Pakkolunastuskorvausten korottaminen
Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Pakkolunastettavasta kiinteästä omaisuudesta aletaan maksaa entistä suurempia korvauksia maanomistajien omaisuudensuojan vahvistamiseksi. Korvaus lasketaan jatkossa omaisuuden markkina-arvon mukaan, ja kohteen- sekä haitankorvauksiin lisätään 25 prosentin korotus.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 30.1.2025
- Viimeisin tapahtuma
- 23.6.2025
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 54
- Vahvistettu
- 4.7.2025
- Säädös
- 520/2025
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Lunastuslain korvausperusteita muutetaan siten, että korvaus määrätään käyvän hinnan sijasta kohteen markkina-arvon perusteella ja lunastuskorvaukselle (kohteen- ja haitankorvaukselle) maksetaan kiinteä 25 prosentin korotus. Lisäksi laista poistetaan asemakaavoituksesta johtuvan arvonnousun leikkaussäännökset, laajennetaan asunto- ja elinkeinotakuun soveltamisalaa kaikkiin lunastustilanteisiin sekä tehdään tarvittavat rajaukset ja muutokset vesilakiin, kaivoslakiin, kansallisen turvallisuuden lunastuslakiin ja alueidenkäyttölakiin päällekkäisten korotusten estämiseksi.
Mitä se tarkoittaa
Muutos parantaa lunastusten kohteeksi joutuvien maanomistajien, asukkaiden ja elinkeinonharjoittajien taloudellista asemaa. Samalla se nostaa maata hankkivien ja infrastruktuuria rakentavien tahojen – kuten kuntien, valtion väylähankkeiden sekä sähkönsiirto- ja verkkoyhtiöiden – lunastus- ja maanhankintakustannuksia, mikä voi heijastua myös vapaaehtoisten kiinteistökauppojen hintatasoon. Lakeja sovelletaan niiden voimaantulon jälkeen myös vireillä olevissa toimituksissa.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
Lotta Hamarin lausumaehdotus
Hylättiin äänin 122–61.
Keskusta äänesti hallituksen kanssa. 16 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 5 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 4.7.2025.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
54 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunnassa väiteltiin pakkolunastettavasta omaisuudesta maksettavien korvausten korottamisesta ja siirtymisestä markkina-arvoon sekä 25 prosentin lisäkorotukseen. Hallituspuolueet ja keskusta pitivät uudistusta välttämättömänä perustuslaillisen omaisuudensuojan ja maanomistajien oikeusturvan parantamiseksi. Osa oppositiosta puolestaan pelkäsi kiinteän lisäkorotuksen nostavan kuntien kustannuksia, vaikeuttavan asuntorakentamista ja lopettavan vapaaehtoiset maakaupat.
- Johtaako automaattinen 25 prosentin lisäkorotus kuntien maanhankinta- ja asumiskustannusten nousuun?
- Lopettaako lunastuskorvausten korotus vapaaehtoiset maakaupat kuntien ja maanomistajien välillä?
- Olisiko sähkönsiirtolinjojen ja energiainfran lunastuskorvaukset pitänyt uudistaa samassa yhteydessä?
- KokoomusPuolesta
Omaisuudensuojan vahvistaminen on keskeinen perusoikeus, ja 25 prosentin lisä varmistaa, ettei arviointivirheiden riski jää maanomistajan vastuulle.
”Tämä lakiesitys parantaa maanomistajien asemaa, lisää läpinäkyvyyttä ja edistää tasapainoista kehitystä, jossa sekä yhteiskunnan että yksilön oikeudet toteutuvat.”
— Juha Hänninen - PerussuomalaisetPuolesta
Uudistus takaa maanomistajille perustuslain edellyttämän täyden korvauksen ja korjaa vuosikymmeniä vallinneen epäkohdan.
”Muutosten tarkoituksena on parantaa lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja vahvistaa perustuslaissa turvatun täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen alati muuttuvassa toimintaympäristössä.”
— Leena Meri - RKPPuolesta
Pakkolunastustilanteessa luovutuksesta ei päätetä vapaaehtoisesti, joten reilu korvaus markkina-arvon päälle on oikeudenmukainen.
”Tätä muutosta on odotettu pitkään. Yksi tämän uudistuksen keskeisimmistä muutoksista on se, että korvausten perustaksi tulee aiemman käyvän hinnan sijaan markkina-arvo.”
— Anders Norrback - KristillisdemokraatitPuolesta
Kyse on kansalaisten perustuslaillisesta oikeudesta omaisuuteensa eikä rikkaiden suosimisesta.
”Tässä on kysymys perustuslain mukaisesta ihmisen oikeudesta omaan omaisuuteensa, ei rikkaiden suosimisesta.”
— Päivi Räsänen - SDPPuolesta varauksin
Markkina-arvoon siirtyminen on kannatettavaa, mutta kiinteä 25 prosentin lisäkorotus vaarantaa kuntien talouden ja kaavoituksen, minkä vuoksi korotukselle esitettiin vaihteluväliä.
”Perustuslakivaliokunnan lausunnon myötä hallituksen esityksen 38 a §:ssä esitetty automaattinen ja kiinteä 25 prosentin korotus lunastuskorvaukselle on liian joustamaton.”
— Timo Suhonen - KeskustaPuolesta
Esitys korjaa vanhentuneen lain epäkohdat ja parantaa maanomistajien asemaa, vaikka voimajohtolinjojen lunastuskorvauksiin kaivataan vielä erillisiä lisätoimia.
”Nykyinen 70-luvulta voimassa ollut lunastuslaki ei ole tasapainossa Suomen nykyisen perustuslain kanssa, ja maanomistajien oikeusturva on ollut liian heikko.”
— Antti Kurvinen - VihreätPuolesta varauksin
Markkina-arvoon siirtyminen on perusteltua, mutta jäykkä lisäkorotus uhkaa ruuhkauttaa viranomaiset ja vaikeuttaa kuntien vapaaehtoista maanhankintaa.
”Ajattelen, että tämä ei kyllä edusta sitä byrokratian vähentämistä, josta hallitus täälläkin paljon puhuu.”
— Tiina Elo - VasemmistoliittoVastaan
Esitys asettaa yksinomaan maanomistajan edun yhteiskunnan ja kuntien edun edelle, mikä kasvattaa kuntien kustannuksia ja vaikeuttaa asuntopolitiikkaa.
”Hallitus haluaa uudistaa lakia siten, että määräävänä näkökulmana on yksinomaan maanomistajan etu.”
— Pia Lohikoski
Kooste on tuotettu tekoälyllä 54 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, talousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 30.1.2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 26.2.2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 10.6.2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · maa- ja metsätalousvaliokunta
- 13.6.2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 18.6.2025Toinen käsittely · Täysistunto
- 19.6.2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain5
- 1Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 520/2025 · 4.7.2025
- 2Laki vesilain 13 luvun 11 §:n muuttamisestaHyväksytty · 521/2025 · 4.7.2025
- 3Laki kaivoslain 86 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 522/2025 · 4.7.2025
- 4Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi annetun lain 4 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 523/2025 · 4.7.2025
- 5Laki alueidenkäyttölain 103 ja 104 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 524/2025 · 4.7.2025
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 36 ja 43 §, muutetaan 29–32, 40, 42, 44 ja 46 §, sellaisena kuin niistä on 31 § osaksi laissa 142/1999, sekä lisätään lakiin uusi 38 a § seuraavasti:
29 §
Lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä ( lunastuskorvaus ).
Lunastuskorvaus muodostuu kohteen- ja haitankorvauksesta sekä vahingonkorvauksesta sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
Mitä tässä laissa säädetään lunastettavasta omaisuudesta suoritettavasta korvauksesta, noudatetaan myös määrättäessä korvaus omaisuuden käytönrajoituksesta.
30 §
Lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä omaisuuden markkina-arvoa vastaava täysi korvaus (kohteenkorvaus).
31 §
Jos se hanke, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, on vaikuttanut lunastettavan omaisuuden markkina-arvoon, korvaus on määrättävä sen markkina-arvon mukaisesti, joka omaisuudella olisi ollut ilman sanottua vaikutusta. Kohteenkorvausta arvioitaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon hankkeen vaikutus kiinteistöjen arvoihin yleisesti.
Kunnan lunastaessa alueidenkäyttölain 99 tai 100 §:n nojalla kiinteää omaisuutta tai pysyvän erityisen oikeuden yhdyskuntarakentamista varten on maankäytön suunnittelusta johtuva alueen arvonnousu otettava huomioon korvausta määrättäessä.
32 §
Kun lunastetaan omaisuutta, jota sen omistaja pääasiallisesti käyttää asumiseensa tai ammattinsa harjoittamiseen, kohteenkorvaus on lunastettavan kohteen markkina-arvosta riippumatta määrättävä ainakin niin suureksi kuin on tarpeen vastaavan asumistarpeen tyydyttävän oman asunnon tai saman toimeentulon tarjoavan, lunastettua vastaavan omaisuuden hankkimiseen lunastetun tilalle.
38 a §
Kohteenkorvaukselle ja haitankorvaukselle on määrättävä suoritettavaksi 25 prosentin korotus.
40 §
Asianosaiset voivat sopia korvauksesta. Sopimuksella ei saa loukata sen oikeutta, jonka saamisen vakuutena lunastuksen kohde on.
Lunastustoimikunnan on vahvistettava sopimus. Jos sopimusta ei 1 momentissa säädetty vaatimus huomioon ottaen ole vahvistettava, korvaus on määrättävä tässä laissa säädettyjen perusteiden mukaisesti.
42 §
Korvauksen määräämistä varten jokainen lunastuksen kohde, haitta ja vahinko on erikseen yksilöitävä ja arvioitava mainiten ne perusteet, joiden varaan arvio rakentuu. Jos kohteen arvosta tai haitan tai vahingon määrästä ei ole saatavissa luotettavaa selvitystä ilman kohtuuttomia kustannuksia tai vaikeuksia, korvaus on määrättävä vähintään niin suureksi kuin täyden korvauksen on katsottava edellyttävän.
Korvauksen määräämistä varten on lisäksi eriteltävä toimeenpannut tilusten ja yksityisteiden järjestelyt sekä vahinkojen korjaamiseksi suoritettavat toimenpiteet.
Jos lunastustoimikunta asianosaisen vaatimuksen johdosta tai muutoin katsoo tarpeelliseksi, yksilöiminen ja arvioiminen on toimitettava myös sellaisen kohteen sekä haitan ja vahingon osalta, jonka lunastamista tai huomioon ottamista koskeviin vaatimuksiin ei suostuta. Asianosaisen vaatimuksesta on ilmoitettava, mihin määrään 24 §:ssä tarkoitettu haitankorvaus nousisi, jos se määrättäisiin suoritettavaksi.
44 §
Omaisuus on arvioitava lunastuspäätöksen antamisajankohdan kunnon, olosuhteiden ja hintatason mukaisesti. Arviointi on kuitenkin tehtävä haltuunoton ajankohdan mukaisesti, jos hakija on aiemmin saanut haltuunotto-oikeuden.
Jos yleinen hintataso on ennakkohaltuunoton ajankohdan jälkeen kohonnut, suorittamatta oleva korvaus on sovitettava kohonnutta hintatasoa vastaavaksi.
46 §
Lunastuspäätöksessä kullekin asianosaiselle määrättävä lunastuskorvaus on jaettava kahteen seuraavaan erään:
1) kohteen- ja haitankorvaukseen; sekä
2) vahingonkorvaukseen.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, lunastuskorvauksen jaottelussa on otettava huomioon sen myöhemmän käsittelyn asettamat vaatimukset.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain voimaan tullessa vireillä olleeseen lunastustoimitukseen, jos lunastuspäätöstä ei ole vielä annettu, sovelletaan tämän lain säännöksiä.
Jos muutoksenhakutuomioistuin kumoaa päätöksen, johon on sovellettu tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, asia käsitellään ja ratkaistaan tämän lain säännösten mukaisesti.
2.Laki vesilain 13 luvun 11 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vesilain (587/2011) 13 luvun 11 §:n 4 momentti seuraavasti:
13 luku – Korvaukset
11 §Korvauksen määrä
Korvaus maapohjaan ja sillä oleviin rakennuksiin, rakennelmiin ja laitteisiin kohdistuvasta edunmenetyksestä on määrättävä puolitoistakertaisena, jos se aiheutuu oikeudesta lunastaa, ottaa pysyvään käyttöön tai muuttaa vesialueeksi toiselle kuuluva maa-alue. Myös korvaus perustetusta käyttöoikeudesta vesivoimaan tai menetetystä vesivoimasta on määrättävä puolitoistakertaisena. Siltä osin kuin korvaus on määrättävä puolitoistakertaisena, ei korvaukselle suoriteta kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 38 a §:n mukaista korotusta. Ojaa, vesijohtoa, vedenottamoa tai viemäriä varten tarvittavan alueen käyttö- tai lunastusoikeudesta aiheutuva edunmenetys korvataan siten kuin 1 momentissa säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki kaivoslain 86 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kaivoslain (621/2011) 86 §:n 4 momentti seuraavasti:
86 §Kiinteistön omistajan lunastusvaatimus
Määrättäessä lunastuskorvausta kiinteistöstä ja sen osista, jotka lunastetaan 1 ja 2 momentin nojalla, on korvaus määrättävä puolitoistakertaiseksi suhteessa lunastusalueen arvoon. Siltä osin kuin korvaus on määrättävä puolitoistakertaisena, ei korvaukselle suoriteta lunastuslain 38 a §:n mukaista korotusta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi annetun lain 4 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi annetun lain (468/2019) 4 §:n 1 momentti seuraavasti:
4 §Lunastuskorvaus
Lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä omaisuuden korkeinta käypää hintaa vastaava täysi korvaus. Korvausten määräämisessä noudatetaan muuten lunastuslaissa säädettyjä korvausperusteita lukuun ottamatta mainitun lain 38 a §:ää.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.Laki alueidenkäyttölain 103 ja 104 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan alueidenkäyttölain (132/1999) 103 § ja 104 §:n 3 momentti seuraavasti:
103 §Lunastusmenettely ja korvauksen määrääminen
Jollei siitä, mitä muualla tässä laissa säädetään, muuta johdu, tämän lain nojalla tapahtuvaa lunastusta toimeenpantaessa taikka tässä laissa tarkoitettuun luovutukseen tai maankäytön rajoitukseen perustuvaa korvausta määrättäessä on noudatettava lunastuslakia. Lunastuslain 38 a §:ää ei kuitenkaan sovelleta tämän lain 97 §:ssä tarkoitettuun lunastukseen.
104 §Korvattava katualue
Muussa kuin 1 momentin mukaisessa tapauksessa kunta on velvollinen suorittamaan katualueesta maanomistajalle korvauksen, joka määrätään soveltaen lunastuslain säännöksiä korvauksen perusteista. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kunta on velvollinen suorittamaan katualueesta maanomistajalle korvauksen, jos luovuttaminen korvauksetta on luovutuksesta hänelle aiheutuvat ja kaavasta häneen kohdistuvat kokonaisvaikutukset huomioon ottaen poikkeuksellisesti ilmeisen kohtuutonta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.