Hiilen energiakäytön kieltäminen
Lait hiilen energiakäytön kieltämisestä ja oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 2 §:n muuttamisesta
Hiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa kielletään Suomessa toukokuusta 2029 alkaen. Kielto ei kuitenkaan koske poikkeuksellisia huoltovarmuustilanteita eikä sähkön tehoreservilaitoksia.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 18.10.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 19.3.2019
- Äänestyksiä
- 4
- Puheenvuoroja
- 104
- Vahvistettu
- 29.3.2019
- Säädös
- 416/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Säädetään laki hiilen energiakäytön kieltämisestä, jolla kielletään kivihiilen, ruskohiilen ja muiden hiilituotteiden poltto sähkön tai lämmön tuotannossa 1.5.2029 alkaen. Kiellon rikkomisesta määrätään seuraamusmaksu, ja lain noudattamista valvoo Energiavirasto.
Mitä se tarkoittaa
Muutos pakottaa energiantuottajat ja kaukolämpöyhtiöt korvaamaan hiilikapasiteettinsa muilla energiamuodoilla, pääasiassa biomassalla ja muilla vähähiilisillä ratkaisuilla. Ennenaikaisia investointi- ja käytöstäpoistokustannuksia aiheutuu eniten Helsingissä ja Vaasassa, mikä voi heijastua maltillisesti kaukolämmön hintoihin. Lisäksi puupolttoaineiden kysyntä ja tuonti lisääntyvät samalla kun valtion fossiilisten polttoaineiden verotuotot vähenevät arviolta 58–75 miljoonaa euroa vuodessa.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 26.2.2019Eduskunta hyväksyi lain äänin 170–14.
Vain Perussuomalaiset vastaan. 15 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 29.3.2019.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
104 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa puitiin kivihiilen energiakäytön kieltämistä vuoteen 2029 mennessä, kiellon vaikutuksia huoltovarmuuteen ja asumiskustannuksiin sekä kivihiiltä korvaavia energialähteitä. Suuri enemmistö eduskuntaryhmistä tuki lakia vahvasti, ja osa oppositiosta olisi halunnut luopua samalla myös turpeesta tai aikaistaa aikataulua. Esitys oli kuitenkin kiistelty, sillä perussuomalaiset vastustivat kieltolakia ja vaativat sen hylkäämistä.
- Vaarantaako kivihiilikielto huoltovarmuuden ja nostaako se asumiskustannuksia?
- Pitäisikö myös turpeen energiakäytöstä luopua samalla aikataululla?
- Millä kivihiili korvataan ja riittääkö kotimainen biomassa lämmöntuotantoon?
- KokoomusPuolesta varauksin
Kokoomus piti tavoitetta fossiilisista polttoaineista luopumisesta hyvänä, mutta esitti huolia investointisuojasta, energiakustannusten noususta ja lainsäädännöllisten kieltojen järkevyydestä markkinaehtoisten toimien sijaan.
”Itse pidän tätä hallituksen esitystä hyvänä. Siinä on selvä tavoite, että me vähennämme fossiilisia polttoaineita, mutta erityisen hyvää siinä on se, että tämä on kuitenkin ehdollista.”
— Markku Eestilä - KeskustaPuolesta
Keskusta piti esitystä historiallisena ja välttämättömänä ilmastotekona, joka toteuttaa pitkään puhutun kivihiilestä luopumisen. Samalla korostettiin huoltovarmuudesta huolehtimista sekä kotimaisen puun ja turpeen roolia siirtymävaiheessa.
”Kivihiilen käyttö loppuu Suomessa 1.5.2029, mikäli eduskunta tämän esityksen siunaa.”
— Kimmo Tiilikainen - Sininen tulevaisuusPuolesta varauksin
Sinisten mukaan kivihiilestä luopuminen on oikeansuuntainen askel päästöjen vähentämiseksi, mutta korvaavan biomassan riittävyys ja ennenaikaisten laitossulkujen taloudelliset kustannukset herättävät epäilyksiä.
”Vaihtaminen energialähteestä toiseen ei yksistään riitä, vaan on aina huomioitava energiatehokkuus ja tuotannon hyötysuhde.”
— Lea Mäkipää - PerussuomalaisetVastaan
Perussuomalaiset vastustivat esitystä ja vaativat sen hylkäämistä, koska kiellon nähtiin vaarantavan energian huoltovarmuuden, nostavan asumiskustannuksia ja heikentävän teollisuuden kilpailukykyä.
”Näihin perusteluihin viitaten esitänkin, että tämä kyseinen hallituksen esitys hylätään.”
— Olli Immonen - SDPPuolesta
SDP antoi täyden tukensa kivihiilen kieltämiselle ja piti sitä tärkeänä osana ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ryhmä korosti siirtymistä aitoihin päästöttömiin ratkaisuihin ja energiatehokkuuden parantamista.
”Tämä hallituksen esitys on hyvä ja kannatettava.”
— Riitta Myller - VihreätPuolesta
Vihreät tukivat vahvasti kivihiilen kieltämistä, mutta katsoivat toimenpiteen olevan vain osaratkaisu ja vaativat vastaavaa luopumisaikataulua myös turpeelle sekä päästöoikeuksien mitätöintiä.
”Mitä tulee kivihiilen vähentämiseen, siinä haluamme antaa kaiken tukemme ja sparrauksemme hallitukselle.”
— Heli Järvinen - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto tuki lakia ja piti sitä merkittävänä ilmastotoimena, mutta piti mahdollisena jopa kiellon aikaistamista vuoteen 2025 ja vaati turpeesta luopumista.
”Tärkeä päätös ja historiallinen päätös. Tätä pitää tukea, että Suomessa luovutaan hiilen käytöstä.”
— Paavo Arhinmäki - RKPPuolesta
RKP kannatti kivihiilikieltoa pitäen sitä loogisena ja tarpeellisena ilmastotoimena, joka samalla vauhdittaa suomalaisten cleantech-yritysten vienti- ja kasvumahdollisuuksia.
”Tämän esityksen logiikkahan on varsin selvä, ja esitys on kaikin puolin kannatettava.”
— Anders Adlercreutz
Kooste on tuotettu tekoälyllä 104 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 200/2018 vp sisältyvien 1.-2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 18.10.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 24.10.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 7.2.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · talousvaliokunta
- 12.2.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 27.2.2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 19.3.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki hiilen energiakäytön kieltämisestäHyväksytty · 416/2019 · 29.3.2019
- 2Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 2 §:n muuttamisestaHyväksytty · 417/2019 · 29.3.2019
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki hiilen energiakäytön kieltämisestä
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan voimalaitoksiin ja lämpölaitoksiin, joissa tuotetaan sähköä tai lämpöä kiinteillä, kaasumaisilla tai nestemäisillä polttoaineilla ja mainituista toiminnoista aiheutuviin hiilidioksidipäästöihin sovelletaan päästökauppalakia (311/2011).
2 §Suhde muuhun lainsäädäntöön
Tätä lakia ei sovelleta, kun valmiuslain (1552/2011) 2 luvun nojalla viranomaisten poikkeusoloja koskevat toimivaltuudet ovat käytössä.
Tätä lakia ei myöskään sovelleta voimalaitokseen, joka on hyväksytty sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetussa laissa (117/2011) tarkoitettuun tehoreservijärjestelmään.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 601/2012 säädetään päästöselvityksestä.
3 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) kivihiilellä bitumista kivihiiltä, jonka tehollinen lämpöarvo on vähintään 24 megajoulea kilogrammalta;
2) antrasiitilla geologiselta iältään vanhinta ja pisimmälle kehittynyttä kivihiililaatua, jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on alhainen ja tehollinen lämpöarvo noin 33 megajoulea kilogrammalta;
3) ruskohiilellä geologiselta iältään nuorta hiiltä, joka kivihiileen verrattuna on vähemmän hiiltynyttä, mutta sisältää enemmän vetyä, happea ja muita haihtuvia komponentteja, ja jonka tehollinen lämpöarvo on alle 24 megajoulea kilogrammalta;
4) hiilibriketillä kivihiilestä sidosainetta lisäämällä valmistettuja määrätyn kokoisia paloja;
5) koksilla kivihiilestä kuivatislauksessa valmistettua polttoainetta;
6) puolikoksilla koksin valmistuksen välituotetta, jossa pääosa kivihiilen haihtuvista aineista on poistettu kuivatislauksessa, mutta koksautuvaa kivihiiltä ei ole muutettu lujaan kappalemuotoon;
7) hiilellä kivihiiltä, antrasiittia, ruskohiiltä, hiilibrikettiä, koksia ja puolikoksia;
8) toiminnanharjoittajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tosiasiallisesti määrää voimalaitoksen tai lämpölaitoksen toiminnasta.
4 §Viranomaiset ja niiden tehtävät
Tämän lain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle.
Energiavirasto valvoo tämän lain noudattamista sekä hoitaa muut tässä laissa säädetyt tehtävät.
5 §Hiilen energiakäytön kieltäminen
Hiilen käyttäminen sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena on kielletty 1 päivästä toukokuuta 2029.
6 §Sähkön ja lämmön tuotannon turvaaminen vakavassa häiriötilanteessa
Jos valtioneuvosto toteaa maassa vallitsevan huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain (1390/1992) 1 §:ssä tarkoitettu poikkeusoloihin verrattava vakava häiriö, joka vaarantaa sähkön tai lämmön tuotannon, voidaan valtioneuvoston asetuksella (käyttöönottoasetus ) säätää oikeus poiketa hiilen energiakäyttöä koskevasta kiellosta. Käyttöönottoasetus voidaan antaa määräajaksi, enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun vakavan häiriön jatkuessa valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää hiilen energiakäyttöä koskevasta kiellosta poikkeamisen jatkamisesta (jatkamisasetus ). Jatkamisasetus voidaan antaa määräajaksi, enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun vakavan häiriön päättyessä voimassa oleva käyttöönottoasetus tai jatkamisasetus on kumottava.
7 §Lämmön toimitusvarmuuden turvaaminen
Lämmön tuottaja voi hakea Energiavirastolta lupaa poiketa hiilen energiakäyttöä koskevasta kiellosta lämmön toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Hakemuksessa tulee olla asian arvioimiseksi ja ratkaisemiseksi tarvittava selvitys.
Energiavirasto voi myöntää luvan, jos lämmön toimitusvarmuus uhkaa vaarantua epätavallisista ja ennalta-arvaamattomista olosuhteista johtuen, joihin lämmön tuottajan ei ole ollut mahdollista vaikuttaa ja joiden seurauksia lämmön tuottaja ei olisi voinut välttää kaikesta noudatetusta huolellisuudesta ja viipymättä vireille pannuista korjaavista toimenpiteistä huolimatta.
Luvassa on oltava määräys enimmäismäärästä hiiltä, jonka polttoainekäyttö on hiilen energiakäyttöä koskevan kiellon estämättä sallittua. Kalenterivuoden aikana sallittu määrä saa vastata enintään 10:tä prosenttia lämmön tuottajan viiden edellisen kalenterin vuoden perusteella lasketusta keskimääräisestä vuotuisesta polttoainekäytöstä. Luvassa on lisäksi annettava muut tarpeelliset määräykset muista, yleisen tai yksityisen edun kannalta välttämättömistä ja luvan edellytysten toteuttamiseen liittyvistä seikoista.
Tarkempia säännöksiä hakemuksen sisällöstä ja hakemukseen liitettävistä lupaharkinnan kannalta tarpeellisista selvityksistä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
8 §Lämmön toimitusvarmuuden turvaamiseen liittyvä koekäyttö
Koneiden ja laitteiden toimivuuden varmistamiseksi 7 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa lämpölaitoksessa saa käyttää hiiltä polttoaineena enintään 100 tuntia kalenterivuoden aikana.
9 §Tiedonsaantioikeus
Energiavirastolla on oikeus saada tämän lain säännösten noudattamisen valvontaa varten päästöselvitys ja muut tarpeelliset tiedot toiminnanharjoittajalta.
Energiavirastolla on myös oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toisilta viranomaisilta ja muilta julkista hallintotehtävää hoitavilta tämän lain säännösten noudattamisen valvontaa varten välttämättömiä tietoja toiminnanharjoittajaa koskevista seikoista, joilla on olennaista merkitystä toiminnanharjoittajan sähkön tai lämmön tuotannon polttoainekäytön arvioinnin kannalta.
10 §Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen toiselle viranomaiselle
Energiavirastolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus luovuttaa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoidettaessa saatuja tietoja:
1) syyttäjälle ja poliisille rikoksen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi;
2) Verohallinnolle verotuksen toimittamista ja valvontaa varten;
3) työ- ja elinkeinoministeriölle energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden valmistelua ja toimeenpanoa varten sekä toimitettavaksi edelleen toimivaltaiselle Euroopan unionin toimielimelle tai Euroopan unionin muulle elimelle, jos Euroopan unionin lainsäädännössä tai muussa Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa liittyvässä velvoitteessa sitä edellytetään.
11 §Viranomaisen tarkastusoikeus
Energiavirastolla on oikeus päästä toiminnanharjoittajan hallinnassa oleviin tiloihin ja alueille, jos se on tässä laissa tarkoitetun valvonnan kannalta tarpeen, sekä tehdä siellä tarkastuksia ja ryhtyä muihin valvonnan edellyttämiin toimenpiteisiin. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään. Tarkastuksessa voi olla läsnä myös muun viranomaisen edustajia. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyihin tiloihin tarkastuksia tai muita valvontatoimenpiteitä ei kuitenkaan saa ulottaa.
Toiminnanharjoittajan tulee avustaa Energiavirastoa tarkastuksen suorittamisessa. Toiminnanharjoittajan on vaadittaessa esitettävä tarkastusta toimittavalle virkamiehelle ne asiakirjat ja tietojärjestelmässään olevat tallenteensa sekä järjestettävä pääsy laitteisiin ja laitteistoihin, joilla voi olla merkitystä tämän lain säännösten noudattamisen valvonnan kannalta. Tarkastusta toimittavalla virkamiehellä on oikeus ottaa maksutta jäljennöksiä tarkastettavista asiakirjoista ja tulosteita tietojärjestelmissä olevista tallenteista.
12 §Rikkomuksen tai laiminlyönnin oikaiseminen
Energiavirasto voi:
1) kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä; sekä
2) määrätä sen, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä, täyttämään velvollisuutensa.
Energiaviraston 1 momentin nojalla tekemää päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää.
Energiavirasto voi tehostaa tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla taikka teettämis- tai keskeyttämisuhalla. Uhkasakosta sekä teettämis- ja keskeyttämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).
13 §Seuraamusmaksu
Jos toiminnanharjoittaja käyttää hiiltä polttoaineena tämän lain vastaisesti, Energiaviraston on määrättävä toiminnanharjoittajalle seuraamusmaksu. Seuraamusmaksua määrätään toiminnanharjoittajan tämän lain vastaisesti käyttämän hiilen määrän perusteella. Seuraamusmaksun suuruus on 30 euroa gigajoulelta. Seuraamusmaksun määrääminen on toimitettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun Energiavirasto tietoon on tullut hiilen käyttö polttoaineena tämän lain vastaisesti.
Seuraamusmaksu määrätään 7 §:ssä tarkoitetusta lupahakemuksesta huolimatta. Jos Energiavirasto myöntää luvan poiketa hiilen energiakäyttöä koskevasta kiellosta lämmön toimitusvarmuuden turvaamiseksi, Energiavirasto voi samalla päättää, että osa 1 momentin mukaan määräytyvästä seuraamusmaksusta jätetään määräämättä, jos täysimääräinen seuraamusmaksu on kohtuuton olosuhteisiin nähden.
14 §Muutoksenhaku
Energiaviraston tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Asian käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013). Markkinaoikeuden päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Energiavirastolla on oikeus hakea valittamalla muutosta markkinaoikeuden päätökseen, jolla se on kumonnut viraston antaman päätöksen tai muuttanut sitä.
15 §Maksut
Tämän lain mukaisten Energiaviraston suoritteiden maksullisuuden ja suoritteista perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista sekä maksujen muista perusteista säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992).
16 §Seuraamusmaksun ja muiden maksujen periminen
Tämän lain mukainen seuraamusmaksu sekä muut maksut ja kustannukset ovat suoraan ulosottokelpoisia. Niiden perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).
17 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohta ja lisätään 1 luvun 2 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1495/2016, uusi 4 kohta seuraavasti:
1 luku – Yleiset säännökset
2 §Kilpailu- ja valvonta-asiat
Markkinaoikeus käsittelee kilpailu- ja valvonta-asioina myös sen toimivaltaan kuuluviksi säädetyt:
3) sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain (117/2011) 21 §:n 3 momentin mukaiset valitukset Energiaviraston päätöksistä;
4) hiilen energiakäytön kieltämisestä annetun lain ( /20 ) mukaiset valitukset Energiaviraston päätöksistä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.