HE 202/2022 vpHyväksytty muutettunaVireille 6.10.2022

Yritysten korkovähennysoikeuden kiristäminen ja infrahankkeiden helpotukset

Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta

Yritysten mahdollisuutta vähentää korkomenoja verotuksessa tasevertailun avulla rajoitetaan, jos korkoja maksetaan merkittäville omistajille. Samalla julkisia infrastruktuurihankkeita toteuttaville yrityksille sallitaan korkomenojen laajempi vähentäminen.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
6.10.2022
Viimeisin tapahtuma
21.11.2022
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
9
Vahvistettu
9.12.2022
Säädös
1014/2022

Mitä ehdotetaan

Tasevertailuun perustuvaa poikkeusta korkovähennysrajoituksiin ei voi enää soveltaa, jos konsernin ulkopuolelle maksetuista koroista vähintään 20 prosenttia maksetaan merkittäville (vähintään 10 prosentin) omistajatahoille. Lisäksi julkisyhteisöjen tilaamia pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeita toteuttavat yksityisomisteiset tai osittain yksityiset yhteisöt saavat vähentää ulkopuolisille ja julkisomistajille maksettuja nettokorkomenoja.

Mitä se tarkoittaa

Muutos rajoittaa aggressiivista verosuunnittelua erityisesti pääoma- ja rahastosijoittajien omistamissa konserneissa ja nostaa velkarahoituksella tehtyjen sijoitusten tuottovaatimusta sekä hallinnollista taakkaa. Infrastruktuuripoikkeus koskee aluksi neljää elinkaarihanketta (moottoriteitä ja kouluja) sekä tulevia hankeyhtiöitä, mikä alentaa julkisten hankkeiden kustannuksia. Tasevapautuksen kiristys tulee voimaan verovuodesta 2023 ja infrahankkeiden huojennus takautuvasti verovuodesta 2019 alkaen.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

9 puheenvuoroa · 3 puhujaa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa käsiteltiin yritysten korkovähennysoikeuden kiristämistä ja tasevapautuksen rajoittamista verovälttelyn ehkäisemiseksi. Hallituspuolueet pitivät uudistusta välttämättömänä veropohjan turvaamiseksi ja porsaanreikien tukkimiseksi. Oppositio puolestaan arvosteli veropolitiikan poukkoilevuutta ja esityksen yrityksille aiheuttamaa hallinnollista taakkaa.

  • Onko verolainsäädännön toistuva muuttaminen yrityksille liian poukkoilevaa ja ennakoimatonta?
  • Heikentääkö sääntely kotimaisten konsernien kilpailukykyä ja lisääkö se liikaa byrokratiaa?
  • SDPPuolesta

    Esitys on oikeudenmukainen ja tarpeellinen toimi aggressiivisen verosuunnittelun ja verovälttelyn estämiseksi sekä veropohjan tiivistämiseksi.

    ”Siksi tämäkin esitys, osana monia muita esityksiä, on tarpeellinen.”
    — Pia Viitanen
  • Tasevapautuksen porsaanreikien tukkiminen varmistaa, että voitot verotetaan Suomessa eikä verotuloja siirretä kevyemmän verotuksen maihin.

    ”Voitot tulee verottaa siellä, missä ne syntyvät.”
    — Pia Lohikoski
  • PerussuomalaisetPuolesta varauksin

    Verolainsäädännön nopea ja poukkoileva muuttaminen heikentää yritysten luottamusta ja lisää byrokratiaa, minkä vuoksi esityksen asiantuntijakritiikkiin tulee perehtyä valiokunnassa huolellisesti.

    ”Tämä esitys tasevapautuksen kiristyksestä on todella tullut nyt, vaikka sitä käsiteltiin vastikään.”
    — Toimi Kankaanniemi

Kooste on tuotettu tekoälyllä 9 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 202/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 6.10.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
  2. 11.10.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 28.10.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
  4. 10.11.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 15.11.2022Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 18.11.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisestaHyväksytty · 1014/2022 · 9.12.2022

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 18 b §:n 1 mom., sellaisena kuin se on laissa 1251/2021, ja lisätään 18 b §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1237/2018, 957/2021 ja 1251/2021, uusi 6 ja 7 momentti seuraavasti:

18 b §

Tämän lain 18 a §:ää ei sovelleta:

1) yhteisöön, avoimeen yhtiöön tai kommandiittiyhtiöön, joka on itsenäinen yritys;

2) rahoitusalan yritykseen;

3) korkomenoihin, jotka kertyvät lainoista, joilla rahoitetaan 4 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja pitkän aikavälin julkisia infrastruktuurihankkeita tai 4 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja infrastruktuuriyhteisöjä edellyttäen, että hankkeen toteuttaja, vieraan pääoman menot, varat ja tulot ovat kaikki Euroopan unionissa;

4) jos verovelvollinen esittää 5 momentissa tarkoitetulla tavalla selvityksen siitä, että verovelvollisen oman pääoman suhde tilintarkastuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan tai vastaavan ulkomaisen säännöksen nojalla tilintarkastetun ja vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin tilintarkastuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan tai vastaavan ulkomaisen säännöksen nojalla tilintarkastetun ja vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa, jollei 6 momentista muuta johdu.

Mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos konsernitilinpäätöksessä 5 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitetuille tahoille suoritettujen korkojen määrä on vähintään 20 prosenttia kaikista konsernin ulkopuolelle suoritetuista koroista.

Yhteisön, joka toteuttaa pitkän aikavälin julkista infrastruktuurihanketta, jonka tilaajana on julkisyhteisö, 18 a §:n mukaisista vähennyskelvottomista nettokorkomenoista on vähennyskelpoista määrä, joka vastaa muille kuin yksityisomistajille suoritettujen nettokorkomenojen suhdetta kaikkiin nettokorkomenoihin. Yksityisomistajalla tarkoitetaan osuuden yhteisön pääomasta omistavaa tahoa tai siihen 18 a §:n 6 momentissa tarkoitetussa konserniyhteydessä olevaa osapuolta, joista kumpikaan ei ole 4 momentin 2 a kohdassa tarkoitettu julkisyhteisö, ja joka ei ole välittömästi tai välillisesti kokonaan 4 momentin 2 a kohdassa tarkoitettujen julkisyhteisöjen omistuksessa. Hankkeen toteuttajan, vieraan pääoman menojen, varojen ja tulojen on kaikkien oltava Euroopan unionissa. Tämän momentin nojalla vähennetyt nettokorkomenot pienentävät 18 a §:n 8 momentissa tarkoitettujen vähennyskelvottomien nettokorkomenojen määrää.

§

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023. 18 b §:n 1 ja 6 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa ja 18 b §:n 7 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain korkovähennysrajoitussäännöstä tasevertailuun perustuvan poikkeuksen osalta. Ehdotuksen mukaan voimassa olevan lain tasevertailuun perustuvan poikkeuksen soveltamisedellytysten lisäksi poikkeuksen soveltamiseen vaikuttaisi myös suoritettujen korkojen määrä. Ehdotuksen mukaan tasevapautusta ei sovellettaisi, jos konsernista merkittävän omistusosuuden omistaville tahoille konsernitilinpäätöksen mukaan suoritettujen korkojen määrä on vähintään 20 prosenttia kaikista konsernin ulkopuolelle suoritetuista koroista. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain korkovähennysrajoitussäännöstä siten, että julkisyhteisön tilaamaa pitkän aikavälin julkista infrastruktuurihanketta toteuttava osittain tai kokonaan yksityisomisteinen yhteisö saisi eräin edellytyksin vähentää muutoin vähennyskelvottomia nettokorkomenoja. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023 ja tasevertailuun perustuvaa poikkeusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa. Julkisia infrastruktuurihankkeita koskevaa poikkeusta sovellettaisiin takautuvasti vuodelta 2019 toimitettavasta verotuksesta alkaen.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.