Tutkimus- ja kehitysrahoituksen kasvattaminen
Laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030
Valtio sitoutuu nostamaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta vuosittain vuoteen 2030 saakka. Tavoitteena on kasvattaa valtion T&K-rahoitus 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 13.10.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 15.12.2022
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 18
- Vahvistettu
- 20.12.2022
- Säädös
- 1092/2022
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Valtion talousarvioon otettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnan valtuuksien ja määrärahojen määrää korotetaan vuosittain ja tasaisesti siten, että rahoitus saavuttaa 1,2 prosentin BKT-osuuden vuonna 2030. Lisäksi valtioneuvosto velvoitetaan laatimaan kerran vaalikaudessa kahdeksanvuotinen suunnitelma rahoituksen käytöstä ja peruslinjauksista.
Mitä se tarkoittaa
Valtion T&K-rahoituksen arvioidaan kasvavan vuosittain noin 260 miljoonalla eurolla, mikä nostaa vuosittaisen kokonaisrahoituksen noin 4,2 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Ennakoitava lisärahoitus hyödyttää yliopistoja, ammattikorkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä sekä rahoitusorganisaatioita kuten Suomen Akatemiaa ja Business Finlandia. Mikäli yksityisen sektorin osuus T&K-kokonaismenoista jää alle kahden kolmasosan, vuosittaista lisäystä voidaan pienentää tai suunnata uudelleen. Laki tulee voimaan 1.1.2023, ja sitä sovelletaan valtion talousarvioissa vuosina 2024–2030.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
18 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa vallitsi laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys tutkimus- ja kehitysrahoituksen lakisääteisestä nostamisesta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Lakiesitystä kiiteltiin yli puoluerajojen pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden luomisesta sekä yksityisten investointien vauhdittamisesta. Keskustelussa nostettiin kuitenkin esiin huolia tki-politiikan johtamisen hajanaisuudesta sekä rahoituksen kohdentumisesta.
- Miten tutkimus- ja innovaatiopolitiikan valtiollista johtamista ja koordinointia tulisi tehostaa?
- Kohdennetaanko julkista tutkimusrahoitusta riittävän vaikuttaviin ja tarpeellisiin kohteisiin?
- KeskustaPuolesta
Keskusta pitää lakia välttämättömänä sitoumuksena tulevaisuuden kasvuun ja kilpailukykyyn, mikä luo ennustettavuutta ja kannustaa myös yksityistä sektoria investointeihin.
”Uskon, että olemme kaikki tässä salissa sitä mieltä, että Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi perustuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille.”
— Annika Saarikko - VihreätPuolesta
Vihreät tukevat vahvasti rahoituksen pitkäjänteistä kasvattamista ja pitävät parlamentaarista yhteisymmärrystä merkittävänä askeleena ilmaston ja talouden haasteiden ratkaisemisessa.
”Tämä eduskuntaryhmien yhteisymmärrys tki-panostusten välttämättömyydestä on todella merkittävä askel suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa.”
— Saara Hyrkkö - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto kannattaa julkisen t&k-rahoituksen tason nostamista ja korostaa erityisesti tieteen vapautta sekä perustutkimuksen turvaamista.
”Onkin tärkeää, että kaikki eduskuntaryhmät ovat nyt sitoutuneita tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen nostamiseen neljään prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2030 mennessä.”
— Pia Lohikoski - KokoomusPuolesta
Kokoomus tukee parlamentaarisesti valmisteltua sitoumusta, joka luo pohjaa talouskasvulle, osaamiselle ja kansalliselle turvallisuudelle edellyttäen hyvää taloudenpitoa ja tuloksellisuutta.
”Suomen menestyksen kannaltahan on välttämätöntä, että tutkittuun tietoon panostetaan, tutkimusrahoituksen ennakoitavuus varmistetaan ja tutkijoiden työ turvataan.”
— Paula Risikko - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Perussuomalaiset pitävät t&k-rahoituksen pitkäjänteisyyttä tärkeänä, mutta kritisoivat tki-politiikan hajanaista johtamista ja verovarojen tuhlausta epätarkoituksenmukaisiin tutkimushankkeisiin.
”Parlamentaarinen sitoutuminen riittävään ja vakaaseen tutkimustoiminnan rahoitukseen on tärkeää.”
— Sakari Puisto - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit pitävät esitystä hienona ylivaalikautisena saavutuksena ja painottavat pk-yritysten verokannustimia sekä koko koulutusketjun kunnossapitoa.
”Tuo neljän prosentin bkt-taso on kunnianhimoinen, siihen tarvitsee tehdä töitä.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 18 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 211/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 13.10.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 19.10.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 2.12.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 8.12.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 12.12.2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 14.12.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030Hyväksytty · 1092/2022 · 20.12.2022
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Soveltamisala
Tässä laissa säädetään valtion talousarvioon vuosina 2024–2030 otettavien tutkimus- ja kehittämistoimintaan tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen vuosittaisesta yhteismäärästä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa Tilastokeskuksen vuosittain julkaisemassa virallisessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilastossa tarkoitettua toimintaa.
2 §Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus valtion talousarviossa vuosina 2024–2030
Tutkimus- ja kehittämistoimintaan valtion vuosien 2024–2030 talousarvioissa tarkoitettujen valtuuksien ja sellaisten määrärahojen, joita ei oteta talousarvioon siihen aiemmin otetun valtuuden käytöstä aiheutuvien menojen maksamiseksi, määrää lisätään tasaisesti vuosittain valtiovarainministeriön vuosien 2024 ja 2028 talousarvioesityksiä varten laatimien talousennusteiden perusteella siten, että valtuuksien ja määrärahojen määrä vuonna 2030 vastaa 1,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valtuuksien ja määrärahojen vuosittainen korotus voidaan tehdä 1 momentissa säädettyä pienempänä, jos yksityisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat vähemmän kuin kaksi kolmasosaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenoista Tilastokeskuksen kolmen uusimman vuositilaston keskiarvon mukaan. Korotuksen vähentämisen sijaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan tarkoitettuja valtuuksia ja määrärahoja voidaan kohdentaa uudelleen tavalla, jonka arvioidaan edistävän yksityisen sektorin investointeja tutkimus- ja kehittämistoimintaan aiempaa kohdennusta tehokkaammin.
3 §Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskeva monivuotinen suunnitelma
Valtioneuvosto hyväksyy kerran vaalikaudessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevan suunnitelman seuraaville kahdeksalle vuodelle. Valtioneuvosto voi tarpeen mukaan tarkistaa suunnitelmaa, jos tutkimus- ja kehittämistoiminnan valtionrahoituksen määrää vähennetään olennaisesti tai kohdennetaan olennaisesti uudelleen 2 §:n 2 momentin nojalla.
Suunnitelmassa esitetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiojärjestelmän nykytila ja järjestelmää koskevat tavoitteet sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen päälinjaukset.
Valtioneuvosto seuraa julkisten ja yksityisten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen kehitystä.
4 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2030 asti.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.