HE 220/2016 vpHyväksyttyVireille 20.10.2016

Uusien rakennusten muuttaminen lähes nollaenergiarakennuksiksi

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Uusista rakennuksista tulee tehdä lähes nollaenergiarakennuksia EU-direktiivin velvoitteiden mukaisesti. Vaatimus koskee uudisrakennushankkeita, joiden rakennuslupahakemus tulee vireille vuoden 2018 alusta alkaen.

Tila
Hyväksytty
Vireille
20.10.2016
Viimeisin tapahtuma
7.12.2016
Äänestyksiä
2
Puheenvuoroja
37
Vahvistettu
16.12.2016
Säädös
1151/2016

Mitä ehdotetaan

Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisätään lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä sekä vaatimus uuden rakennuksen rakentamisesta lähes nollaenergiarakennukseksi. Lisäksi lain tasolle kootaan aiemmin osin asetuksissa olleet energiatehokkuussäännösten soveltamisalat ja poikkeukset sekä selkeytetään asetuksenantovaltuuksia.

Mitä se tarkoittaa

Muutos koskee uudisrakentajia, rakennusalan yrityksiä, kiinteistöjen ostajia ja kuntia. Vaatimusten kiristyminen nostaa uusien rakennusten rakennuskustannuksia arviolta 1,5–4 prosenttia (esimerkiksi kouluissa ja liikuntahalleissa noin 30–50 euroa neliöltä), mutta parantuneen energiatehokkuuden arvioidaan maksavan itsensä takaisin pienempinä käyttökustannuksina rakennuksen elinkaaren aikana. Säännöksiä sovelletaan rakennuslupiin, jotka tulevat vireille 1.1.2018 tai sen jälkeen.

Näin eduskunta äänesti

Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.

Tiukin äänestys2. käsittely · 30.11.2016

Lausumaehdotus, mietintö / Katja Taimela

Jaa voitti äänin 117–56.

117
Jaa · jaa
56
Ei · ei

RKP ja KD äänestivät hallituksen kanssa. 26 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPKDKOKPSPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 16.12.2016.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

37 puheenvuoroa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Eduskunta käsitteli maankäyttö- ja rakennuslain muutosta, jolla uudet rakennukset velvoitetaan lähes nollaenergiarakennuksiksi EU-direktiivin toimeenpanemiseksi. Salikeskustelussa tuettiin yleisesti energiatehokkuuden parantamista ja ilmastotoimia, mutta näkemyserot koskivat vaatimusten kunnianhimon tasoa, asetusten sisältöä sekä kosteus- ja sisäilmariskejä. Esitys eteni hyväksyntään, mutta oppositio esitti siihen lausumaehdotuksia.

  • Ovatko esityksen ja valmisteilla olevien asetusten energiatehokkuusvaatimukset riittävän kunnianhimoisia vai liian löysiä?
  • Lisäävätkö paksut eristerakenteet ja monimutkainen talotekniikka kosteus- ja sisäilmariskejä?
  • Kohtelevatko energiamuotokertoimet oikeudenmukaisesti uusiutuvaa energiaa, hajautettua pientuotantoa ja eri rakennustapoja?
  • KokoomusPuolesta varauksin

    Kokoomus piti ilmastotavoitteita tärkeinä, mutta suhtautui varauksellisesti nollarakentamiseen ja ilmaisi huolta ylipaksujen eristeiden aiheuttamista kosteusvaurioriskeistä.

    ”Lähes nollarakentamista kohtaan on aika paljon kritiikkiä ollut, ja itse osittain siihen olen myös yhtynyt.”
    — Timo Heinonen
  • Perussuomalaiset kannatti esitystä kustannustehokkaana ratkaisuna, joka ei kiristä lämmöneristysvaatimuksia ja on saavutettavissa nykytekniikalla, mutta korosti rakentamisen laadunvalvontaa.

    ”Hallituksen esityksen tavoitteena on luoda edellytykset rakennusten energiatehokkuuden vaatimusten asettamiseksi kustannustehokkaalle tasolle.”
    — Martti Mölsä
  • KeskustaPuolesta

    Keskusta tuki esitystä ja piti tärkeänä, että direktiivi toimeenpannaan ilman ylisääntelyä, norminpurkua edistäen sekä puu- ja hirsirakentamisen mahdollisuudet säilyttäen.

    ”Tässä lakiesityksessä vähennetään asetuksenantovaltuuksia, niitä on karsittu, ja myös tuota lausunnolla olevien asetusluonnosten yksityiskohtaisuutta on purettu.”
    — Kimmo Tiilikainen
  • SDPPuolesta varauksin

    SDP kannatti energiatehokkuuden parantamista, mutta arvosteli hallitusta alhaisesta kunnianhimon tasosta ja vaati lausumalla tiukempaa seurantaa elinkaarenaikaisille päästövähennyksille.

    ”Sosialidemokraatit tukevat valiokunnan mietintöä, se tehtiin hyvässä yhteisymmärryksessä valiokunnassa, mutta ongelmaksi jäi juuri se, miten tuohon sisältöön suhtaudumme, joka asetuksin tehdään.”
    — Riitta Myller
  • VihreätPuolesta varauksin

    Vihreät piti energiatehokkuutta keskeisenä ilmastotoimena, mutta kritisoi esityksen kunnianhimottomuutta ja vaati vahvempaa tukea uusiutuvan energian pientuotannolle.

    ”Pari viikkoa sitten Talotekniikka-lehdessä kaksi Aalto-yliopiston professoria ja yksi tutkija arvostelivat nimenomaan kunnianhimon puutteesta tätä hallituksen esitystä”
    — Satu Hassi
  • VasemmistoliittoPuolesta varauksin

    Vasemmistoliitto piti energiatehokkuuden edistämistä välttämättömänä ilmastotoimena, mutta katsoi asetustason jäävän liian vaatimattomaksi ja korosti rakentamisen laatua sisäilmaongelmien välttämiseksi.

    ”Valitettavasti näitä asetuksia ollaan jo nyt valmisteluvaiheessa höllennetty, ja toivoisin, että valiokunnassa ja hallituksessa vielä mietittäisiin kunnianhimoisempaa tasoa asetuksiin.”
    — Hanna Sarkkinen
  • RKPPuolesta varauksin

    RKP piti lakiesitystä alkuperäistä luonnosta parempana, mutta esitti huolensa energiamuotokertoimien ohjausvaikutuksista ja eristepaksuuksien aiheuttamista kosteusriskeistä.

    ”Tämä ehdotus kuitenkin osittain poistaa nämä pelot. Tämä on selvästi alkuperäistä parempi. Tämä saattaa jopa olla ihan kelpo.”
    — Anders Adlercreutz

Kooste on tuotettu tekoälyllä 37 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 220/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 20.10.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
  2. 26.10.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 23.11.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
  4. 24.11.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 30.11.2016Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 2.12.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisestaHyväksytty · 1151/2016 · 16.12.2016

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 g §, sellaisena kuin se on laissa 958/2012, ja lisätään lakiin uusi 115 a § seuraavasti:

115 a §Lähes nollaenergiarakennus

Lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määriteltynä rakennusten energiatehokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU liitteen I mukaisesti. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä on laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia.

17 luku – Rakentamisen yleiset edellytykset

117 g §Energiatehokkuus

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että energiaa ja luonnonvaroja kuluu säästeliäästi. Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten täyttyminen on osoitettava laskelmilla. Energiatehokkuutta määritettäessä eri energiamäärät on muunnettava yhteenlaskettavaan muotoon energiamuotojen kertoimien avulla. Kunkin energiamuodon kerroin on annettava arvioimalla jalostamattoman luonnonenergian kulutusta, uusiutuvan energian käytön edistämistä sekä lämmitystapaa energiantuotannon yleisen tehokkuuden kannalta. Rakennuksessa käytettävien rakennustuotteiden ja taloteknisten järjestelmien sekä niiden säätö- ja mittausjärjestelmien on oltava sellaisia, että energiankulutus ja tehontarve rakennusta ja sen järjestelmiä käyttötarkoituksensa mukaisesti käytettäessä jää vähäiseksi ja että energiankulutusta voidaan seurata.

Uusi rakennus, joka koostuu katetusta seinällisestä rakenteesta ja jossa käytetään energiaa tilojen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi, on suunniteltava ja rakennettava lähes nollaenergiarakennukseksi. Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Edellä mainittuja vaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta:

1) rakennukseen, jonka kerrosala on alle 50 neliömetriä;

2) loma-asumiseen tarkoitettuun asuinrakennukseen, joka on tarkoitettu käytettäväksi vähemmän kuin neljän kuukauden ajan vuodessa;

3) määräajan paikallaan pysytettävään tai tilapäiseen rakennukseen, jonka käyttöaika on enintään kaksi vuotta;

4) teollisuus- ja korjaamorakennukseen;

5) muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettuun maatilarakennukseen, jossa energiantarve on vähäinen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus;

6) rakennukseen, jota käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan;

7) rakennukseen, jota suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010), kaavassa annetun suojelumääräyksen tai maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/1987) mukaiseen maailmanperintöluetteloon hyväksymisen nojalla osana määrättyä ympäristöä tai sen erityisten arkkitehtonisten tai historiallisten ansioiden vuoksi siltä osin, kuin sen luonne tai ulkonäkö muuttuisi energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen vuoksi tavalla, jota ei voida hyväksyä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä energiamuotojen kertoimien lukuarvoista.

Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä:

1) rakennuksen, rakennusosien ja teknisten järjestelmien energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksista sekä näiden laskentatavasta rakennuksessa;

2) energialaskennan lähtötiedoista ja selvityksistä;

3) energian kulutuksen ja siihen vaikuttavien tekijöiden mittaamisesta;

4) rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella tapahtuvasta energiatehokkuuden vaatimustasojen asettamisesta ja luonnonvarojen säästeliään kulumisen ottamisesta huomioon niissä;

5) rakennustuotteista;

6) teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa olevasta energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- tai muutostyön taikka käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2017.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia siten, että lakiin lisätään lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä ja rakentamisen energiatehokkuuden olennaisiin teknisiin vaatimuksiin lisätään vaatimus uuden rakennuksen rakentamisesta lähes nollaenergiarakennukseksi. Velvoite siirtyä uusien rakennusten rakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston rakennusten energiatehokkuudesta antamaan direktiiviin. Uusien rakennusten energiatehokkuutta määritettäessä energiantarpeet muunnettaisiin edelleen yhteenlaskettavaan muotoon kullekin energiamuodolle määritettävien energiamuodon kertoimien avulla. Energiamuodon kertoimien lukuarvoista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Vaatimus lähes nollaenergiarakennuksista koskee vain uusia rakennuksia. Olemassa olevien rakennusten osalta energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos parannus on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Laissa säädettäisiin myös vaatimuksen soveltamisesta tehtävistä poikkeuksista. Energiatehokkuuden määrittämistä koskevat tekniset säännökset annettaisiin ympäristöministeriön ja valtioneuvoston asetuksilla. Asetuksenantovaltuuksia ehdotetaan joiltain osin tarkennettaviksi ja myös poistettaviksi siltä osin, kuin ne ovat käyneet tarpeettomiksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Uusia säännöksiä sovellettaisiin sellaisiin rakennushankkeisiin, joiden rakennuslupa tulee vireille 1 päivänä tammikuuta 2018 tai sen jälkeen.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.