pariisissa 18 päivänä kesäkuuta 1964 tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi ydinpuolustustietoja koskevasta yhteistyöstä Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä tehdyn sopimuksen sekä lain, jolla saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä ydinpuolustustietoja koskevasta yhteistyöstä tehty sopimus ja siihen liittyvät hallinnolliset järjestelyt sopimuksen täytäntöönpanemiseksi muodostavat sopimuskehikon, jonka puitteissa Yhdysvallat ja Naton jäsenvaltiot ja Naton sotilas- ja siviilielimet jakavat keskenään sellaista ydinalan tietoa, jonka on katsottu olevan tarpeen Naton yhteisen puolustuksen ja turvallisuuden edistämiseksi sekä ydinaseen mahdollisesta käytöstä muodostuvaan uhkaan varautumiseksi. Ydinpuolustustietoja koskevasta yhteistyöstä tehty sopimus on yksi niistä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on liittymisneuvotteluissa sitoutunut liittymään vuoden kuluessa Pohjois-Atlantin sopimuksen voimaantulosta Suomen osalta. Sopimus on tullut kansainvälisesti voimaan 12.3.1965. Sopimus tulee Suomen osalta voimaan sinä päivänä, jona Suomi ilmoittaa Amerikan yhdysvaltojen hallitukselle haluavansa sitoutua noudattamaan sopimuksen ehtoja. Se, että Amerikan yhdysvallat soveltaa sopimusta Suomeen, edellyttää lisäksi, että sen kongressi hyväksyy soveltamisen Yhdysvaltojen atomienergialain mukaisesti. Sopimuksen voimaansaattamislaki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimus tulee Suomen osalta voimaan.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.