Vaalijärjestelyjen kehittäminen ja vaalirahoitusvalvonnan tehostaminen
Lait vaalilain ja vaalirahoituslain muuttamisesta
Vaalilainsäädäntöä uudistetaan parantamalla vaalien toimintavarmuutta häiriötilanteissa ja helpottamalla samanaikaisten vaalien äänestämistä selkeämmillä äänestyslipuilla. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusviraston valtuuksia vaalirahoituksen ja vaalivelkojen valvonnassa laajennetaan.
- Tila
- Käsittelyssä
- Vireille
- 8.10.2026
- Viimeisin tapahtuma
- 13.10.2026
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 8
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Vaalilaissa mahdollistetaan nopeat joustot ulkomaan ennakkoäänestyksessä häiriötilanteissa ja nostetaan laitosäänestyspäivien enimmäismäärä kahdesta neljään. Samanaikaisissa alue- ja kuntavaaleissa otetaan käyttöön toisistaan erottuvat tunnusvärit sekä aluevaaleihin ehdokasnumerolle ympyrän sijasta neliö sekaannusten ja hylättyjen äänten vähentämiseksi. Vaalirahoituslaissa Valtiontalouden tarkastusvirastolle annetaan valtuus tehostaa uhkasakolla lisäselvityspyyntöjä sekä vaalivelkoja koskevien jälki-ilmoitusten tekemistä.
Mitä se tarkoittaa
Muutokset helpottavat äänestäjien asiointia ja pyrkivät karsimaan hylättyjä ääniä samanaikaisissa vaaleissa sekä turvaamaan laitoksissa asuvien äänioikeutta. Vaaleissa valituille ehdokkaille ja heidän varaedustajilleen muutos merkitsee tarkempaa valvontaa kampanjalainoista ja niiden maksamiseen saadusta tuesta, jonka ilmoitusraja nousee 2 000 euroon. Vaaliviranomaiset ja edustustot saavat paremmat valtuudet reagoida poikkeustilanteisiin sekä puuttua vaalitarkkailijoiden mahdolliseen häirintään. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027 ennen vuoden 2027 eduskuntavaaleja.
Näin eduskunta äänesti
Käsittely on kesken: esityksestä ei ole vielä äänestetty täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
8 puheenvuoroa · 6 puhujaa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin vaalilainsäädännön ja vaalirahoitusvalvonnan uudistamista muun muassa häiriötilanteisiin varautumisen sekä samanaikaisten vaalien äänestyslippujen selkeyttämisen osalta. Kaikki puheenvuoron käyttäneet eduskuntaryhmät kannattivat esitystä ja pitivät uudistuksia tarpeellisina vaalien luotettavuuden parantamiseksi. Keskustelu oli yksimielinen, ja siinä korostettiin erityisesti selkeän ohjeistuksen ja vaalivirkailijoiden koulutuksen merkitystä hylättyjen äänten vähentämiseksi.
- KokoomusPuolesta
Kokoomus kannattaa esitystä ja pitää häiriöihin varautumista sekä äänestyslippujen eriyttämistä oikeina toimina hylättyjen äänten määrän vähentämiseksi.
”Hallitus on nyt jo siis hienosti ennakoinut erilaisia yllättäviä häiriötilanteita ja pyrkii vastaamaan niihin, että jos jotain tapahtuu, niin millä lailla voidaan reagoida.”
— Terhi Koulumies - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset pitävät esitystä erittäin tarpeellisena kokonaisturvallisuuden, kriisinkestävyyden ja vaalirahoituksen avoimuuden parantamiseksi muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
”Tällä esityksellä vahvistetaan vaalien toimintavarmuutta ja lisätään vaalirahoituksen avoimuutta ja turvataan kansalaisten mahdollisuutta osallistua demokratiaan.”
— Juho Eerola - KeskustaPuolesta
Keskusta pitää lainsäädännön selkeyttämistä erittäin hyvänä ja tähdentää, että käytännön onnistuminen edellyttää täysin yhdenmukaisia ja selkeitä ohjeita äänestäjille ja vaalivirkailijoille.
”Se on äärimmäisen hienoa, että lainsäädäntöpohjaa vahvistetaan, selkeytetään, tuodaan mahdollisuuksia”
— Eerikki Viljanen - Timo Vornasen eduskuntaryhmäPuolesta
Ryhmä kannattaa esityksen tavoitteita vaalien luotettavuuden vahvistamiseksi, mutta muistuttaa tarkkarajaisten toimivaltuuksien ja kuntien riittävien resurssien tärkeydestä.
”Hallituksen esitys sisältää tarpeellisia parannuksia näihin kaikkiin asioihin. Siksi kannatankin tämän esityksen keskeisiä tavoitteita.”
— Timo Vornanen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 8 puheenvuorosta 15.10.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin perustuslakivaliokuntaan.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 8.10.2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 13.10.2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki vaalilain muuttamisesta
- 2Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 10 ja 11 a §:n muuttamisesta
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki vaalilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vaalilain (714/1998) 11 §:n 2 momentti, 15 §:n 4 momentti, 48 §:n 1 momentin 3 kohta sekä 51, 184 ja 190 §, sellaisina kuin niistä ovat 11 §:n 2 momentti laissa 271/2013, 15 §:n 4 momentti laissa 361/2016, 48 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 496/2013, 51 § laissa 300/2009 ja 184 § laeissa 496/2013 ja 649/2021, sekä lisätään 47 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 247/2002, uusi 4 momentti seuraavasti:
11 §Vaalipiirilautakunta
Vaalipiirilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä vähintään neljä varajäsentä. Sekä jäsenten että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Jäsen tai varajäsen, joka lautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei saa osallistua lautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa.
15 §Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta
Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle. Kunnan keskusvaalilautakunta voi määrätä vaalilautakuntaan lisää varajäseniä, jos vaalien toimittaminen ennakoimattomassa tilanteessa sitä edellyttää. Keskusvaalilautakunnan määräämät varajäsenet tulevat jäsenten sijaan vasta kunnanhallituksen asettamien jäsenten ja varajäsenten jälkeen.
47 §Ennakkoäänestyksen ajanjakso
Jos Suomen edustuston ja sen toimipaikkojen toimintaan ennakkoäänestyspaikkoina kohdistuu vakavia vallitsevista olosuhteista johtuvia äkillisiä vaikeuksia, 9 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla annetusta valtioneuvoston asetuksesta voidaan kyseisen edustuston päällikön päätöksellä poiketa olemalla järjestämättä ennakkoäänestystä tai muuttamalla ennakkoäänestyksen kestoa 1 momentissa säädetyn ajankohdan sisällä siinä määrin kuin se on välttämätöntä. Edustuston päällikön on ilmoitettava päätöksestä oikeusministeriölle ja ulkoministeriölle ilman aiheetonta viivytystä sekä tehokkaasti huolehdittava siitä, että muutoksesta tiedotetaan äänestäjiä. Oikeusministeriön tulee toimittaa edustuston päällikön päätös valtioneuvostolle tiedoksi.
48 §Ennakkoäänestysajat
Ennakkoäänestys toimitetaan ennakkoäänestyksen ajanjaksona:
3) laitoksessa vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä vaalitoimikunnan määrääminä aikoina;
51 §Äänestyslippu
Vaaleissa käytettävä äänestyslippu on painettava valkealle paperille, jollei 4 momentista muuta johdu. Äänestyslipusta on käytävä selvästi ilmi, miten se taitetaan kokoon, ja sen on turvattava vaalisalaisuuden säilyminen.
Äänestyslipun on oltava vakiokokoa 148 x 210 mm, ja sen sisäpuolelle on painettava otsikko, jossa mainitaan, missä vaaleissa sitä käytetään, sekä lisäksi ympyrä, joka on halkaisijaltaan 90 mm ja joka lippua kokoon taitettaessa jää taittamattomaksi. Ympyrän sisällä tulee olla selvästi havaittava merkintä N:o sen ehdokkaan numeron merkitsemistä varten, jonka hyväksi äänestäjä tahtoo antaa äänensä. Mitään muita merkintöjä äänestyslipussa ei saa olla.
Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään, aluevaalien äänestyslippuun on painettava neliö, joka on kokoa 90 x 90 mm. Neliön sisällä tulee olla selvästi havaittava merkintä N:o sen ehdokkaan numeron merkitsemistä varten, jonka hyväksi äänestäjä tahtoo antaa äänensä.
Oikeusministeriö määrää:
1) aluevaalien ja kuntavaalien äänestyslipun väristä;
2) presidentinvaalin toisen vaalin äänestyslipun väristä; ja
3) jos säännönmukaisesti toimitettavien vaalien yhteydessä toimitetaan jotkut toiset vaalit, näissä toisissa vaaleissa käytettävän äänestyslipun väristä.
184 §Vaaliasiamiesten ja vaalitarkkailijoiden läsnäolo-oikeus
Puolueiden ja yhteislistojen sekä yhteislistaan kuulumattomien valitsijayhdistysten vaaliasiamiehillä taikka heidän kutakin vaaliviranomaista varten erikseen kirjallisesti valtuuttamillaan henkilöillä on oikeus olla läsnä vaalipiirilautakunnan, aluevaalilautakunnan, kunnan keskusvaalilautakunnan ja vaalilautakunnan kokouksissa, jotka pidetään ehdokkaiden numeroiden määräämistä, äänestyslippujen järjestämistä tai laskemista taikka vaalien tuloksen määräämistä varten.
Oikeusministeriö voi hakemuksesta valtuuttaa kotimaisen tai ulkomaisen vaalitarkkailijan koko maan alueelle ja kunnan keskusvaalilautakunta kunnan alueelle. Hakemuksessa on esitettävä tieto tarkkailijoiden henkilöllisyydestä ja riittävät tiedot sen varmistamiseksi, että kyse on vaalitarkkailusta.
Vaalitarkkailijalla on oikeus olla läsnä silloin kun tässä laissa tarkoitettu vaaliviranomainen suorittaa tehtäviään.
Vaalitarkkailija ei saa välittää ennakkoäänten laskennan tietoja laskentatilan ulkopuolelle ennen vaalihuoneistojen sulkeutumista. Jos vaalitarkkailija merkittävästi häiritsee vaalien kulkua, vaaliviranomainen saa poistaa hänet kokoustiloistaan tai äänestyspaikasta. Poistamisen syy on merkittävä vaalipöytäkirjaan.
190 §Vammaisten henkilöiden liikkumisen tuki
Vammaisten henkilöiden liikkumisen tuesta äänestys- ja ennakkoäänestyspaikalle säädetään vammaispalvelulaissa (675/2023).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 10 ja 11 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain (273/2009) 10 ja 11 a §, sellaisina kuin ne ovat, 10 § laeissa1689/2015 ja 1076/2025 sekä 11 a § laissa 651/2021, seuraavasti:
10 §Valtiontalouden tarkastusviraston valvontatehtävät
Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista. Tässä tarkoituksessa se:
1) tarkistaa, ovatko kaikki ilmoitusvelvolliset tehneet tässä laissa säädetyn ilmoituksen ja ovatko kaikki 11 a §:ssä säädetyn mukaiset ilmoitusvelvolliset tehneet jälki-ilmoituksen;
2) julkistaa viipymättä kaikki saapuneet ilmoitukset ja jälki-ilmoitukset; ja
3) tarkistettuaan ilmoitukset ja jälki-ilmoitukset tarvittaessa kehottaa ilmoitusvelvollista tekemään uuden ilmoituksen tai jälki-ilmoituksen, täydentämään jo tehtyä ilmoitusta tai jälki-ilmoitusta, selvittämään ilmoituksen tai jälki-ilmoituksen oikeellisuutta ja riittävyyttä taikka selvittämään jälki-ilmoituksen tekemiseen liittyvää laiminlyöntiepäilyä.
Jos ilmoitusvelvollinen ei valtiontalouden tarkastusviraston kehotuksesta huolimatta tee tässä laissa säädettyä ilmoitusta tai jälki-ilmoitusta tai jos ilmoitus tai jälki-ilmoitus havaitaan olennaisilta kohdiltaan ilmeisen virheelliseksi tai puutteelliseksi taikka jos ilmoitusvelvollinen ei tarkastusviraston kehotuksesta huolimatta toimita 8 §:n 3 momentissa tai 11 a §:n 2 momentissa tarkoitettuja tietoja ja selvityksiä, valtiontalouden tarkastusvirasto voi velvoittaa ilmoitusvelvollisen sakon uhalla tekemään ilmoituksen tai jälki-ilmoituksen tai korjaamaan virheen tai puutteen taikka antamaan pyydetyt tiedot ja selvitykset. Uhkasakon tuomitsee valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain (676/2000) 15 a §:ssä tarkoitettu seuraamuslautakunta. Muutoksenhausta uhkasakon asettamista tai maksettavaksi tuomitsemista koskevaan päätökseen säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).
Valtiontalouden tarkastusviraston suorittama vaalirahoitusilmoituksen valvonta päättyy kahdeksan kuukauden kuluttua vaalien tuloksen vahvistamisesta. Tarkastusvirasto voi kuitenkin tämän määräajan estämättä suorittaa loppuun määräajassa aloitetun valvonnan. Tarkastusvirasto antaa eduskunnalle vaalikohtaisen kertomuksen saamistaan ilmoituksista ja toiminnastaan ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen valvonnassa.
11 a §Jälki-ilmoitus
Jos ehdokas, ehdokkaan tukiryhmä tai muu yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimiva yhteisö on ottanut lainaa vaalikampanjan kulujen kattamiseksi eduskuntavaaleissa, aluevaaleissa tai europarlamenttivaaleissa, ilmoitusvelvollisen on toimitettava valtiontalouden tarkastusvirastolle tieto lainan määrästä ja lainan maksamiseen saadusta vähintään 2 000 euron arvoisesta tuesta (jälki-ilmoitus ). Ilmoitus tehdään laina-aikana kalenterivuosittain kahden kuukauden kuluessa kalenterivuoden päättymisestä sen vaalikauden ajan, johon ilmoitusvelvollisuus liittyy. Vaalikauden kahden viimeisen vuoden jälki-ilmoitukset tehdään kuitenkin yhdellä ilmoituksella kahden kuukauden kuluessa vaalikauden päättymisestä.
Ilmoitusvelvollisen on pyydettäessä annettava jälki-ilmoituksen oikeellisuuden ja riittävyyden tarkistamiseksi tai jälki-ilmoituksen tekemistä koskevan laiminlyöntiepäilyksen selvittämiseksi tarvittavat välttämättömät tiedot ja selvitykset.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 15.10.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.