Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin
Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta
Suomessa asuvat opiskelijat siirretään erilliseltä asumislisältä yleisen asumistuen piiriin. Samalla yleisen asumistuen hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja alennetaan ja jäädytetään säästöjen saavuttamiseksi.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 3.11.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 21.12.2016
- Äänestyksiä
- 9
- Puheenvuoroja
- 50
- Vahvistettu
- 29.12.2016
- Säädös
- 1533/2016
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Opiskelijoiden asumisen tuki ratkaistaan jatkossa yleisestä asumistuesta annetun lain mukaisesti ruokakuntakohtaisesti, ja opintoraha lasketaan asumistuessa huomioon otettavaksi tuloksi. Opiskelijoiden siirron kustannusten ja säästötavoitteiden kattamiseksi yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja ei koroteta pääkaupunkiseudulla (kuntaryhmät 1 ja 2) vuonna 2017, ja muualla maassa (kuntaryhmät 3 ja 4) niitä alennetaan 5 prosentilla. Ulkomailla opiskelevat sekä tietyt asuntoloissa asuvat opiskelijat jäävät edelleen opintotuen asumislisän piiriin.
Mitä se tarkoittaa
Enimmäisasumismenojen leikkaukset tulevat voimaan 1.1.2017 ja opiskelijoiden siirto 1.8.2017. Uudistus parantaa asumisen tukea noin 120 000 opiskelijalla (keskimäärin 59 €/kk), erityisesti yksin asuvilla. Tuki heikkenee tai poistuu kokonaan noin 42 000 opiskelijalta, erityisesti pariskunnilta ja kimppakämpissä asuvilta, koska puolison tai kämppäkavereiden tulot otetaan huomioon. Asumistuen lasku koskee myös noin 17 000 opiskelijaperhettä. Enimmäisasumismenojen jäädytys ja leikkaukset pienentävät tukea ja kasvattavat asumismenojen omavastuuta myös muilla yleisen asumistuen saajilla.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 13.12.2016Eduskunta hyväksyi lain äänin 118–45.
Vihreät ja KD äänestivät hallituksen kanssa. 36 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 29.12.2016.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
50 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin opiskelijoiden siirtämistä erilliseltä asumislisältä yleisen asumistuen piiriin sekä uudistuksen rahoittamista asumistuen enimmäismenoja leikkaamalla. Uudistuksen periaatetta ja tuen ympärivuotisuutta pidettiin laajasti hyvänä, mutta esitys herätti voimakasta kiistelyä sen tuomista leikkauksista ja väliinputoajista. Erityisesti oppositio arvosteli perheellisten opiskelijoiden ja kimppakämpissä asuvien aseman heikentymistä sekä säästöjen kohdentumista muihin pienituloisiin.
- Onko oikein rahoittaa opiskelijoiden siirto leikkaamalla yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja?
- Asettaako ruokakuntakohtainen asumistuki perheelliset ja kimppakämpissä asuvat opiskelijat liian ahtaalle?
- Pitäisikö opiskelevien lapsiperheiden toimeentulon heikkeneminen kompensoida opintotuen huoltajakorotuksella?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä piti opiskelijoiden asumistuen ympärivuotisuutta hyvänä asiana, mutta kantoi samalla huolta opiskelijoiden kokonaistoimeentulosta ja perheellisten opiskelijoiden asemasta.
”Asumistuki opiskelijoillekin ympärivuotiseksi on kyllä kannatettava ja hyvä asia, ja tämä tulee kattamaan paremmin näitä vuokrakustannuksia.”
— Timo Heinonen - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä tuki esitystä selkeyttävänä ja tasa-arvoistavana sosiaalipoliittisena uudistuksena, joka parantaa useimpien opiskelijoiden toimeentuloa ja vähentää byrokratiaa.
”Se on opiskelijoiden kannalta varsin myönteinen seikka ja lisää yksin asuvien opiskelijoiden tuloja jopa useilla sadoilla euroilla vuodessa.”
— Sami Savio - KeskustaPuolesta
Ryhmä kannatti uudistusta, koska se nostaa valtaosan opiskelijoista asumisen tukea, tekee tuesta ympärivuotisen ja yhdenmukaistaa sosiaaliturvaa. Perheellisten opiskelijoiden heikennyksiä ryhmä toivoi korjattavan myöhemmin opintotuen huoltajakorotuksella.
”Nyt se toteutetaan ja nimenomaan opiskelijat asetetaan muitten pienituloisten kanssa nyt yhdenvertaiseen asemaan. Järjestelmä myös yksinkertaistuu.”
— Marisanna Jarva - SDPVastaan
Ryhmä vaati lakiesityksen hylkäämistä, koska uudistus rahoitetaan asumistukijärjestelmän sisältä muita pienituloisia leikkaamalla ja se heikentää kymmenien tuhansien opiskelijoiden, erityisesti lapsiperheiden, toimeentuloa.
”Juuri tästä syystä sosialidemokraatit esittävät, että 10 § ja 51 § poistetaan tästä, koska näissä on tämä kohta, että asumistuki otettaisiin järjestelmän sisältä.”
— Riitta Myller - VihreätPuolesta varauksin
Ryhmä piti uudistusta askeleena parempaan yksin asuville, mutta esitti vakavia varauksia ruokakuntakohtaisuuden aiheuttamista kannustinloukuista, lapsiperheiden tuen heikkenemisestä ja asumistuen leikkauksista.
”Tämä esitys, joka sinänsä on kokonaisuudessaan askel parempaan suuntaan, ei todellakaan ole aivan ongelmaton, kuten jo näissä edeltävissä puheenvuoroissa on tullut esille.”
— Outi Alanko-Kahiluoto - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Ryhmä piti opiskelijoiden siirtoa ja tuen ympärivuotisuutta sinänsä oikeana suuntana, mutta vastusti uudistuksen maksattamista muilla asumistuen saajilla ja vaati ratkaisuja perheellisten sekä kimppakämpissä asuvien asemaan.
”Uudistusta ei myöskään olisi pitänyt tehdä rahoittamalla opiskelijoiden siirtoa yleisen asumistuen piiriin leikkaamalla kaikkien asumistukea saavien tuloja ja tukea.”
— Li Andersson - RKPPuolesta varauksin
Ryhmä piti lakiehdotusta periaatteessa myönteisenä vuokratasojen huomioimisen kannalta, mutta piti ongelmallisina lapsiperheiden aseman heikentymistä ja kimppakämppien käsittelyyn liittyvää jäykkyyttä.
”Sen takia ehdotan, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 3 mukaiset kaksi lausumaa, jotka nimenomaan pyrkivät korjaamaan näitä asioita.”
— Anders Adlercreutz - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Ryhmä piti uudistusta monilta osin hyvänä, mutta arvosteli voimakkaasti perheellisten opiskelijoiden aseman heikentymistä ja esitti opiskelijoille noin 200 euron huoltajalisää.
”Heistä noin 84 prosenttia kokee sen, että asumistuen määrä pienenee tai poistuu kokonaan.”
— Sari Tanus
Kooste on tuotettu tekoälyllä 50 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 3.11.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 8.11.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 30.11.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
- 9.12.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 13.12.2016Toinen käsittely · Täysistunto
- 21.12.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1533/2016 · 29.12.2016
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 4, 8–10, 15, 20, 27–29 ja 41 § sekä 51 §:n 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 51 §:n 4 momentti laissa 1672/2015, seuraavasti:
4 §Ruokakunta
Samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt kuuluvat samaan ruokakuntaan. Eri ruokakuntaan kuuluvat henkilöt, jotka hallitsevat osaa asunnosta erillisen vuokrasopimuksen tai sitä vastaavan hallintasopimuksen perusteella tai jotka on hoitosopimuksella sairauden tai vamman perusteella sijoitettu ruokakunnan hoidettaviksi. Tässä laissa asumistuen saajalla tarkoitetaan kaikkia ruokakunnan jäseniä.
Samaan ruokakuntaan kuuluvat aina samassa asunnossa asuvat aviopuolisot tai avopuolisot, heidän alaikäiset lapsensa sekä keskenään suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevat sukulaiset. Tässä momentissa tarkoitettuihin sukulaisiin rinnastetaan myös ottolapset ja lastensuojelulain (417/2007) 81 §:ssä tarkoitetut yksityisesti sijoitetut lapset.
Jos aviopuolisot asuvat välien rikkoutumisen vuoksi erillään eikä heillä ole yhteistä taloutta, heitä ei lueta samaan ruokakuntaan kuuluviksi.
Ruokakuntaa edustaa asunnonhaltija tai hänen puolisonsa, yhteisöruokakunnan valtuuttama henkilö taikka se, jonka nimissä erillinen vuokrasopimus tai sitä vastaava hallintasopimus on.
8 §Oikeus asumistukeen
Ruokakunnalla on oikeus saada asumistukea 80 prosenttia siitä 9 §:ssä säädettyjen hyväksyttävien, mutta enintään 10 §:ssä tarkoitettujen enimmäismääräisten asumismenojen määrästä, josta on vähennetty ruokakunnan tulojen mukaan määräytyvä 16 §:ssä tarkoitettu perusomavastuuosuus.
Tämän lain mukaista asumistukea ei myönnetä:
1) opiskelijalle, jolla on oikeus maksuttomaan asuntolapaikkaan oppilaitoksen puolesta, ellei hän erityisestä syystä voi ottaa asuntolapaikkaa vastaan;
2) kahden henkilön avio- tai avopuolisoista muodostuvalle ruokakunnalle, johon kuuluvalla on oikeus eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 8 §:n perusteella eläkkeensaajan asumistukeen;
3) ruokakunnalle, jonka ainoalla tai kaikilla jäsenillä on oikeus 2 kohdassa tarkoitettuun eläkkeensaajan asumistukeen.
9 §Hyväksyttävät asumismenot
Vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi hyväksytään vuokra ja erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset. Erikseen maksettavina vesimaksuina otetaan huomioon 17 euroa henkilöä kohden kuukaudessa ja lämmityskustannuksina 38 euroa kuukaudessa ensimmäiseltä henkilöltä ja sen jälkeen 13 euroa jokaista lisähenkilöä kohden.
Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi hyväksytään asunnon hoito- ja rahoitusmenot. Osakeasunnon hoitomenoiksi hyväksytään vastike sekä erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset. Vesimaksut ja lämmityskustannukset otetaan huomioon 1 momentin mukaisina.
Muun omistusasunnon kuin osakeasunnon hoitomenoiksi hyväksytään:
Ruokakunnan koko henkeä Huomioon otettava hoitomeno €/kk
1 89
2 107
3 135
4 159
Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkilöä, muun omistusasunnon kuin osakeasunnon hoitomenoja korotetaan 49 euroa jokaista neljä henkilöä ylittävää ruokakunnan jäsentä kohden.
Edellä 1 ja 2 momentissa mainittuja lämmityskustannuksia sekä 3 ja 4 momentissa mainittuja hoitomenoja korotetaan 4 prosenttia Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa ja 8 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.
Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan rahoitusmenoiksi hyväksytään asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen kuukausittaisista koroista 73 prosenttia. Asumisoikeusasunnon menoiksi hyväksytään 73 prosenttia asumisoikeuden hankkimiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen kuukausittaisista koroista. Edellä mainittujen lainojen on oltava valtion, kunnan, seurakunnan tai julkisen valvonnan alaisen luottotoimintaa harjoittavan laitoksen myöntämiä.
Osakeasunnossa asuvan ruokakunnan 2 momentissa tarkoitetuista asunnon hoitomenoista otetaan huomioon enimmäishoitomenoina enintään määrä, joka on 30 prosenttia 10 §:ssä tarkoitetuista ruokakunnan enimmäisasumismenoista ja enimmäisrahoitusmenoina enintään määrä, joka on 70 prosenttia ruokakunnan enimmäisasumismenoista. Jos hoitomenot ylittävät enimmäishoitomenot, ylimenevästä osasta otetaan huomioon 73 prosenttia asunnon hyväksyttävinä rahoitusmenoina.
Jos vuokralla asuvalla ruokakunnalla on alivuokralainen, ruokakunnan tässä pykälässä tarkoitetuista asumismenoista vähennetään alivuokralaisen maksaman vuokran määrä. Omistusasunnossa asuvalla ruokakunnalla vähennetään alivuokralaisen maksama vuokra hoitomenoista ja mahdollinen jäljelle jäävä määrä rahoitusmenoista.
10 §Enimmäisasumismenot
Ruokakunnan 9 §:n mukaan hyväksyttävistä asumismenoista otetaan huomioon enintään seuraavat euromäärät kuukaudessa:
Ruokakunnan koko henkeä I kuntaryhmä II kuntaryhmä III kuntaryhmä IV kuntaryhmä
1 508 492 390 344
2 735 706 570 501
3 937 890 723 641
4 1 095 1 038 856 764
Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkilöä, 1 momentin mukaisia asunnon enimmäisasumismenoja korotetaan I kuntaryhmässä 137 euroa, II kuntaryhmässä 130 euroa, III kuntaryhmässä 117 euroa ja IV kuntaryhmissä 112 euroa jokaista neljä henkilöä ylittävää ruokakunnan jäsentä kohden.
Kunnat jaetaan kuntaryhmiin seuraavasti:
1) I kuntaryhmään kuuluu: Helsinki;
2) II kuntaryhmään kuuluvat: Espoo, Kauniainen ja Vantaa;
3) III kuntaryhmään kuuluvat: Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Nokia, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa ja Vihti;
4) IV kuntaryhmään kuuluvat muut kuin 1-3 mainitut kunnat.
15 §Etuoikeutetut tulot
Tuloina ei asumistukea laskettaessa oteta huomioon:
1) lapsilisälain (796/1992) mukaista lapsilisää;
2) äitiysavustuslain (477/1993) mukaista äitiysavustusta;
3) vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaisia etuuksia;
4) tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja;
5) sotilasavustuslain (781/1993) mukaista sotilasavustusta;
6) rintamasotilaseläkelain (119/1977) mukaista rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää;
7) opintotukilain (65/1994) mukaista opintotukea opintorahaa lukuun ottamatta;
8) toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea tai muuta etuutta;
9) Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaista ylläpitokorvausta;
10) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaista kulukorvausta tai muuta vastaavaa kulu- tai ylläpitokorvausta;
11) muita kuin toimeentulon turvaamiseksi maksettuja apurahoja ja muita vastaavia avustuksia;
12) perhehoitolain (263/2015) mukaisen perhehoidon ja varhaiskasvatuslain (36/1973) mukaisen perhepäivähoidon kustannusten korvauksia;
13) sotilasvammalain (404/1948) mukaisia korvauksia;
14) perhe-eläkkeenä maksettavia lapseneläkkeitä;
15) vian, vamman tai haitan perusteella maksettavaa erityisten kustannusten korvausta;
16) kansaneläkelain (568/2007) lapsikorotusta;
17) lapsen elatusapua, joka suoritetaan tuomioistuimen päätöksen tai vahvistetun kirjallisen sopimuksen perusteella ja elatustukilain (580/2008) mukaista elatustukea;
18) työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaista haittarahaa;
19) matkapäivärahoja, matkakustannusten korvauksia ja sairaanhoitokustannusten korvauksia sekä niihin rinnastettavia erityisistä kustannuksista saatuja korvauksia;
20) omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettua hoitopalkkiota;
21) 9 §:n 8 momentissa tarkoitetulta alivuokralaiselta saatuja vuokratuloja;
22) osuutta kuolinpesän tuotosta;
23) 1–22 kohdassa mainittuja etuuksia tai tuloja vastaavia ulkomailta maksettavia etuuksia tai tuloja.
20 §Asumistuen saajan ilmoitusvelvollisuus
Asumistuen saajan on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle:
1) avioliiton solmimisesta ja avioliiton purkautumisesta;
2) avoliittoon menemisestä ja avoliiton päättymisestä;
3) ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden lukumäärän ja ruokakunnan kokoonpanon muuttumisesta;
4) ruokakunnan asunnosta pois muutosta ja asunnon vaihtumisesta;
5) ruokakunnan asumismenojen alentumisesta vähintään 50 euroa kuukaudessa;
6) ruokakunnan jatkuvien kuukausitulojen nousemisesta vähintään 400 euroa kuukaudessa;
7) ruokakuntaan kuuluvalle henkilölle syntyvästä oikeudesta eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain mukaiseen asumistukeen;
8) alivuokralaisen ottamisesta ja alivuokralaisen pitämisestä luopumisesta;
9) ruokakunnan käytössä olevan asunnon hallintamuodon muuttumisesta;
10) ruokakuntaan kuuluvan henkilön ulkomaille muutosta ja ulkomailla oleskelusta.
27 §Asumistuen tarkistamisen edellytykset
Asumistuen määrä tarkistetaan, kun tuen alkamisesta tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut vuosi.
Asumistukea on tarkistettava myös, jos:
1) ruokakunnan jatkuvat kuukausitulot ovat nousseet vähintään 400 euroa tai alentuneet vähintään 200 euroa;
2) 9 §:ssä tarkoitetut ruokakunnan maksamat asumismenot muuttuvat vähintään 50 euroa kuukaudessa;
3) ruokakunta vaihtaa asuntoa tai asunnon hallintamuoto muuttuu; tai
4) ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden lukumäärä tai ruokakunnan kokoonpano muuttuu pysyvästi, ruokakunta ottaa alivuokralaisen tai luopuu alivuokralaisen pitämisestä.
Jos asumistuki alenisi, asumistuen määrää ei kuitenkaan 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tarkisteta asumismenojen nousun perusteella, ellei myös jatkuvissa kuukausituloissa ole tapahtunut 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua nousua.
Asumistuki voidaan tarkistaa ilman hakemusta, jos kaikki tarkistamisen perusteet ovat Kansaneläkelaitoksen käytettävissä.
28 §Tarkistamisen ajankohta
Asumistuki tarkistetaan 27 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa:
1) 1 kohdan perusteella sitä kuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka 1 päivästä mainitussa kohdassa tarkoitettu tulojen muutos on voimassa;
2) 2 ja 3 kohdan perusteella sen kuukauden alusta, josta muuttuneita tai uusia asumismenoja maksetaan koko kuukaudelta;
3) 4 kohdan perusteella sen kuukauden alusta, jonka 1 päivästä mainitussa kohdassa tarkoitettu olosuhteiden muutos on voimassa.
29 §Asumistuen lakkauttaminen
Asumistuki lakkautetaan:
1) sen kuukauden alusta, jolloin 27 §:ssä tarkoitettu tarkistus tulisi voimaan, jos ruokakunta pyytää asumistukensa lakkauttamista;
2) muuttoa seuraavan kuukauden alusta, jos ruokakunta muuttaa pois asunnosta, johon asumistukea on myönnetty, jollei asumistukea tarkisteta 27 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella;
3) sen kuukauden alusta, josta ruokakunnalla ei 8 §:n mukaan enää ole oikeutta asumistukeen;
4) sen kuukauden alusta, josta lukien ruokakunnan maksamat 9 §:ssä tarkoitetut asumismenot lakkaavat;
5) sen kuukauden alusta, josta 27 §:n 1 momentissa tarkoitettu tarkistus tulisi voimaan, jos ruokakunta ei Kansaneläkelaitoksen kehotuksesta kohtuullisessa ajassa anna asumistuen tarkistamiseksi tarvittavia tietoja;
6) viimeistään neljännen kuukauden alusta, jos ruokakunta asuu muualla kuin asunnossa, jonka asumismenoihin tukea on myönnetty, jollei tukea tarkisteta 27 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella.
41 §Asian uudelleen ratkaiseminen etuuden myöntämisen johdosta
Jos asumistuen saajalle tai asumistukea saavaan ruokakuntaan kuuluvalle henkilölle on päätöksen antamisen jälkeen takautuvasti myönnetty 8 §:n 2 momentin mukainen asumistuen maksamisen estävä etuus, Kansaneläkelaitos voi ilman päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista asian uudelleen.
51 §Indeksisidonnaisuus
Enimmäisasumismenot sidotaan vuokratason kehitystä kuvaavaan Tilastokeskuksen vahvistamaan koko maata ja kaikkia vuokra-asuntoja koskevaan vuositason vuokraindeksiin, jonka pisteluku vuonna 2010 oli 100, siten, että 10 §:ssä säädetyt euromäärät vastaavat vuoden 2015 vuokraindeksin pistelukua. Enimmäisasumismenoja tarkistetaan ensimmäisen kerran vuokraindeksin muutosta vastaavasti vuoden 2018 alusta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 10 § ja 51 §:n 4 momentti tulevat kuitenkin voimaan jo 1 päivänä tammikuuta 2017 ja niitä sovelletaan siitä ja myöhäisemmästä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan tukeen.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.