Korkovähennysoikeuden laajentaminen kriittiselle infrastruktuurille
Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
Huoltovarmuudelle kriittisiä hankkeita toteuttavat yritykset saavat vähentää lainojensa korkomenoja nykyistä laajemmin verotuksessa. Muutos koskee yhteiskunnan kannalta elintärkeää infrastruktuuria ylläpitäviä toimijoita, kuten suuria energiayhtiöitä.
- Tila
- Käsittelyssä
- Vireille
- 8.10.2026
- Viimeisin tapahtuma
- 20.10.2026
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 9
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Elinkeinoverolakiin lisätään poikkeus, jonka mukaan huoltovarmuuskriittistä infrastruktuurihanketta toteuttava yhteisö voi vähentää verotuksessa muutoin vähennyskelvottomia nettokorkomenoja. Uusi vähennysoikeus koskee hankekohtaisia, pääosin kolmansille osapuolille maksettuja lainakorkoja, kun taas konserninsisäiset korot pysyvät edelleen korkorajoitusten piirissä. Yrityksen on oltava lainsäädännössä määritelty kriittinen toimija, ja hankkeen sekä sen rahoituksen on sijaittava Euroopan unionissa.
Mitä se tarkoittaa
Muutos parantaa huoltovarmuudelle keskeisten yhtiöiden investointiedellytyksiä ja keventää niiden verorasitusta. Yhteisöveron tuoton arvioidaan alenevan vuosittain keskimäärin 30 miljoonaa euroa, ja verovuonna 2027 takautuvan soveltamisen vuoksi noin 60 miljoonaa euroa. Kunnille aiheutuva veromenetys kompensoidaan valtion toimesta. Laki tulee voimaan 1.1.2027, ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2027 verotuksessa siten, että myös vuoden 2026 vähentämättömiä korkoja voidaan ottaa huomioon.
Näin eduskunta äänesti
Käsittely on kesken: esityksestä ei ole vielä äänestetty täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
9 puheenvuoroa · 8 puhujaa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin huoltovarmuudelle kriittisten infrastruktuurihankkeiden korkovähennysoikeuden laajentamisesta. Hallituspuolueet pitivät uudistusta välttämättömänä turvallisuuden ja suurten energiainvestointien edistämiseksi, kun taas oppositio oli huolissaan verotulojen menetyksistä ja veronkierron riskeistä. Esitys herätti erimielisyyttä etenkin huojennuksen rajauskriteerien ja yhteiskunnallisten hyötyjen osalta.
- Rajataanko kriittisen infrastruktuurin verohuojennus riittävän tarkasti?
- Ovatko kymmenien miljoonien eurojen verotuottomenetykset perusteltuja saavutettuihin hyötyihin nähden?
- Lisääkö sääntelykevennys riskiä suuryritysten korkokikkailusta ja veropohjan murenemisesta?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti esitystä tärkeänä turvallisuus- ja talouspoliittisena toimena, joka luo tasapuoliset edellytykset pääomavaltaisille ja toimitusvarmuutta tukeville energiainvestoinneille.
”Kun vahvistamme energiaomavaraisuutta, kriittistä infrastruktuuria ja yhteiskunnan häiriönsietokykyä, vahvistamme samalla Suomen turvallisuutta.”
— Juha Hänninen - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset katsoi, että lainakorkojen laajempi vähennysoikeus parantaa investointien edellytyksiä ja edistää Suomen huoltovarmuuden ja puolustuskyvyn kannalta elintärkeitä hankkeita.
”Tällä hallituksen esityksellä vahvistetaan maamme kriisinkestävyyttä ja huoltovarmuutta. Esitys on erittäin kannatettava.”
— Sami Savio - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto suhtautui esitykseen kielteisesti pitäen huoltovarmuuden käsitettä liian laajana ja peläten verohuojennuksen johtavan verotuottojen hupenemiseen sekä aggressiiviseen verosuunnitteluun.
”Pelkona on verohuojennuksen laajeneminen hallitsemattomasti ja siten korkokikkailun lisääntyminen ja verotuottojen hupeneminen.”
— Hanna Sarkkinen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 9 puheenvuorosta 21.10.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 8.10.2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 20.10.2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin (360/1968) uusi 18 c § seuraavasti:
2 luku – Tulon veronalaisuus ja menon vähennyskelpoisuus
2 luku – Menon ja menetyksen vähennyskelpoisuus
18 c §
Yhteisön nettokorkomenot ovat tässä pykälässä tarkemmin säädetyllä tavalla vähennyskelpoisia, jos ne kertyvät lainoista, joilla rahoitetaan huoltovarmuuskriittisiä pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeita ja yhteisö on yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta annetussa laissa (310/2025) tarkoitettu kriittinen toimija tai yhteisöön sovelletaan mainitun lain 3 §:ssä tarkoitettuja vähintään vastaavia velvoitteita. Mikäli nimitys kriittiseksi toimijaksi on konsernikohtainen, verovelvollisen tulee osoittaa, että nimitys kohdistuu tosiasiassa verovelvolliseen ja sen toteuttamaan hankkeeseen. Hankkeen toteuttajan, vieraan pääoman menojen, varojen ja tulojen on kaikkien oltava Euroopan unionissa.
Huoltovarmuuskriittisenä pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeena pidetään hanketta, jolla tuotetaan, kehitetään, käytetään tai ylläpidetään laajamittaista kriittistä infrastruktuuria, joka on välttämätön keskeisen palvelun tarjoamiseksi.
Tässä pykälässä tarkoitetaan:
1) kriittisellä infrastruktuurilla hyödykettä, tilaa, laitteistoa, verkostoa tai järjestelmää tai osaa hyödykkeestä, tilasta, laitteistosta, verkostosta tai järjestelmästä;
2) keskeisellä palvelulla palvelua, joka on olennainen välttämättömien yhteiskunnan toimintojen, taloudellisen toiminnan, kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai ympäristön ylläpitämiseksi.
Yhteisön on selvitettävä erikseen infrastruktuurihanketta koskevasta toiminnasta saadut tulot ja muusta toiminnasta saadut tulot sekä niihin kohdistuvat menot ja muut vähennykset samoin kuin mainittuihin toimintoihin kohdistuvat varat ja velat. Yhteisön on lisäksi säilytettävä kirjanpitolain 2 luvun 10 §:ssä tarkoitettu kirjanpitoaineisto mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla vähintään 15 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt.
Yhteisön on lisäksi laadittava selvitys niistä laskentaperiaatteista, joita se noudattaa tulojensa, niihin kohdistuvien menojensa ja toimintansa harjoittamiseen liittyvien korkojen kohdentamisessa infrastruktuurihanketta koskevan toimintansa ja muun toimintansa välillä.
Yhteisön 4 ja 5 momentissa tarkoitetulla tavalla jaoteltuun infrastruktuurihanketta koskevaan toimintaan ja muuhun toimintaan sovelletaan molempiin erikseen 18 a §:n säännöksiä korkojen vähennyskelpoisuudesta. Mikäli muun toiminnan osuus muodostaa alle 10 prosenttia yhteisön liikevaihdosta, toiminnan katsotaan tätä pykälää sovellettaessa muodostuvan kokonaan infrastruktuurihanketta koskevasta toiminnasta.
Infrastruktuurihanketta koskevista 18 a §:ssä tarkoitetuista vähennyskelvottomista nettokorkomenoista on kuitenkin lisäksi vähennyskelpoista määrä, joka vastaa muille kuin yksityisomistajille suoritettujen nettokorkomenojen suhdetta kaikkiin infrastruktuurihanketta koskeviin nettokorkomenoihin. Yksityisomistajalla tarkoitetaan osuuden yhteisön pääomasta omistavaa tahoa tai siihen 18 a §:n 6 momentissa tarkoitetussa konserniyhteydessä olevaa osapuolta, joista kumpikaan ei ole 18 b §:n 4 momentin 2 a kohdassa tarkoitettu julkisyhteisö, ja joka ei ole välittömästi tai välillisesti kokonaan 18 b §:n 4 momentin 2 a kohdassa tarkoitettujen julkisyhteisöjen omistuksessa.
Tämän pykälän nojalla vähennetyt nettokorkomenot pienentävät 18 a §:n 8 momentissa tarkoitettujen vähennyskelvottomien nettokorkomenojen määrää infrastruktuurihankkeen osalta.
Mikäli yhteisö vaatii tämän pykälän säännöksiä sovellettaviksi infrastruktuurihankkeeseen, tässä pykälässä tarkoitettua verokohtelua on sovellettava koko infrastruktuurihankkeen keston ajan. Mikäli yhteisö ei enää täytä 1 momentin mukaisia vaatimuksia, infrastruktuurihankkeen korkomenot vähennetään 18 a §:n ja 18 b §:n nojalla muutosta seuraavan verovuoden alusta lukien.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa. Mikäli lain soveltamisedellytykset täyttyvät verovuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa, verovelvollinen voi vaatia verovuodelta 2026 kertyneitä ja vähentämättä jääneitä nettokorkomenoja vähennettäviksi osana vuodelta 2027 toimitettavaa verotusta.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 21.10.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.