HE 215/2022 vpHyväksytty muutettunaVireille 13.10.2022

Työsuhteen ja yrittäjyyden rajanvedon selkeyttäminen

Lait työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta

Työsopimuslakiin lisätään sääntö kokonaisharkinnasta tilanteisiin, joissa on epäselvää, tekeekö henkilö työtä työsuhteessa vai yrittäjänä. Muutos helpottaa oikean työntekomuodon tunnistamista ja ehkäisee työsuhteiden naamiointia toimeksiannoiksi.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
13.10.2022
Viimeisin tapahtuma
15.2.2023
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
11
Vahvistettu
3.3.2023
Säädös
329/2023

Mitä ehdotetaan

Työsopimuslain soveltamisalasäännöstä täsmennetään siten, että tulkinnanvaraisissa tilanteissa työntekosuhteen luonnetta arvioidaan kokonaisharkinnalla. Arvioinnissa otetaan huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, osapuolten tarkoitus sekä muut työnsuorittajan tosiasialliseen itsenäisyyteen tai alisteisuuteen vaikuttavat seikat pelkän sopimusnimikkeen sijaan. Samalla merityösopimuslakiin palautetaan teknisen virheen vuoksi aiemmin pudonneet nähtävänäpitoa koskevat säännökset.

Mitä se tarkoittaa

Muutos selkeyttää oikeustilaa erityisesti alustatyöntekijöiden, kevytyrittäjien, freelancereiden ja heidän työnteettäjiensä välisissä sopimuksissa. Se antaa viranomaisille ja tuomioistuimille aiempaa selkeämmät työkalut työsuhdeaseman arviointiin sekä auttaa yrityksiä välttämään työehtojen, eläkevakuutusten ja verojen jälkikäteisiä oikaisuja. Työsopimuslain muutos tulee voimaan 1.7.2023.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

11 puheenvuoroa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa käsiteltiin työsopimuslain täsmentämistä siten, että työsuhteen ja yrittäjyyden välistä rajanvetoa selkeytetään kokonaisharkinnalla pakkoyrittäjyyden ja työsuhteiden naamioinnin ehkäisemiseksi. Hallituspuolueet kannattivat esitystä askeleena heikommassa asemassa olevien työntekijöiden suojeluun. Oppositiosta esitettiin epäilyjä lain toimivuudesta ja vaadittiin joko EU-tason sääntelyn odottamista tai laajempaa sosiaaliturvan ja työntekomuotojen uudistamista.

  • Selkeyttääkö ehdotettu kokonaisharkinta oikeustilaa vai pitäisikö odottaa EU:n alustatyödirektiiviä?
  • Huomioiko nykyinen ja ehdotettu lainsäädäntö riittävästi tilanteet, joissa yhdistyvät palkkatyö ja yrittäjyys?
  • SDPPuolesta

    SDP kannattaa esitystä, sillä se antaa viranomaisille selkeät välineet erottaa työsuhde yrittäjyydestä ja estää tahattomaan pakkoyrittäjyyteen joutumista.

    ”Kokonaisharkintaa koskevan säännöksen lisäämisellä on tarkoitus tarjota apuvälineitä työsuhteen ja yrittäjänä tehtävän työn erottamiseen epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa.”
    — Tuula Haatainen
  • KeskustaPuolesta

    Keskusta pitää lakiesitystä hyvänä keinona puuttua pakkoyrittäjyyteen ja varmistaa reilut kilpailuolosuhteet rehellisille yrittäjille.

    ”Mielestäni tämä lainsäädäntöehdotus on hyvä.”
    — Anne Kalmari
  • Vasemmistoliitto tukee lakia tärkeänä askeleena työntekijän suojan parantamisessa ja pakkoyrittäjyyden kitkemisessä, vaikka toivoo jatkossa vielä vahvempia toimia.

    ”Hyvä, että jatkuvasti meillä Suomessakin otetaan työlainsäädännön askeleita niin sanotusti suojaavampaan suuntaan eli heikommassa asemassa olevan työntekijän suuntaan.”
    — Jari Myllykoski
  • KokoomusPuolesta varauksin

    Kokoomus pitää rajanvetoa hankalana ja muistuttaa, että työehtojen valvonnan lisäksi on säilytettävä alustatyön luomat uudet työnteon ja toimeentulon mahdollisuudet.

    ”Tässä asiassa on kyse hankalasta kokonaisuudesta.”
    — Arto Satonen
  • Perussuomalaiset katsoo, ettei esitys selkeytä lainsäädäntöä tai korjaa ongelmia, ja esittää lakiesityksen hylkäämistä tai EU:n alustatyödirektiivin valmistumisen odottamista.

    ”Suurimmassa osassa lausuntopalautteista arvioitiin, ettei ehdotus selkeyttäisi nykytilaa tai toteuttaisi hallitusohjelman tavoitteita.”
    — Rami Lehto
  • KristillisdemokraatitPuolesta varauksin

    Kristillisdemokraatit pitää pakkoyrittäjyyden ehkäisyä tärkeänä, mutta katsoo lain jättävän huomiotta nykyajan moninaiset tilanteet, joissa työnteon muotoja yhdistellään.

    ”Tuntuu, että meillä lainsäädännön kannalta katsotaan vain hyvin tiukasti, että joko ollaan yrittäjiä tai sitten ollaan työsuhteissa, ja tämä ei ole se tosi elämäntilanne tänä päivänä.”
    — Sari Essayah

Kooste on tuotettu tekoälyllä 11 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 215/2022 vp sisältyvien 1. ja 2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 13.10.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
  2. 18.10.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 2.2.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
  4. 6.2.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 9.2.2023Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 13.2.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain2

  • 1Laki työsopimuslain 1 luvun 1 §:n muuttamisestaHyväksytty · 329/2023 · 3.3.2023
  • 2Laki merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 330/2023 · 3.3.2023

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki työsopimuslain 1 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:n 1 momentti seuraavasti:

1 luku – Yleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus ), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla ottamalla huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

2.Laki merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään merityösopimuslain (756/2011) 13 luvun 15 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 745/2022, uusi 2 ja 3 momentti seuraavasti:

13 luku – Erinäiset säännökset

15 §Nähtävänäpito

Aluksella on pidettävä voimassa oleva merityöyleissopimuksen mukainen merityösertifikaatti, merityöehtojen noudattamista koskeva ilmoitus ja merityötä koskevan yleissopimuksen liitteiden A2-I ja A4-I mukainen todistus 13 a §:n, 17 §:n 2 momentin ja 17 a §:n 2 momentin mukaisesta vakuutuksesta tai muusta rahavakuudesta työntekijöiden nähtävinä.

Ulkomaanliikenteessä toimivissa aluksissa asiakirjojen on oltava nähtävillä myös englanninkielisinä.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työsopimuslakia ja merityösopimuslakia. Esityksen mukaan työsopimuslain soveltamisalasäännöstä muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin kokonaisharkinnan tekemistä koskeva säännös koskemaan tilanteita, joissa laissa säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien arvioimisen jälkeen työntekoa koskevan oikeussuhteen luonne jää edelleen epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi. Oikeussuhteen luonnetta koskevassa kokonaisharkinnassa huomioon olisi otettava työn tekemistä koskevat ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus työntekosuhteen oikeudellisesta luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat. Esityksen tavoitteena on täsmentää ja selkeyttää työsuhteen käsitteen määrittelyä tulkinnanvaraisissa ja epäselvissä tilanteissa, erityisesti työsuhteessa ja yrittäjänä tehtävän työn välisessä rajanvedossa. Tavoitteena on helpottaa lain soveltajia ratkaisemaan työntekosuhteen oikeudellinen luonne tilanteissa, joissa työnsuorittajan asemaan liittyy tulkintaa edellyttäviä kysymyksiä. Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman toteuttamiseen. Lisäksi merityösopimuslain nähtävänäpitoa koskevaan säännökseen tehtäisiin teknisluonteinen virheen korjaus. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensin mainitun lain osalta 1.7.2023 ja viimeksi mainitun osalta mahdollisimman pian.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.