Työperäisen hyväksikäytön rangaistusten kiristäminen
Työperäistä hyväksikäyttöä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi
Työntekijöiden hyväksikäytön rangaistavuutta kiristetään säätämällä rikoslakiin uudet säännökset kiskonnasta ja törkeästä kiskonnasta työelämässä. Jatkossa väärinkäytöksistä rankaiseminen ei enää edellytä syrjintäperusteen osoittamista.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 12.3.2026
- Viimeisin tapahtuma
- 12.6.2026
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 68
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Rikoslain säännös kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä korvataan säännöksellä kiskonnasta työelämässä, ja uutena rikoksena säädetään törkeä kiskonta työelämässä, josta määrätään 4 kuukauden – 4 vuoden vankeusrangaistus. Samalla poistetaan vaatimus syrjintämotiivin toteennäyttämisestä, ulotetaan oikeushenkilön rangaistusvastuu (yhteisösakko) ja liiketoimintakielto uusiin tekomuotoihin sekä mahdollistetaan telekuuntelu törkeän tekomuodon tutkinnassa. Sivumuutoksina päivitetään rikosnimikkeisiin liittyvät viittaukset julkisia hankintoja koskevaan lainsäädäntöön, rikosrekisterilakiin, palkkaturvalakiin, työvoimapalvelulakiin ja yhdenvertaisuuslakiin.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vahvistaa erityisesti ulkomaalaistaustaisten ja muiden haavoittuvassa tai riippuvaisessa asemassa olevien työntekijöiden oikeusturvaa ja suojaa alipalkkaukselta sekä kohtuuttomilta työehdoilta. Työntekijöitä hyväksikäyttäville työnantajille ja yrityksille muutos tarkoittaa ankarampia rangaistuksia, yhteisösakkoja, liiketoimintakieltoja sekä sulkemista pois julkisista hankinnoista. Viranomaisille tekojen tutkiminen ja syyttäminen helpottuvat syrjintävaatimuksen poistuessa. Rikosseuraamuslaitokselle muutoksen arvioidaan tuovan 1–2 vankipaikkaa lisää ja 120 000–240 000 euron vuosikustannukset vuodesta 2028 alkaen. Lakien on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2026.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Ainoa äänestys koski lain yksityiskohtaa.
Juha Viitalan lausumaehdotus
Hylättiin äänin 114–59.
Keskusta äänesti hallituksen kanssa. 26 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). Yksi äänestänyt edustaja ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
68 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa vallitsi laaja yhteisymmärrys työperäisen hyväksikäytön rangaistusten kiristämisestä ja uusien kiskontarikosnimikkeiden säätämisestä. Oppositiopuolueet pitivät esitystä oikeansuuntaisena mutta riittämättömänä ja vaativat lisätoimia, kuten alipalkkauksen erillistä kriminalisointia sekä ammattiliittojen kanneoikeutta. Hallituspuolueet puolustivat esitystä tehokkaana ja riittävänä keinona puuttua työntekijöiden riistoon ja harmaaseen talouteen.
- Olisiko alipalkkaus pitänyt säätää erikseen rangaistavaksi teoksi?
- Pitäisikö ammattiliitoille myöntää kanneoikeus työsuhderiidoissa?
- Puututaanko esityksessä riittävästi näennäis- ja pakkoyrittäjyyteen?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti uudistusta välttämättömänä työntekijöiden ihmisarvon suojelemiseksi ja reilun kilpailun turvaamiseksi työmarkkinoilla.
”Työperäisen hyväksikäytön rangaistavuus on erittäin odotettu toimenpide, kiitos siitä.”
— Timo Heinonen - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset katsoivat, että rangaistusten kiristäminen ja syrjintäedellytyksen poistaminen puuttuvat tehokkaasti työperäiseen hyväksikäyttöön ja suojelevat rehellisiä työmarkkinoita.
”Hallitusohjelmaan perustuvilla muutoksilla on tarkoitus selkeyttää työperäisen hyväksikäytön rangaistavuuden edellytyksiä sekä kiristää väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia.”
— Leena Meri - RKPPuolesta
RKP tuki rangaistusten selkeyttämistä ja kiristämistä keinona estää kilpailun vääristymistä ja ihmisten häikäilemätöntä hyväksikäyttöä.
”On tärkeää, että työntekijät voivat tuntea turvallisuutta työpaikallaan.”
— Anders Norrback - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit pitivät esitystä tervetulleena toimenpiteenä heikommassa asemassa olevien työntekijöiden ja rehellisten yritysten suojelemiseksi.
”Nämä uudistukset vahvistavat työntekijöiden suojaa ja lähettävät selkeän viestin, että työperäinen hyväksikäyttö ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan.”
— Päivi Räsänen - SDPPuolesta varauksin
SDP piti esitettyjä rikoslain muutoksia oikeansuuntaisina, mutta katsoi esityksen jäävän riittämättömäksi ilman alipalkkauksen kriminalisointia ja ammattiliittojen kanneoikeutta.
”Tämä hallituksen esitys on askel oikeaan suuntaan, ja siksi SDP voi osin kannattaa sen hyväksymistä.”
— Timo Suhonen - KeskustaPuolesta
Keskusta kannatti esitystä tärkeänä toimena ilmiötason työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi ja rehellisen yrittämisen tukemiseksi.
”Tämä lakiesitys on aivan erinomainen, ja toivon, että se saa nopean käsittelyn.”
— Hannu Hoskonen - VihreätPuolesta varauksin
Vihreät pitivät esitystä tarpeellisena, mutta peräänkuuluttivat lisätoimia kuten alipalkkauksen kriminalisointia, pakkoyrittäjyyteen puuttumista ja viranomaisten valvontaresursseja.
”Nämä ovat oikeansuuntaisia ja tarpeellisia toimia työriiston kitkemiseksi suomalaisesta yhteiskunnasta.”
— Tiina Elo - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Vasemmistoliitto kannatti rikoslain selkeyttämistä, mutta katsoi uudistuksen jäävän puolitiehen ilman alipalkkauksen kriminalisointia, kanneoikeutta ja valeyrittäjyyden torjuntaa.
”On erittäin tärkeää, että hallitus reagoi työperäisen hyväksikäytön laajuuteen ja vakavuuteen rikoslain muutoksella.”
— Jessi Jokelainen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 68 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan, jolle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 21/2026 vp sisältyvien 1.—10. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen lakialoitteeseen LA 4/2023 vp sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 12.3.2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 18.3.2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 28.5.2026Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
- 3.6.2026Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 10.6.2026Toinen käsittely · Täysistunto
- 11.6.2026Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain10
- 1Laki rikoslain 11 ja 47 luvun muuttamisestaHyväksytty
- 2Laki liiketoimintakiellosta annetun lain 3 §:n muuttamisestaHyväksytty
- 3Laki pakkokeinolain 10 luvun 3 §:n muuttamisestaHyväksytty
- 4Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 80 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna
- 5Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 84 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna
- 6Laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 47 §:n muuttamisestaHyväksytty
- 7Laki rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna
- 8Laki palkkaturvalain 5 a §:n muuttamisestaHyväksytty
- 9Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 58 §:n muuttamisestaHyväksytty
- 10Laki yhdenvertaisuuslain 3 §:n muuttamisestaHyväksytty
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki rikoslain 11 ja 47 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 11 luvun 11 § sekä 47 luvun 3 a ja 9 §, sellaisina kuin ne ovat, 11 luvun 11 § laissa 885/2009, 47 luvun 3 a § laissa 302/2004 ja 47 luvun 9 § laissa 1177/2014, sekä lisätään 47 lukuun uusi 3 b § seuraavasti:
11 luku – Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan
11 §Syrjintä
Joka elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä
1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla,
2) kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka
3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan
rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
47 luku – Työrikoksista
3 a §Kiskonta työelämässä
Työnantaja tai tämän edustaja, joka käyttämällä hyväksi työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä palvelussuhteen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen, on tuomittava kiskonnasta työelämässä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
3 b §Törkeä kiskonta työelämässä
Jos kiskonnassa työelämässä
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3) rikoksentekijä käyttää häikäilemättömästi hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa tai
4) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja kiskonta työelämässä on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kiskonnasta työelämässä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
9 §Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Työturvallisuusrikokseen, kiskontaan työelämässä ja törkeään kiskontaan työelämässä sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki liiketoimintakiellosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) 3 §:n 3 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1179/2014, seuraavasti:
3 §Liiketoimintakiellon määräämisen edellytykset
Lisäksi liiketoimintakieltoon voidaan määrätä 2 §:ssä tarkoitettu henkilö, jos hän on liiketoiminnassa syyllistynyt:
5) rikoslain 47 luvun 3 a tai 3 b §:ssä rangaistavaksi säädettyyn rikokseen.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki pakkokeinolain 10 luvun 3 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pakkokeinolain (806/2011) 10 luvun 3 §:n 2 momentin 13 kohta, sellaisena kuin se on laissa 515/2025, seuraavasti:
10 luku – Salaiset pakkokeinot
3 §Telekuuntelu ja sen edellytykset
Esitutkintaviranomaiselle voidaan antaa lupa kohdistaa telekuuntelua rikoksesta epäillyn hallussa olevaan tai hänen oletettavasti muuten käyttämäänsä teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen, jos epäiltyä on syytä epäillä:
13) törkeästä petoksesta, törkeästä kiskonnasta tai törkeästä kiskonnasta työelämässä;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 80 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 80 §:n 2 momentti seuraavasti:
80 §Pakolliset poissulkemisperusteet
Hankintayksikön on päätöksellään suljettava ehdokas tai tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos hankintayksikön tiedossa on, että ehdokkaan tai tarjoajan hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rikoslain 47 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta työturvallisuusrikoksesta, 47 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta työaikasuojelurikoksesta, 47 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta työsyrjinnästä, 47 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kiskonnasta työelämässä, 47 luvun 3 b §:ssä tarkoitetusta törkeästä kiskonnasta työelämässä, 47 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta tai 47 luvun 6 a §:ssä tarkoitetusta luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 84 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1398/2016) 84 §:n 2 momentti seuraavasti:
84 §Pakolliset poissulkemisperusteet
Hankintayksikön on päätöksellään suljettava ehdokas tai tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos hankintayksikön tiedossa on, että ehdokkaan tai tarjoajan hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rikoslain 47 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta työturvallisuusrikoksesta, 47 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta työaikasuojelurikoksesta, 47 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta työsyrjinnästä, 47 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kiskonnasta työelämässä, 47 luvun 3 b §:ssä tarkoitetusta törkeästä kiskonnasta työelämässä, 47 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta tai 47 luvun 6 a §:ssä tarkoitetusta luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
6.Laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 47 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain (1531/2011) 47 §:n 1 momentin 6 kohta seuraavasti:
47 §Eräisiin rikoksiin syyllistyneiden ehdokkaiden ja tarjoajien sulkeminen tarjouskilpailusta
Hankintayksikön on päätöksellään suljettava ehdokas tai tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos hankintayksikön tiedossa on, että ehdokas tai tarjoaja taikka sen johtohenkilö tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu jostakin seuraavasta rikoksesta:
6) rikoslain 47 luvun 3 a §:n mukainen kiskonta työelämässä tai 47 luvun 3 b §:n mukainen törkeä kiskonta työelämässä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
7.Laki rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikosrekisterilain (770/1993) 6 b §:n 2 momentin 8 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1399/2016, seuraavasti:
6 b §
Otteeseen merkitään tiedot lainvoimaisesta päätöksestä, jolla henkilö on tuomittu:
8) rikoslain 47 luvun 1 §:n nojalla työturvallisuusrikoksesta, 47 luvun 2 §:n nojalla työaikasuojelurikoksesta, 47 luvun 3 §:n nojalla työsyrjinnästä, 47 luvun 3 a §:n nojalla kiskonnasta työelämässä, 47 luvun 3 b §:n nojalla törkeästä kiskonnasta työelämässä, 47 luvun 5 §:n nojalla työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta tai 47 luvun 6 a §:n nojalla luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
8.Laki palkkaturvalain 5 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan palkkaturvalain (866/1998) 5 a §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 896/2022, seuraavasti:
5 a §Vakava työperäinen hyväksikäyttö
Edellä 5 §:ssä säädetty määräaika ei estä palkkaturvan maksamista, jos:
1) työnantaja tai tämän edustaja on syyllistynyt rikoslain (39/1889) 25 luvun 3 tai 3 a §:ssä, 36 luvun 6 tai 7 §:ssä taikka 47 luvun 3, 3 a tai 3 b §:ssä säädettyyn rikokseen työntekijään nähden ja palkkaturvana haetaan rikostuomiolla maksettavaksi tuomittuja työsuhteesta johtuvia saatavia tai niihin perustuvaa rikosvahingonkorvausta; tai
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
9.Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 58 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) 58 §:n 4 momentti seuraavasti:
58 §Työkokeiluun osallistuvan oikeusasema sekä vastuu työturvallisuudesta ja tietosuojasta
Rangaistus työturvallisuusrikkomuksesta säädetään työturvallisuuslain 63 §:ssä. Rangaistus työaikarikkomuksesta säädetään työaikalain 44 §:ssä. Rangaistus yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain rikkomisesta säädetään yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 24 §:ssä. Rangaistus syrjinnästä, työsyrjinnästä, työturvallisuusrikoksesta, henkilörekisteririkoksesta, tietomurrosta, salakatselusta, salakuuntelusta, viestintäsalaisuuden loukkauksesta, salassapitorikoksesta ja virkarikoksista säädetään rikoslaissa (39/1889).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
10.Laki yhdenvertaisuuslain 3 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 3 §:n 2 momentti seuraavasti:
3 §Suhde muuhun lainsäädäntöön
Rangaistus syrjinnästä, työsyrjinnästä, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädetään rikoslaissa (39/1889).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.