Uusien rakennusten muuttaminen lähes nollaenergiarakennuksiksi
Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta
Uusista rakennuksista tulee tehdä lähes nollaenergiarakennuksia EU-direktiivin velvoitteiden mukaisesti. Vaatimus koskee uudisrakennushankkeita, joiden rakennuslupahakemus tulee vireille vuoden 2018 alusta alkaen.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 20.10.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 7.12.2016
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 37
- Vahvistettu
- 16.12.2016
- Säädös
- 1151/2016
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisätään lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä sekä vaatimus uuden rakennuksen rakentamisesta lähes nollaenergiarakennukseksi. Lisäksi lain tasolle kootaan aiemmin osin asetuksissa olleet energiatehokkuussäännösten soveltamisalat ja poikkeukset sekä selkeytetään asetuksenantovaltuuksia.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee uudisrakentajia, rakennusalan yrityksiä, kiinteistöjen ostajia ja kuntia. Vaatimusten kiristyminen nostaa uusien rakennusten rakennuskustannuksia arviolta 1,5–4 prosenttia (esimerkiksi kouluissa ja liikuntahalleissa noin 30–50 euroa neliöltä), mutta parantuneen energiatehokkuuden arvioidaan maksavan itsensä takaisin pienempinä käyttökustannuksina rakennuksen elinkaaren aikana. Säännöksiä sovelletaan rakennuslupiin, jotka tulevat vireille 1.1.2018 tai sen jälkeen.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
Lausumaehdotus, mietintö / Katja Taimela
Jaa voitti äänin 117–56.
RKP ja KD äänestivät hallituksen kanssa. 26 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 16.12.2016.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
37 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli maankäyttö- ja rakennuslain muutosta, jolla uudet rakennukset velvoitetaan lähes nollaenergiarakennuksiksi EU-direktiivin toimeenpanemiseksi. Salikeskustelussa tuettiin yleisesti energiatehokkuuden parantamista ja ilmastotoimia, mutta näkemyserot koskivat vaatimusten kunnianhimon tasoa, asetusten sisältöä sekä kosteus- ja sisäilmariskejä. Esitys eteni hyväksyntään, mutta oppositio esitti siihen lausumaehdotuksia.
- Ovatko esityksen ja valmisteilla olevien asetusten energiatehokkuusvaatimukset riittävän kunnianhimoisia vai liian löysiä?
- Lisäävätkö paksut eristerakenteet ja monimutkainen talotekniikka kosteus- ja sisäilmariskejä?
- Kohtelevatko energiamuotokertoimet oikeudenmukaisesti uusiutuvaa energiaa, hajautettua pientuotantoa ja eri rakennustapoja?
- KokoomusPuolesta varauksin
Kokoomus piti ilmastotavoitteita tärkeinä, mutta suhtautui varauksellisesti nollarakentamiseen ja ilmaisi huolta ylipaksujen eristeiden aiheuttamista kosteusvaurioriskeistä.
”Lähes nollarakentamista kohtaan on aika paljon kritiikkiä ollut, ja itse osittain siihen olen myös yhtynyt.”
— Timo Heinonen - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannatti esitystä kustannustehokkaana ratkaisuna, joka ei kiristä lämmöneristysvaatimuksia ja on saavutettavissa nykytekniikalla, mutta korosti rakentamisen laadunvalvontaa.
”Hallituksen esityksen tavoitteena on luoda edellytykset rakennusten energiatehokkuuden vaatimusten asettamiseksi kustannustehokkaalle tasolle.”
— Martti Mölsä - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä ja piti tärkeänä, että direktiivi toimeenpannaan ilman ylisääntelyä, norminpurkua edistäen sekä puu- ja hirsirakentamisen mahdollisuudet säilyttäen.
”Tässä lakiesityksessä vähennetään asetuksenantovaltuuksia, niitä on karsittu, ja myös tuota lausunnolla olevien asetusluonnosten yksityiskohtaisuutta on purettu.”
— Kimmo Tiilikainen - SDPPuolesta varauksin
SDP kannatti energiatehokkuuden parantamista, mutta arvosteli hallitusta alhaisesta kunnianhimon tasosta ja vaati lausumalla tiukempaa seurantaa elinkaarenaikaisille päästövähennyksille.
”Sosialidemokraatit tukevat valiokunnan mietintöä, se tehtiin hyvässä yhteisymmärryksessä valiokunnassa, mutta ongelmaksi jäi juuri se, miten tuohon sisältöön suhtaudumme, joka asetuksin tehdään.”
— Riitta Myller - VihreätPuolesta varauksin
Vihreät piti energiatehokkuutta keskeisenä ilmastotoimena, mutta kritisoi esityksen kunnianhimottomuutta ja vaati vahvempaa tukea uusiutuvan energian pientuotannolle.
”Pari viikkoa sitten Talotekniikka-lehdessä kaksi Aalto-yliopiston professoria ja yksi tutkija arvostelivat nimenomaan kunnianhimon puutteesta tätä hallituksen esitystä”
— Satu Hassi - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Vasemmistoliitto piti energiatehokkuuden edistämistä välttämättömänä ilmastotoimena, mutta katsoi asetustason jäävän liian vaatimattomaksi ja korosti rakentamisen laatua sisäilmaongelmien välttämiseksi.
”Valitettavasti näitä asetuksia ollaan jo nyt valmisteluvaiheessa höllennetty, ja toivoisin, että valiokunnassa ja hallituksessa vielä mietittäisiin kunnianhimoisempaa tasoa asetuksiin.”
— Hanna Sarkkinen - RKPPuolesta varauksin
RKP piti lakiesitystä alkuperäistä luonnosta parempana, mutta esitti huolensa energiamuotokertoimien ohjausvaikutuksista ja eristepaksuuksien aiheuttamista kosteusriskeistä.
”Tämä ehdotus kuitenkin osittain poistaa nämä pelot. Tämä on selvästi alkuperäistä parempi. Tämä saattaa jopa olla ihan kelpo.”
— Anders Adlercreutz
Kooste on tuotettu tekoälyllä 37 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 220/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 20.10.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
- 26.10.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 23.11.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
- 24.11.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 30.11.2016Toinen käsittely · Täysistunto
- 2.12.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisestaHyväksytty · 1151/2016 · 16.12.2016
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 g §, sellaisena kuin se on laissa 958/2012, ja lisätään lakiin uusi 115 a § seuraavasti:
115 a §Lähes nollaenergiarakennus
Lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määriteltynä rakennusten energiatehokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU liitteen I mukaisesti. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä on laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia.
17 luku – Rakentamisen yleiset edellytykset
117 g §Energiatehokkuus
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että energiaa ja luonnonvaroja kuluu säästeliäästi. Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten täyttyminen on osoitettava laskelmilla. Energiatehokkuutta määritettäessä eri energiamäärät on muunnettava yhteenlaskettavaan muotoon energiamuotojen kertoimien avulla. Kunkin energiamuodon kerroin on annettava arvioimalla jalostamattoman luonnonenergian kulutusta, uusiutuvan energian käytön edistämistä sekä lämmitystapaa energiantuotannon yleisen tehokkuuden kannalta. Rakennuksessa käytettävien rakennustuotteiden ja taloteknisten järjestelmien sekä niiden säätö- ja mittausjärjestelmien on oltava sellaisia, että energiankulutus ja tehontarve rakennusta ja sen järjestelmiä käyttötarkoituksensa mukaisesti käytettäessä jää vähäiseksi ja että energiankulutusta voidaan seurata.
Uusi rakennus, joka koostuu katetusta seinällisestä rakenteesta ja jossa käytetään energiaa tilojen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi, on suunniteltava ja rakennettava lähes nollaenergiarakennukseksi. Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Edellä mainittuja vaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta:
1) rakennukseen, jonka kerrosala on alle 50 neliömetriä;
2) loma-asumiseen tarkoitettuun asuinrakennukseen, joka on tarkoitettu käytettäväksi vähemmän kuin neljän kuukauden ajan vuodessa;
3) määräajan paikallaan pysytettävään tai tilapäiseen rakennukseen, jonka käyttöaika on enintään kaksi vuotta;
4) teollisuus- ja korjaamorakennukseen;
5) muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettuun maatilarakennukseen, jossa energiantarve on vähäinen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus;
6) rakennukseen, jota käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan;
7) rakennukseen, jota suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010), kaavassa annetun suojelumääräyksen tai maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/1987) mukaiseen maailmanperintöluetteloon hyväksymisen nojalla osana määrättyä ympäristöä tai sen erityisten arkkitehtonisten tai historiallisten ansioiden vuoksi siltä osin, kuin sen luonne tai ulkonäkö muuttuisi energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen vuoksi tavalla, jota ei voida hyväksyä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä energiamuotojen kertoimien lukuarvoista.
Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä:
1) rakennuksen, rakennusosien ja teknisten järjestelmien energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksista sekä näiden laskentatavasta rakennuksessa;
2) energialaskennan lähtötiedoista ja selvityksistä;
3) energian kulutuksen ja siihen vaikuttavien tekijöiden mittaamisesta;
4) rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella tapahtuvasta energiatehokkuuden vaatimustasojen asettamisesta ja luonnonvarojen säästeliään kulumisen ottamisesta huomioon niissä;
5) rakennustuotteista;
6) teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa olevasta energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- tai muutostyön taikka käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2017.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.