Työperäistä hyväksikäyttöä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi
Työntekijöiden hyväksikäytön rangaistavuutta kiristetään säätämällä rikoslakiin uudet säännökset kiskonnasta ja törkeästä kiskonnasta työelämässä. Jatkossa väärinkäytöksistä rankaiseminen ei enää edellytä syrjintäperusteen osoittamista.
Rikoslain säännös kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä korvataan säännöksellä kiskonnasta työelämässä, ja uutena rikoksena säädetään törkeä kiskonta työelämässä, josta määrätään 4 kuukauden – 4 vuoden vankeusrangaistus. Samalla poistetaan vaatimus syrjintämotiivin toteennäyttämisestä, ulotetaan oikeushenkilön rangaistusvastuu (yhteisösakko) ja liiketoimintakielto uusiin tekomuotoihin sekä mahdollistetaan telekuuntelu törkeän tekomuodon tutkinnassa. Sivumuutoksina päivitetään rikosnimikkeisiin liittyvät viittaukset julkisia hankintoja koskevaan lainsäädäntöön, rikosrekisterilakiin, palkkaturvalakiin, työvoimapalvelulakiin ja yhdenvertaisuuslakiin.
Muutos vahvistaa erityisesti ulkomaalaistaustaisten ja muiden haavoittuvassa tai riippuvaisessa asemassa olevien työntekijöiden oikeusturvaa ja suojaa alipalkkaukselta sekä kohtuuttomilta työehdoilta. Työntekijöitä hyväksikäyttäville työnantajille ja yrityksille muutos tarkoittaa ankarampia rangaistuksia, yhteisösakkoja, liiketoimintakieltoja sekä sulkemista pois julkisista hankinnoista. Viranomaisille tekojen tutkiminen ja syyttäminen helpottuvat syrjintävaatimuksen poistuessa. Rikosseuraamuslaitokselle muutoksen arvioidaan tuovan 1–2 vankipaikkaa lisää ja 120 000–240 000 euron vuosikustannukset vuodesta 2028 alkaen. Lakien on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2026.
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista – ne löytyvät alta.
Eduskunta äänestää samasta esityksestä yleensä monta kertaa: ensin lain sisällön yksityiskohdista ja vasta sen jälkeen koko lain hyväksymisestä.
Aikaisintaan kolme päivää myöhemmin päätetään, hyväksytäänkö vai hylätäänkö laki sillä sisällöllä, joka ensimmäisessä käsittelyssä päätettiin. Sisältöä ei voi enää muuttaa. Lausumaäänestykset ovat eduskunnan kannanottoja, jotka eivät muuta lakitekstiä.
Äänestys 1
114
Jaa
59
Ei
0
Tyhjää
26
Poissa
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.
Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Oikeusministeriö)
12.3.2026
Lähetekeskustelu(Täysistunto)
18.3.2026
Valiokunnan mietintö tai lausunto(lakivaliokunta)
28.5.2026
Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)
3.6.2026
Toinen käsittely(Täysistunto)
10.6.2026
Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
11.6.2026
Laki rikoslain 11 ja 47 luvun muuttamisesta
Laki liiketoimintakiellosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
Laki pakkokeinolain 10 luvun 3 §:n muuttamisesta
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 80 §:n muuttamisesta
Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 84 §:n muuttamisesta
Laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 47 §:n muuttamisesta
Laki rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta
Laki palkkaturvalain 5 a §:n muuttamisesta
Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 58 §:n muuttamisesta
Laki yhdenvertaisuuslain 3 §:n muuttamisesta
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 11 luvun 11 § sekä 47 luvun 3 a ja 9 §, sellaisina kuin ne ovat, 11 luvun 11 § laissa 885/2009, 47 luvun 3 a § laissa 302/2004 ja 47 luvun 9 § laissa 1177/2014, sekä lisätään 47 lukuun uusi 3 b § seuraavasti:
11 §Syrjintä
Joka elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä
1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla,
2) kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka
3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan
rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
3 a §Kiskonta työelämässä
Työnantaja tai tämän edustaja, joka käyttämällä hyväksi työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä palvelussuhteen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen, on tuomittava kiskonnasta työelämässä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
3 b §Törkeä kiskonta työelämässä
Jos kiskonnassa työelämässä
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3) rikoksentekijä käyttää häikäilemättömästi hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa tai
4) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja kiskonta työelämässä on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kiskonnasta työelämässä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
9 §Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Työturvallisuusrikokseen, kiskontaan työelämässä ja törkeään kiskontaan työelämässä sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) 3 §:n 3 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1179/2014, seuraavasti:
3 §Liiketoimintakiellon määräämisen edellytykset
Lisäksi liiketoimintakieltoon voidaan määrätä 2 §:ssä tarkoitettu henkilö, jos hän on liiketoiminnassa syyllistynyt:
5) rikoslain 47 luvun 3 a tai 3 b §:ssä rangaistavaksi säädettyyn rikokseen.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pakkokeinolain (806/2011) 10 luvun 3 §:n 2 momentin 13 kohta, sellaisena kuin se on laissa 515/2025, seuraavasti:
3 §Telekuuntelu ja sen edellytykset
Esitutkintaviranomaiselle voidaan antaa lupa kohdistaa telekuuntelua rikoksesta epäillyn hallussa olevaan tai hänen oletettavasti muuten käyttämäänsä teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen, jos epäiltyä on syytä epäillä:
13) törkeästä petoksesta, törkeästä kiskonnasta tai törkeästä kiskonnasta työelämässä;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 80 §:n 2 momentti seuraavasti:
80 §Pakolliset poissulkemisperusteet
Hankintayksikön on päätöksellään suljettava ehdokas tai tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos hankintayksikön tiedossa on, että ehdokkaan tai tarjoajan hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rikoslain 47 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta työturvallisuusrikoksesta, 47 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta työaikasuojelurikoksesta, 47 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta työsyrjinnästä, 47 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kiskonnasta työelämässä, 47 luvun 3 b §:ssä tarkoitetusta törkeästä kiskonnasta työelämässä, 47 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta tai 47 luvun 6 a §:ssä tarkoitetusta luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1398/2016) 84 §:n 2 momentti seuraavasti:
84 §Pakolliset poissulkemisperusteet
Hankintayksikön on päätöksellään suljettava ehdokas tai tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos hankintayksikön tiedossa on, että ehdokkaan tai tarjoajan hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rikoslain 47 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta työturvallisuusrikoksesta, 47 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta työaikasuojelurikoksesta, 47 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta työsyrjinnästä, 47 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kiskonnasta työelämässä, 47 luvun 3 b §:ssä tarkoitetusta törkeästä kiskonnasta työelämässä, 47 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta tai 47 luvun 6 a §:ssä tarkoitetusta luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain (1531/2011) 47 §:n 1 momentin 6 kohta seuraavasti:
47 §Eräisiin rikoksiin syyllistyneiden ehdokkaiden ja tarjoajien sulkeminen tarjouskilpailusta
Hankintayksikön on päätöksellään suljettava ehdokas tai tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos hankintayksikön tiedossa on, että ehdokas tai tarjoaja taikka sen johtohenkilö tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu jostakin seuraavasta rikoksesta:
6) rikoslain 47 luvun 3 a §:n mukainen kiskonta työelämässä tai 47 luvun 3 b §:n mukainen törkeä kiskonta työelämässä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikosrekisterilain (770/1993) 6 b §:n 2 momentin 8 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1399/2016, seuraavasti:
6 b §
Otteeseen merkitään tiedot lainvoimaisesta päätöksestä, jolla henkilö on tuomittu:
8) rikoslain 47 luvun 1 §:n nojalla työturvallisuusrikoksesta, 47 luvun 2 §:n nojalla työaikasuojelurikoksesta, 47 luvun 3 §:n nojalla työsyrjinnästä, 47 luvun 3 a §:n nojalla kiskonnasta työelämässä, 47 luvun 3 b §:n nojalla törkeästä kiskonnasta työelämässä, 47 luvun 5 §:n nojalla työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta tai 47 luvun 6 a §:n nojalla luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan palkkaturvalain (866/1998) 5 a §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 896/2022, seuraavasti:
5 a §Vakava työperäinen hyväksikäyttö
Edellä 5 §:ssä säädetty määräaika ei estä palkkaturvan maksamista, jos:
1) työnantaja tai tämän edustaja on syyllistynyt rikoslain (39/1889) 25 luvun 3 tai 3 a §:ssä, 36 luvun 6 tai 7 §:ssä taikka 47 luvun 3, 3 a tai 3 b §:ssä säädettyyn rikokseen työntekijään nähden ja palkkaturvana haetaan rikostuomiolla maksettavaksi tuomittuja työsuhteesta johtuvia saatavia tai niihin perustuvaa rikosvahingonkorvausta; tai
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) 58 §:n 4 momentti seuraavasti:
58 §Työkokeiluun osallistuvan oikeusasema sekä vastuu työturvallisuudesta ja tietosuojasta
Rangaistus työturvallisuusrikkomuksesta säädetään työturvallisuuslain 63 §:ssä. Rangaistus työaikarikkomuksesta säädetään työaikalain 44 §:ssä. Rangaistus yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain rikkomisesta säädetään yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 24 §:ssä. Rangaistus syrjinnästä, työsyrjinnästä, työturvallisuusrikoksesta, henkilörekisteririkoksesta, tietomurrosta, salakatselusta, salakuuntelusta, viestintäsalaisuuden loukkauksesta, salassapitorikoksesta ja virkarikoksista säädetään rikoslaissa (39/1889).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 3 §:n 2 momentti seuraavasti:
3 §Suhde muuhun lainsäädäntöön
Rangaistus syrjinnästä, työsyrjinnästä, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädetään rikoslaissa (39/1889).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tiivistelmä tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Se ei ole virallinen asiakirja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.