Työriitojen vapaaehtoisen sovittelun käyttöönotto
Lait työriitojen sovittelusta annetun lain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta
Työmarkkinaosapuolet voivat jatkossa hakea sovittelijalta apua työriitojen ratkaisemiseen jo ennen lakonuhkaa tai työrauhan vaarantumista. Sovitteluun osallistuvien osapuolten on toimitettava vaatimuksensa ja kantansa sovittelijalle kirjallisesti etukäteen.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 13.10.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 21.12.2022
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 8
- Vahvistettu
- 19.1.2023
- Säädös
- 109/2023
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Työriitalakiin lisätään säännökset vapaaehtoisesta sovittelusta, johon voidaan ryhtyä kaikkien osapuolten suostumuksella ja sovittelijan harkinnan mukaan myös ilman työtaistelu-uhkaa. Samalla riidan osapuolille säädetään velvollisuus antaa kirjallinen ennakkoselvitys riidasta ennen neuvotteluja, ja työtuomioistuimelle annetaan laajempi mahdollisuus kuulla työehtosopimuksen osallisia asian selvittämiseksi.
Mitä se tarkoittaa
Uudistus helpottaa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välisten erimielisyyksien, kuten työehtosopimusten soveltamisalaan liittyvien rajariitojen, ratkaisemista ennen tilanteen kärjistymistä työtaisteluiksi. Muutos vaikuttaa ammattiliittoihin, työnantajiin, valtakunnansovittelijan toimistoon ja työtuomioistuimeen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2023.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
8 puheenvuoroa · 5 puhujaa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin työriitojen vapaaehtoisen sovittelun käyttöönottoa ja osapuolten valmistautumisvelvollisuuden täsmentämistä ennen työrauhan vaarantumista. Lakiesitys sai eduskuntaryhmiltä yksimielisen tuen. Keskustelussa tuotiin esiin myös laajemmat toiveet työmarkkinoiden kehittämisestä ja työrauhan ylläpitämisestä.
- SDPPuolesta
SDP piti esitystä erittäin tervetulleena, sillä vapaaehtoinen sovittelu parantaa osapuolten valmiuksia löytää sopu erityisesti rajariidoissa ja ehkäisee työtaisteluiden syntymistä.
”Tämän esityksen tavoitteena on tukea työrauhaa sekä edistää sovinnon aikaansaamista erilaisissa työriitatilanteissa.”
— Tuula Haatainen - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto kannatti esitystä askeleena oikeaan suuntaan ja piti vapaaehtoista sovittelua hyvänä välineenä ratkaista erimielisyyksiä ennen työtaisteluita.
”Kuka tätä nyt lähtisi vastustamaan? Edelleen otetaan oikeita askeleita tässä maassa työmarkkinatoimissa, ja nimenomaan, kun on tämä vapaaehtoinen mahdollisuus on.”
— Jari Myllykoski - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannatti esitystä ja piti hyvänä asiana sitä, että esitys pohjautuu työmarkkinajärjestöjen yksimieliseen näkemykseen.
”Työryhmän luonnos hallituksen esitykseksi oli yksimielinen, ja työryhmään osallistuneet työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöt kannattavat esitettyjä muutoksia, ja tämä on hyvä asia.”
— Rami Lehto - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit piti esitystä kannatettavana keinona ennaltaehkäistä työtaisteluja, mutta toivoi laajempia työmarkkinauudistuksia ja puuttumista laittomiin lakkoihin.
”Tämäkin esitys varmaankin kolmikannan kautta läpikäyneenä on sinällänsä kannatettava ja edistettävä, erityisesti kun siinä pyritään ennaltaehkäisemään erilaisia työtaistelutilanteita.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 8 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 13.10.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 18.10.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 24.11.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 29.11.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 2.12.2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 21.12.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 109/2023 · 19.1.2023
- 2Laki oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisestaHyväksytty · 110/2023 · 19.1.2023
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työriitojen sovittelusta annetun lain (420/1962) 10 ja 16 §, sellaisena kuin niistä on 16 § laissa 1179/1993, ja lisätään lakiin uusi 9 a § seuraavasti:
9 a §
Sen lisäksi, mitä 9 §:ssä säädetään, valtakunnansovittelija tai tämän määräämä sovittelija voi työriidan osapuolen tai osapuolten pyynnöstä aloittaa vapaaehtoisen sovittelun, jos kaikki osapuolet siihen suostuvat.
Sovittelijan on viipymättä annettava 1 momentissa tarkoitettu pyyntö tiedoksi niille osapuolille, jotka eivät ole pyytäneet sovittelua. Osapuolilta on tiedusteltava suostumusta sovittelumenettelyn aloittamiseen ja varattava heille tilaisuus antaa pyynnön johdosta kirjallinen lausumansa.
Sovittelijan on harkittava osapuolten pyynnön ja lausumien perusteella, aloitetaanko sovittelumenettely.
Vapaaehtoisessa sovittelussa noudatetaan 10 §:n 3 momentissa säädettyä lukuun ottamatta lisäksi, mitä 10—12 §:ssä säädetään sovittelutoimesta.
10 §
Sovittelijan on, kun hän katsoo sen asianmukaiseksi tai kun osapuoli pyytää taikka kun sovittelija on päättänyt aloittaa 9 a §:n mukaisen vapaaehtoisen sovittelun ja osapuolet ovat siihen suostuneet, kutsuttava osapuolet neuvotteluihin. Neuvotteluissa sovittelija toimii puheenjohtajana ja määrää, millä tavoin ja missä järjestyksessä riitakohdat on käsiteltävä.
Osapuolen on saavuttava sovittelijan määräämään neuvottelutilaisuuteen tai lähetettävä siihen edustajansa sekä annettava sovittelijalle tämän asettamassa kohtuullisessa määräajassa ennen neuvottelujen aloittamista kirjallinen selvitys riidan kohteesta, sisällöstä, asiassa esittämistään vaatimuksista sekä muut sovittelijan tarpeellisiksi katsomat tiedot. Osapuoli voi asettaa ehdon, ettei annettuja tietoja ilman tämän lupaa saa muille ilmaista.
Ennen neuvottelujen aloittamista tai niiden kestäessä sovittelija voi alistaa osapuolten harkittavaksi, eikö aiotun työtaistelun aloittamista olisi siirrettävä siihen asti, kunnes sovittelun tulos on saatu selville.
Sovittelija voi päättää 9 a §:n mukaisen vapaaehtoisen sovittelun, jos neuvotteluissa ilmenee, ettei sovinnon edellytyksiä ole.
Vapaaehtoinen sovittelu päättyy, jos osapuoli tekee 7 §:n mukaisen ilmoituksen työnseisauksen toimeenpanemisesta.
16 §
Tätä lakia ei sovelleta sellaiseen työehto- tai virkaehtosopimusta koskevaan riita-asiaan, joka kuuluu työtuomioistuimen käsiteltäviin tai joka sopimuksen mukaan on välimiesten ratkaistava lukuun ottamatta 9 a §:n mukaisessa vapaaehtoisessa sovittelussa soviteltavia riita-asioita. Sovittelijan on saatuaan selvityksen siitä, että tätä lakia ei edellä tässä pykälässä säädetyn perusteella sovelleta riitaan, ilmoitettava tästä osapuolille.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain (646/1974) 32 a §, sellaisena kuin se on laissa 252/1994, seuraavasti:
32 a §
Jos kanne perustuu sellaiseen työehto- tai virkaehtosopimukseen, jossa asianosaisten ohella on muita sopimukseen osallisia tai joka sitoo asianosaisia muutoin kuin sopimukseen osallisina, työtuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan varata sopimukseen osalliselle, joka ei ole asiassa asianosainen, tilaisuuden esittää lausumansa. Samoin voidaan menetellä, jos asiassa olisi mahdollisesti sovellettava muuta kuin sitä työehto- tai virkaehtosopimusta, johon kanne perustuu, tai muulloinkin, jos se on asian selvittämiseksi tarpeen.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain voimaan tullessa työtuomioistuimessa vireillä ollut asia käsitellään loppuun noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.