Sote-kriisivalmiuden ja tilannekuvan yhtenäistäminen
Lait terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta
Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin yhtenäistetään koko maassa. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit ja kunnat velvoitetaan muodostamaan ajantasaista tilannekuvaa ja tekemään yhteisiä valmiussuunnitelmia.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 19.11.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 18.12.2020
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 10
- Vahvistettu
- 12.2.2021
- Säädös
- 135/2021
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Yliopistollista sairaalaa ylläpitävät sairaanhoitopiirit velvoitetaan ohjaamaan erityisvastuualueensa valmiussuunnittelua ja kokoamaan terveydenhuollon tilannekuvaa. Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien tulee laatia yhteinen sosiaalihuollon valmiussuunnitelma ja tuottaa sosiaalihuollon tilannekuvaa, minkä lisäksi valtion valmiusrahoitusmahdollisuus laajennetaan koskemaan myös sosiaalihuoltoa.
Mitä se tarkoittaa
Muutos parantaa viranomaisten yhteistyötä ja palvelujärjestelmän toimintavarmuutta kriisitilanteissa, kuten pandemioissa tai suuronnettomuuksissa. Vastuu ja hallinnollinen työ lisääntyvät yliopistosairaaloissa ja keskussairaalakunnissa, mutta pienten kuntien varautumistyö helpottuu yhtenäisten mallien myötä. Lait tulevat voimaan vuoden 2021 alusta, ja valtion olemassa olevaa 0,5 miljoonan euron vuotuista valmiusmäärärahaa voidaan jatkossa käyttää myös sosiaalihuollon erityistilanteisiin.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
10 puheenvuoroa · 7 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelun ja tilannekuvan kokoamisen yhtenäistämistä koko maassa. Esityksen perusajatusta pidettiin yleisesti tarpeellisena, mutta erimielisyyttä herätti uudistuksen aikataulu ja sen toteuttaminen keskellä käynnissä olevaa koronapandemiaa. Hallituspuolueet ajoivat uudistusta nopeasti voimaan, kun taas oppositio toivoi laajempaa arviointia kriisin päätyttyä.
- Oliko oikea aika toteuttaa lainsäädäntömuutos keskellä koronakriisiä vai olisiko pitänyt odottaa sen päättymistä?
- Miten uudistus vaikuttaa kuntien ja yliopistollisten sairaanhoitopiirien välisiin johto- ja vastuusuhteisiin?
- Miten uudistus kytkeytyy vireillä olleeseen laajempaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen?
- SDPPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä tärkeänä ja ajankohtaisena askeleena siviilikriisien hallinnan ja kansallisen valmiussuunnittelun yhdenmukaistamiseksi.
”Näen, että tämä uudistus on tarpeen, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelussa on todettu hajanaisuutta eikä yhtenäistä pohjaa ole ollut.”
— Heidi Viljanen - VasemmistoliittoPuolesta
Ryhmä piti uudistusta välttämättömänä, koska sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelussa oli ollut pitkään hajanaisuutta ja laadukas tilannekuva on kriisitilanteissa keskeinen.
”Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yhteistyörakenteesta sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesti yhtenäisen valmiussuunnittelun luomiseksi ja valtakunnallisesti yhtenäisen tilannekuvan keräämiseksi.”
— Aino-Kaisa Pekonen - KokoomusPuolesta varauksin
Ryhmä piti valmiuden kehittämistä ja roolien selkiyttämistä hyvänä, mutta arvosteli kiireellistä aikataulua ja uudistuksen läpivientiä keskellä vallitsevaa koronakriisiä.
”Olen ihan samaa mieltä: tällaisia muutoksia ei pidä tehdä kriisin keskellä, kun meillä on tällainen epidemia päällä, vaan niin sanotusti rauhan aikana.”
— Mia Laiho - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Ryhmä suhtautui uudistukseen varauksella ja pohti, mitä esityksellä käytännössä saavutetaan ja miten se vaikuttaa kuntien ja sairaanhoitopiirien johto- ja vastuusuhteisiin.
”Tämän hallituksen esityksen kohdalla varmaan tärkein kysymys on se, mitä tällä olisi saavutettu, jos tämä olisi ollut voimassa ennen kuin koronaepidemia Suomessa lähti liikenteeseen.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 10 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 230/2020 vp sisältyvien 1.—2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 19.11.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 24.11.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 11.12.2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 12.12.2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 16.12.2020Toinen käsittely · Täysistunto
- 17.12.2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki terveydenhuoltolain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 135/2021 · 12.2.2021
- 2Laki sosiaalihuoltolain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 136/2021 · 12.2.2021
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 38 §:n 1 momentti ja lisätään lakiin uusi 42 a § seuraavasti:
38 §Terveydenhuollon alueellinen varautuminen ja valtion osallistuminen valmiuden ylläpitämiseen
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätettävä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on lisäksi velvollinen laatimaan yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman. Valmiussuunnitelma tulee yhteensovittaa sosiaalihuoltolain 33 d §:ssä tarkoitetun sosiaalihuollon alueellisen valmiussuunnitelman kanssa. Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee luovuttaa 42 a §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot salassapitosäännösten estämättä erityisvastuualueensa sairaanhoitopiirille, jossa on yliopistollinen sairaala. Luovutettavat tiedot eivät saa sisältää henkilötietoja.
42 a §Valmiuteen ja varautumiseen liittyvät tehtävät
Yliopistollista sairaalaa ylläpitävä sairaanhoitopiiri erityisvastuualueellaan:
1) ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden valmiussuunnittelua valtakunnallisten yhtenäisten periaatteiden mukaisesti;
2) kokoaa ja analysoi tietoa terveydenhuollon häiriötilanteista ja niiden uhkista;
3) muodostaa ja ylläpitää terveydenhuoltojärjestelmän valmiutta kuvaavaa tilannekuvaa, joka sisältää tiedot palvelujärjestelmän toiminnasta ja kuormituksesta, henkilöstö- ja materiaaliresursseista ja tukipalveluiden toiminnasta;
4) jakaa 3 kohdassa tarkoitetun tilannekuvatiedon salassapitosäännösten estämättä sosiaali- ja terveysministeriölle, muille yliopistollista sairaalaa ylläpitäville sairaanhoitopiireille, erityisvastuualueensa kunnille ja sairaanhoitopiireille sekä aluehallintovirastolle niiden tilannekuvan luomiseksi ja tehtäviensä hoitamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö muodostaa yhteistyössä yliopistollista sairaalaa ylläpitävien sairaanhoitopiirien kanssa valtakunnallisen terveydenhuollon tilannekuvan.
Sosiaali- ja terveysministeriö voi määrätä yliopistollista sairaalaa ylläpitävien sairaanhoitopiirien keskinäisestä työnjaosta 1 momentissa tarkoitetuissa tehtävissä. Tällöin kunnalla ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on 38 §:n 1 momentista poiketen velvollisuus luovuttaa tämän pykälän 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot sille yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle sairaanhoitopiirille, jolle sosiaali- ja terveysministeriö on tehtävän määrännyt.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2021.
2.Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) uusi 33 b - 33 e § seuraavasti:
33 b §Sosiaalihuollon valmiuteen ja varautumiseen liittyvät tehtävät
Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen tulee valmiussuunnitelmin sekä häiriötilanteissa että poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin ja muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Sosiaalihuollon valmiussuunnitelmat tulee sovittaa yhteen kunnan muiden hallintokuntien valmiussuunnitelmien kanssa.
33 c §Tilannekuvan muodostaminen ja välittäminen
Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen tulee omalla alueellaan:
1) koota ja analysoida tietoa sellaisista häiriöistä ja niiden uhkista, jotka vaarantavat väestön sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä sosiaalihuollon toteuttamisen;
2) muodostaa ja ylläpitää sosiaalihuollon valmiutta kuvaavaa tilannekuvaa, joka sisältää tiedot vallitsevista olosuhteista, palvelujärjestelmän toiminnasta ja kuormituksesta, henkilöstö- ja materiaaliresursseista sekä tukipalveluiden toiminnasta;
3) yhteensovittaa sosiaalihuollon tilannekuva perusterveydenhuollon tilannekuvan kanssa;
4) luovuttaa välttämättömät 1-3 kohdassa tarkoitetut tiedot salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, alueensa sairaanhoitopiirille, alueensa sairaanhoitopiirin keskussairaalan sijaintikunnan sosiaalihuollon johtavalle viranomaiselle ja sosiaali- ja terveysministeriölle niiden 33 d §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot eivät saa sisältää henkilötietoja.
33 d §Sosiaalihuollon alueellinen varautuminen
Sairaanhoitopiirin alueen kuntien tulee laatia keskussairaalan sijaintikunnan sosiaalihuollon viranomaisen johdolla yhteinen sosiaalihuollon valmiussuunnitelma. Valmiussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus menettelystä, jolla yhteistä tilannekuvaa muodostetaan, ylläpidetään ja jaetaan. Valmiussuunnitelma tulee yhteensovittaa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman kanssa.
Yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin sijaintikunnan sosiaalihuollon johtava viranomainen osallistuu sosiaalihuollon asiantuntijana terveydenhuoltolain 42 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelun ohjaamiseen.
33 e §Valtion osallistuminen valmiuden ylläpitämiseen
Valtio voi osallistua sosiaalihuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen rahoittamalla sellaista toimintaa, jonka korvaaminen valtion varoista on erityisestä syystä tarkoituksenmukaista. Toimintaa varten sosiaali- ja terveysministeriö voi nimetä ja valtuuttaa valtakunnallisia toimijoita.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2021.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.