HE 230/2018 vpHyväksytty muutettunaVireille 15.11.2018

Kuluttajaluottojen hintasääntelyn kiristäminen

Kuluttajaluottosopimuksia ja eräitä muita kuluttajasopimuksia koskevien säännösten muuttamisesta

Kuluttajaluottojen koroille ja lisäkuluille asetetaan tiukat enimmäisrajat velkaongelmien hillitsemiseksi. Uudistuksen myötä kulutusluoton korko saa olla enintään 30 prosenttia ja muut kulut enintään 150 euroa vuodessa.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
15.11.2018
Viimeisin tapahtuma
11.4.2019
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
28
Vahvistettu
26.4.2019
Säädös
596/2019

Mitä ehdotetaan

Hintasääntely laajennetaan koskemaan kaikkia kuluttajaluottoja, mukaan lukien yli 2 000 euron luotot ja osamaksut, mutta esinevakuudelliset asuntoluotot rajataan ulkopuolelle. Nostetun luoton korolle asetetaan 30 prosentin yläraja ja muille luottokustannuksille enimmäismääräksi 0,01 prosenttia päivässä (enintään 150 euroa vuodessa). Samalla maksuajan pidennyksestä perittävä kulu rajoitetaan enintään 5 euroon kerralta (enintään 20 euroa vuodessa), vertaislainat saatetaan korko- ja perintälainsäädännön piiriin ja sääntöjä rikkovalta luotonantajalta evätään oikeus periä korkoa tai kuluja lainkaan.

Mitä se tarkoittaa

Lait tulevat voimaan 1. syyskuuta 2019 ja koskevat sen jälkeen tehtäviä uusia luottosopimuksia. Muutos alentaa kalliiden pikalainojen ja joustoluottojen kustannuksia sekä vähentää kuluttajien ylivelkaantumista, mutta voi myös rajoittaa heikossa taloudellisessa asemassa olevien lainansaantia. Luotonantajille ja pankeille asettuu mittavia velvoitteita muuttaa hinnoittelumallejaan ja tietojärjestelmiään, ja tuomioistuimissa summaaristen riita-asioiden käsittelyyn varataan määräaikaisia lisäresursseja vuosille 2020–2022.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

28 puheenvuoroa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Eduskuntakeskustelussa vallitsi laaja yksimielisyys kuluttajaluottojen hintasääntelyn kiristämisestä ja korkokaton laajentamisesta pikavippien aiheuttamien velkaongelmien hillitsemiseksi. Kaikki eduskuntaryhmät kannattivat esitystä ja kiittivät talousvaliokuntaa korkokaton tiukentamisesta 20 prosenttiin. Samalla korostettiin tarvetta jatkotoimille, kuten pikavippien mainonnan rajoittamiselle ja talouskasvatuksen parantamiselle.

  • KokoomusPuolesta

    Kokoomus kannatti esitystä velkaongelmien vähentämiseksi ja sääntelyn porsaanreikien tukkimiseksi.

    Nyt käsittelyssä olevan esityksen tarkoituksena on kohtuullistaa ja selkeyttää kuluttajaluottojen hinnoittelua. Korkokattoa esitetään laajennettavaksi ja kiristettäväksi.
    Antti Häkkänen
  • KeskustaPuolesta

    Keskusta tuki esitystä ja piti pikavippien aiheuttamaa ylivelkaantumista vakavana ongelmana, johon lainsäädännöllä tulee puuttua.

    Se, että talousvaliokunta antoi tästä asiasta yksimielisen mietinnön, ja nimenomaan se, että korkokatto lasketaan 20 prosenttiin, on aivan erinomainen asia.
    Hannu Hoskonen
  • Siniset kannatti hallituksen esitystä ja piti kuluttajaluottojen korko- ja kulukattoa tarpeellisena kuluttajan oikeussuojan parantamiseksi.

    Eli tämä korkokatto yli 2 000 euron suuruisille luotoille on erittäin kannatettava esitys.
    Simon Elo
  • Perussuomalaiset piti sääntelyn tiukentamista hyvänä ja nosti esiin pikavippien ja peliongelmien vaarallisen yhteyden katkaisemisen.

    On hyvä, että tämä lainsäädäntö nyt etenee tässä muodossaan näillä mainituillakin rajoituksilla.
    Jani Mäkelä
  • SDPPuolesta

    SDP kannatti esitystä ja piti valiokunnan tekemää korkokaton laskemista 20 prosenttiin merkittävänä parannuksena pikavippien haittojen torjunnassa.

    Lopuksi totean, että minä kannattaisin pikavippien kieltämistä kokonaan.
    Kristiina Salonen
  • VihreätPuolesta

    Vihreät tuki esitystä tärkeänä askeleena pikaluottojen haittojen vähentämisessä ja toi esille tarpeen rajoittaa myös pikavippien aggressiivista markkinointia.

    Se liittyy pikavippien sääntelyn kiristämiseen ja on hyvin kannatettava.
    Johanna Karimäki
  • Vasemmistoliitto kannatti sääntelyn kiristämistä ja piti talousvaliokunnan tekemiä tiukennuksia suurena askeleena kohti velkaongelmien suitsimista.

    Kiitos valiokunnalle rohkeudesta. Tähän asti joidenkin pikavippien vuosikorot ovat saattaneet olla satoja prosentteja, eli rajoitus on huomattava.
    Hanna Sarkkinen
  • Kristillisdemokraatit kannatti lakiesitystä ja piti tärkeänä, että korkokattoa kiristettiin valiokunnassa alkuperäistä esitystä tiukemmaksi.

    Olen iloinen siitä, että talousvaliokunta otti tähän hyvin tiukan kannan.
    Antero Laukkanen

Kooste on tuotettu tekoälyllä 28 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin talousvaliokuntaan, jolle lakivaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 230/2018 vp sisältyvien 1.-4. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen lakialoitteisiin LA 51-58/2016 vp, 24/2018 vp sisältyvien lakiehdotusten hylkäämisestä. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 230/2018 vp sisältyvät 1.—4. lakiehdotuksen. Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä lakialoitteisiin LA 51—58/2016 vp, 24/2018 vp sisältyvien lakiehdotusten hylkäämisestä. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvät lausumaehdotukset. Asian käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 15.11.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
  2. 21.11.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 27.2.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · talousvaliokunta
  4. 4.3.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 7.3.2019Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 5.4.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain4

  • 1Laki kuluttajansuojalain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 596/2019 · 26.4.2019
  • 2Laki korkolain 2 §:n muuttamisestaHyväksytty · 597/2019 · 26.4.2019
  • 3Laki saatavien perinnästä annetun lain 3 §:n muuttamisestaHyväksytty · 598/2019 · 26.4.2019
  • 4Laki oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 599/2019 · 26.4.2019

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki kuluttajansuojalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuluttajansuojalain (38/1978) 4 luvun 1 ja 2 §, 7 luvun 6 ja 17 a § sekä 7 a luvun 31 §, sellaisina kuin ne ovat, 4 luvun 1 § laeissa 1259/1994 ja 1072/2000 ja 2 § laissa 1259/1994, 7 luvun 6 § laeissa 746/2010 ja 851/2016 ja 17 a § laissa 207/2013 sekä 7 a luvun 31 § laissa 851/2016, sekä lisätään 7 lukuun uusi 17 b § seuraavasti:

4 luku – Sopimuksen sovittelu ja tulkinta

1 §

Jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

2 §

Jos 1 §:ssä tarkoitettu sopimusehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, on mainittua pykälää sovellettaessa noudatettava tässä pykälässä säädettyjä rajoituksia.

Jos ehto sopimusta tehtäessä vallinneissa olosuhteissa on ollut kohtuuton, ei ehdon kohtuuttomuutta myöhemmin arvioitaessa saa kuluttajan vahingoksi ottaa huomioon olosuhteiden muuttumista.

Kohtuuton ehto on jätettävä huomioon ottamatta ja sopimus jätettävä voimaan muilta osin muuttumattomana, jos se voi sellaisenaan pysyä voimassa.

7 luku – Kuluttajaluotot

6 §Luottokustannukset ja korko

Luottokustannuksilla tarkoitetaan tässä luvussa luotonantajan tiedossa olevien, kuluttajaluottosuhteen johdosta kuluttajan maksettavaksi tulevien korkojen, kulujen ja muiden maksujen yhteismäärää; luottokustannuksiin luetaan myös luottosopimukseen liittyvien vakuutusten ja muiden lisäpalveluiden kustannukset, jos lisäpalvelua koskevan sopimuksen tekeminen on edellytyksenä luoton saamiseksi markkinoiduin ehdoin.

Luottokustannuksiin ei lueta:

1) luoton hoitamiseen käytettävästä tilistä perittäviä kustannuksia, jos tilin avaaminen on vapaaehtoista ja kustannukset on sopimuksessa eritelty;

2) kuluttajan mahdollisen sopimusrikkomuksen johdosta maksettavaksi tulevia maksuja;

3) notaarikuluja.

Todellisella vuosikorolla tarkoitetaan tässä luvussa korkoprosenttia, joka saadaan laskemalla luottokustannukset vuosikorkona luoton määrälle lyhennykset huomioon ottaen. Todellisen vuosikoron laskemistavasta ja laskennassa käytettävistä oletuksista säädetään oikeusministeriön asetuksella.

Luoton korolla tarkoitetaan tässä luvussa korkoa, joka ilmoitetaan nostetun luoton määrään vuositasolla sovellettuna kiinteänä tai vaihtuvana prosenttilukuna.

17 a §Luottokustannusten enimmäismäärä

Kuluttajan nostamalle luotolle perittävää luoton korkoa ei saa sopia 30:tä prosenttia suuremmaksi.

Jos kuluttajan on sopimuksen mukaan maksettava muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja luottokustannuksia, näiden määrä ei saa ylittää päivää kohden 0,01:tä prosenttia luottosopimuksen mukaisesta luoton määrästä tai luottorajasta luottosopimuksen voimassaoloajalta.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, muiden luottokustannusten enimmäismäärä voidaan sopia 5 euroksi edellyttäen, että luottoaika on sopimuksen mukaan vähintään 30 päivää. Kuluttajan 2 momentin perusteella maksettavaksi tulevat kustannukset eivät saa ylittää 150:tä euroa vuodessa, eikä luottokustannuksia saa periä kuluttajalta ennakolta pidemmältä kuin vuoden ajalta.

Jos luotonantaja tai luotonvälittäjä rikkoo, mitä tässä pykälässä säädetään, kuluttajalla ei ole velvollisuutta maksaa luoton korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan.

Mitä 2—4 momentissa säädetään, ei koske luottokustannuksina pidettäviä vakuutusmaksuja, jos vakuutuksen tarkoituksena on luoton vakuuden arvon turvaaminen.

Jos kuluttaja maksaa luoton ennenaikaisesti takaisin, sovelletaan 2 ja 3 momentin estämättä, mitä 27 ja 28 §:ssä säädetään. Jos luotto eräännytetään, sovelletaan 2 ja 3 momentin estämättä, mitä 35 §:ssä säädetään.

17 b §Maksuajan pidentämisestä perittävät kulut

Maksuajan pidentämisestä ennen saatavan erääntymistä saa periä kuluttajalta enintään 5 euroa edellyttäen, että maksuaika pitenee vähintään 14 päivällä. Kuluttajalta tällaisista toimista perittävien kulujen yhteismäärä ei saa kuitenkaan ylittää vuodessa 20:tä euroa.

7 a luku – Asunto-omaisuuteen liittyvät kuluttajaluotot

31 §Kuluttajaluottoja koskevien säännösten soveltaminen

Asunto-omaisuuteen liittyviin kuluttajaluottoihin sovelletaan lisäksi 7 luvun 1 §:n 3 ja 4 momenttia ja 13, 13 a, 15, 16 ja 16 a §:ää, 17 a §:n 1—5 momenttia, 18, 19 ja 23 §:ää, 24 §:n 1, 2 ja 4 momenttia sekä 25, 26 ja 30—35 §:ää. Lisäksi asuntovakuudellisiin kuluttajaluottoihin sovelletaan mainitun luvun 39 ja 40 §:ää. Mainitun luvun 17 a §:n 1—5 momenttia ei kuitenkaan sovelleta esinevakuudelliseen asuntoluottoon.

Asuntoluottosopimuksessa voidaan 7 luvun 24 §:n 1 ja 2 momentin estämättä kuitenkin sopia, että luotosta kuluttajan maksettavaksi tuleva korko ei muutu, jos viitekoron arvo on pienempi kuin nolla. Jos kuluttaja maksaa asunto-omaisuuteen liittyvän kuluttajaluoton ennenaikaisesti takaisin, sovelletaan mainitun luvun 17 a §:n 2 ja 3 momentin estämättä, mitä tämän luvun 19—21 §:ssä säädetään. Jos asunto-omaisuuteen liittyvä luotto eräännytetään, sovelletaan 7 luvun 17 a §:n 2 ja 3 momentin estämättä, mitä mainitun luvun 35 §:ssä säädetään.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevaan sopimukseen sovelletaan tämän lain 4 luvun 2 §:n, 7 luvun 17 a §:n ja 7 a luvun 31 §:n asemesta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tämän lain 7 luvun 17 b §:ää sovelletaan maksuajan pidentämiseen, joka on tehty tämän lain voimaantulon jälkeen.

2.Laki korkolain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkolain (633/1982) 2 §, sellaisena kuin se on laissa 209/2013, seuraavasti:

2 §Tahdonvaltaisuus

Velvollisuus maksaa korkoa määräytyy tämän lain mukaan, jollei muuta johdu velallisen sitoumuksesta tai kauppatavasta taikka toisin ole säädetty.

Jos velallisen sitoumus liittyy kuluttajaluottoa tai muuta kulutushyödykettä koskevaan elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan väliseen sopimukseen taikka sellaiseen sopimukseen, jonka perusteella velallinen ostamalla tai vuokraamalla hankkii asunnon itseään tai perheenjäseniään varten, sitoumus on tehoton siltä osin kuin velallinen olisi velvollinen maksamaan enemmän viivästyskorkoa kuin 4 tai 5—11 §:ssä säädetään. Jos velallinen näissä tapauksissa on viivästyksen varalta sitoutunut viivästyskoron sijasta tai sen lisäksi maksamaan provisiota, palkkiota tai vastaavaa suoritusta, sitoumus on tehoton siltä osin kuin viivästyskoron ja mainitun suorituksen yhteenlaskettu määrä ylittää 4 tai 5—11 §:n mukaan lasketun koron.

Tämän lain säännöksiä sovellettaessa kuluttajaluottoon rinnastetaan myös luotto, jonka joku muu kuin elinkeinonharjoittaja myöntää tai lupaa myöntää kuluttajalle lainana, maksunlykkäyksenä tai muuna vastaavana taloudellisena järjestelynä, jos elinkeinonharjoittaja välittää luoton kuluttajalle.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa erääntyneeseen saatavaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

3.Laki saatavien perinnästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään saatavien perinnästä annetun lain (513/1999) 3 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 31/2013, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:

3 §Kuluttajasaatava

Tämän lain säännöksiä sovellettaessa kuluttajasaatavaan rinnastetaan myös luotto, jonka joku muu kuin elinkeinonharjoittaja on myöntänyt kuluttajalle lainana, maksunlykkäyksenä tai muuna vastaavana taloudellisena järjestelynä, jos elinkeinonharjoittaja on välittänyt luoton kuluttajalle.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tässä laissa tarkoitettujen kuluttajasaatavien perintään sovelletaan 10 c ja 10 d §:ää vain siltä osin kuin perintätoimet suoritetaan tämän lain voimaantulon jälkeen.

4.Laki oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 luvun 3 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 439/2018, uusi 2 momentti, seuraavasti:

5 luku – Riita-asian vireillepano ja valmistelu

3 §

Jos saaminen perustuu kuluttajansuojalain 7 tai 7 a luvussa tarkoitettuun kuluttajaluottosopimukseen, haastehakemuksessa on ilmoitettava myös:

1) luottosopimuksen mukainen luoton määrä tai luottoraja;

2) luottosopimuksen voimassaoloaika päivinä;

3) luottosopimuksen mukainen luoton todellinen vuosikorko;

4) onko luottosopimus tehty kuluttajansuojalain 7 luvun 17 §:ssä tai 7 a luvun 15 §:ssä edellytetyllä tavalla.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Tämän lain 5 luvun 3 §:n 2 momentin 3 kohta tulee kuitenkin voimaan vasta päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan asiaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tämän lain voimaantulon jälkeen vireille tulevaan asiaan sovelletaan 5 luvun 3 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohtaa vain, jos vaatimukseen sovelletaan kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:ää, sellaisena kuin se on laissa ( / ).

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskevaa lukua, asunto-omaisuuteen liittyviä kuluttajaluottoja koskevaa lukua sekä sopimuksen sovittelua ja tulkintaa koskevaa lukua. Lisäksi muutettaisiin korkolakia, saatavien perinnästä annettua lakia ja oikeudenkäymiskaarta. Muutosten pääasiallisena tavoitteena on vähentää kalleimpien kuluttajaluottojen aiheuttamia velkaongelmia. Ehdotuksen mukaan korkokatto laajennettaisiin koskemaan kaikkia kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskevan luvun soveltamisalaan kuuluvia luottoja. Korkokatto määriteltäisiin nykyisestä luoton todelliseen vuosikorkoon pohjautuvasta korkokatosta poikkeavasti siten, että laissa asetettaisiin yläraja nostetulle luotolle perittävälle korolle. Tämän lisäksi rajattaisiin oikeutta periä kuluttajalta muita luottokustannuksia. Niin ikään rajoitettaisiin oikeutta periä kuluttajalta kuluja maksuajan pidentämisestä. Hintasääntelyn laajentamisella pyritään kohtuullistamaan markkinoilla tarjolla olevien kuluttajaluottojen hinnoittelua ja vähentämään kuluttajaluotoista aiheutuvia velkaongelmia. Korkokattomallin muutoksella pyritään siihen, että sääntely olisi nykyistä tehokkaampaa ja sen noudattaminen ja valvonta yksinkertaisempaa. Tavoitteena on myös lisätä luottojen hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Jos luotonantaja tai luotonvälittäjä rikkoo korko- tai luottokustannuskattoa koskevaa sääntelyä, kuluttajalta ei saisi ehdotuksen mukaan periä korkoa tai muita luottokustannuksia lainkaan. Hintasääntelyn rikkomisen seuraamusten tiukentamisella pyritään tehostamaan sääntelyn noudattamista. Kuluttajansuojalain sopimuksen sovittelua ja tulkintaa koskevaan lukuun ehdotetuilla muutoksilla pyritään saattamaan kansallinen lainsäädäntö vastaamaan Euroopan unionin kuluttajansuojalainsäädäntöä ja samalla selkeyttämään oikeustilaa. Oikeudenkäymiskaaressa ehdotetaan säädettäväksi nykyistä tarkemmin siitä, mitä seikkoja kuluttajaluottosopimukseen perustuvaa saamista koskevassa haastehakemuksessa tulisi ilmoittaa. Viimeksi mainitulla muutoksella pyritään yksinkertaistamaan kuluttajaluottoihin liittyvän pakottavan sääntelyn huomioon ottamista ja samalla vähentämään kantajille ja tuomioistuimille aiheutuvaa työtä. Lisäksi ehdotetaan, että korkolaki ja saatavien perinnästä annettu laki olisivat velallisen hyväksi pakottavia myös silloin, kun kyse on elinkeinonharjoittajan kuluttajalle välittämästä luotosta, jonka myöntää joku muu kuin ammattimainen luotonantaja. Uudistuksen tarkoituksena on parantaa vertaislainaa ottaneen kuluttajavelallisen asemaa. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä syyskuuta 2019.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.