Transferring students to general housing allowance
Act amending the General Housing Allowance Act
Students living in Finland will be transferred from the separate housing supplement to the general housing allowance. At the same time, the maximum acceptable housing costs under the general housing allowance will be reduced and frozen to achieve savings.
- Status
- Passed
- Submitted
- 3 Nov 2016
- Latest event
- 21 Dec 2016
- Votes
- 9
- Speeches
- 50
- Confirmed
- 29 Dec 2016
- Statute
- 1533/2016
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
Housing support for students will be determined on a household basis under the General Housing Allowance Act, and the study grant will be counted as income taken into account for the housing allowance. To cover the costs of transferring students and to meet savings targets, the maximum housing costs under the general housing allowance will not be increased in the greater Helsinki area (municipality groups 1 and 2) in 2017, and in the rest of the country (municipality groups 3 and 4) they will be reduced by 5 per cent. Students studying abroad and certain students living in dormitories will continue to receive the student financial aid housing supplement.
What it means
The cuts to maximum housing costs will enter into force on 1 January 2017 and the transfer of students on 1 August 2017. The reform will improve housing support for around 120,000 students (by an average of 59 euros per month), especially those living alone. Support will decrease or end completely for around 42,000 students, especially couples and those living in shared housing, because the income of a spouse or flatmates will be taken into account. The reduction in housing allowance also affects around 17,000 student families. Freezing and cutting maximum housing costs will also reduce the allowance and increase the co-payment of housing costs for other recipients of the general housing allowance.
How Parliament voted
2nd reading · 13 Dec 2016Parliament passed the act by 118–45.
The Greens and the Christian Democrats voted with the government. 36 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. The seating plan at the time of this vote is not archived, so MPs are grouped by party in indicative seats.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 29 Dec 2016.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
50 speeches · 3 debates
Key points of the debate
The debate concerned transferring students from the separate housing supplement to the general housing allowance and funding the reform by cutting maximum housing costs for the allowance. The principle of the reform and year-round support were widely welcomed, but the proposal sparked intense debate over the cuts it would bring and those falling through the cracks. In particular, the opposition criticised the worsening situation for student families and those living in shared flats, as well as directing savings at other low-income groups.
- Is it right to fund the transfer of students by cutting maximum housing costs under the general housing allowance?
- Does household-based housing allowance put students with families and those living in shared accommodation under too much financial pressure?
- Should the worsening financial situation of student families with children be compensated for with a maintenance supplement to student financial aid?
- National Coalition PartyIn favour
The group considered year-round housing allowance for students a positive development, but also expressed concern about students' overall livelihood and the position of student families.
”Asumistuki opiskelijoillekin ympärivuotiseksi on kyllä kannatettava ja hyvä asia, ja tämä tulee kattamaan paremmin näitä vuokrakustannuksia.”
— Timo Heinonen - Finns PartyIn favour
The group supported the proposal as a clarifying and equalising social policy reform that improves the livelihoods of most students and reduces bureaucracy.
”Se on opiskelijoiden kannalta varsin myönteinen seikka ja lisää yksin asuvien opiskelijoiden tuloja jopa useilla sadoilla euroilla vuodessa.”
— Sami Savio - Centre PartyIn favour
The group supported the reform because it increases housing support for the majority of students, makes support year-round, and harmonises social security. The group hoped that the reductions affecting student families would be corrected later through a maintenance supplement to student financial aid.
”Nyt se toteutetaan ja nimenomaan opiskelijat asetetaan muitten pienituloisten kanssa nyt yhdenvertaiseen asemaan. Järjestelmä myös yksinkertaistuu.”
— Marisanna Jarva - Social DemocratsAgainst
The group called for the bill to be rejected because the reform is funded from within the housing allowance system by cutting support for other low-income groups, and weakens the livelihood of tens of thousands of students, especially families with children.
”Juuri tästä syystä sosialidemokraatit esittävät, että 10 § ja 51 § poistetaan tästä, koska näissä on tämä kohta, että asumistuki otettaisiin järjestelmän sisältä.”
— Riitta Myller - GreensIn favour with reservations
The group viewed the reform as a step forward for people living alone, but voiced serious reservations about incentive traps caused by the household-based model, cuts to support for families with children, and reductions to the housing allowance.
”Tämä esitys, joka sinänsä on kokonaisuudessaan askel parempaan suuntaan, ei todellakaan ole aivan ongelmaton, kuten jo näissä edeltävissä puheenvuoroissa on tullut esille.”
— Outi Alanko-Kahiluoto - Left AllianceIn favour with reservations
The group considered transferring students and providing year-round support a step in the right direction as such, but opposed making other housing allowance recipients pay for the reform, and demanded solutions for the position of families and those living in shared flats.
”Uudistusta ei myöskään olisi pitänyt tehdä rahoittamalla opiskelijoiden siirtoa yleisen asumistuen piiriin leikkaamalla kaikkien asumistukea saavien tuloja ja tukea.”
— Li Andersson - Swedish People's PartyIn favour with reservations
The group viewed the bill as positive in principle in terms of taking rent levels into account, but found the worsening position of families with children and the rigidity associated with shared housing problematic.
”Sen takia ehdotan, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 3 mukaiset kaksi lausumaa, jotka nimenomaan pyrkivät korjaamaan näitä asioita.”
— Anders Adlercreutz - Christian DemocratsIn favour with reservations
The group considered the reform good in many respects, but strongly criticised the worsening situation for student families and proposed a maintenance supplement of around 200 euros for students.
”Heistä noin 84 prosenttia kokee sen, että asumistuen määrä pienenee tai poistuu kokonaan.”
— Sari Tanus
This digest was generated by AI from 50 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 3 Nov 2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 8 Nov 2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 30 Nov 2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
- 9 Dec 2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 13 Dec 2016Toinen käsittely · Täysistunto
- 21 Dec 2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal1
- 1Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1533/2016 · 29 Dec 2016
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 4, 8–10, 15, 20, 27–29 ja 41 § sekä 51 §:n 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 51 §:n 4 momentti laissa 1672/2015, seuraavasti:
4 §Ruokakunta
Samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt kuuluvat samaan ruokakuntaan. Eri ruokakuntaan kuuluvat henkilöt, jotka hallitsevat osaa asunnosta erillisen vuokrasopimuksen tai sitä vastaavan hallintasopimuksen perusteella tai jotka on hoitosopimuksella sairauden tai vamman perusteella sijoitettu ruokakunnan hoidettaviksi. Tässä laissa asumistuen saajalla tarkoitetaan kaikkia ruokakunnan jäseniä.
Samaan ruokakuntaan kuuluvat aina samassa asunnossa asuvat aviopuolisot tai avopuolisot, heidän alaikäiset lapsensa sekä keskenään suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevat sukulaiset. Tässä momentissa tarkoitettuihin sukulaisiin rinnastetaan myös ottolapset ja lastensuojelulain (417/2007) 81 §:ssä tarkoitetut yksityisesti sijoitetut lapset.
Jos aviopuolisot asuvat välien rikkoutumisen vuoksi erillään eikä heillä ole yhteistä taloutta, heitä ei lueta samaan ruokakuntaan kuuluviksi.
Ruokakuntaa edustaa asunnonhaltija tai hänen puolisonsa, yhteisöruokakunnan valtuuttama henkilö taikka se, jonka nimissä erillinen vuokrasopimus tai sitä vastaava hallintasopimus on.
8 §Oikeus asumistukeen
Ruokakunnalla on oikeus saada asumistukea 80 prosenttia siitä 9 §:ssä säädettyjen hyväksyttävien, mutta enintään 10 §:ssä tarkoitettujen enimmäismääräisten asumismenojen määrästä, josta on vähennetty ruokakunnan tulojen mukaan määräytyvä 16 §:ssä tarkoitettu perusomavastuuosuus.
Tämän lain mukaista asumistukea ei myönnetä:
1) opiskelijalle, jolla on oikeus maksuttomaan asuntolapaikkaan oppilaitoksen puolesta, ellei hän erityisestä syystä voi ottaa asuntolapaikkaa vastaan;
2) kahden henkilön avio- tai avopuolisoista muodostuvalle ruokakunnalle, johon kuuluvalla on oikeus eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 8 §:n perusteella eläkkeensaajan asumistukeen;
3) ruokakunnalle, jonka ainoalla tai kaikilla jäsenillä on oikeus 2 kohdassa tarkoitettuun eläkkeensaajan asumistukeen.
9 §Hyväksyttävät asumismenot
Vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi hyväksytään vuokra ja erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset. Erikseen maksettavina vesimaksuina otetaan huomioon 17 euroa henkilöä kohden kuukaudessa ja lämmityskustannuksina 38 euroa kuukaudessa ensimmäiseltä henkilöltä ja sen jälkeen 13 euroa jokaista lisähenkilöä kohden.
Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi hyväksytään asunnon hoito- ja rahoitusmenot. Osakeasunnon hoitomenoiksi hyväksytään vastike sekä erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset. Vesimaksut ja lämmityskustannukset otetaan huomioon 1 momentin mukaisina.
Muun omistusasunnon kuin osakeasunnon hoitomenoiksi hyväksytään:
Ruokakunnan koko henkeä Huomioon otettava hoitomeno €/kk
1 89
2 107
3 135
4 159
Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkilöä, muun omistusasunnon kuin osakeasunnon hoitomenoja korotetaan 49 euroa jokaista neljä henkilöä ylittävää ruokakunnan jäsentä kohden.
Edellä 1 ja 2 momentissa mainittuja lämmityskustannuksia sekä 3 ja 4 momentissa mainittuja hoitomenoja korotetaan 4 prosenttia Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa ja 8 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.
Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan rahoitusmenoiksi hyväksytään asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen kuukausittaisista koroista 73 prosenttia. Asumisoikeusasunnon menoiksi hyväksytään 73 prosenttia asumisoikeuden hankkimiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen kuukausittaisista koroista. Edellä mainittujen lainojen on oltava valtion, kunnan, seurakunnan tai julkisen valvonnan alaisen luottotoimintaa harjoittavan laitoksen myöntämiä.
Osakeasunnossa asuvan ruokakunnan 2 momentissa tarkoitetuista asunnon hoitomenoista otetaan huomioon enimmäishoitomenoina enintään määrä, joka on 30 prosenttia 10 §:ssä tarkoitetuista ruokakunnan enimmäisasumismenoista ja enimmäisrahoitusmenoina enintään määrä, joka on 70 prosenttia ruokakunnan enimmäisasumismenoista. Jos hoitomenot ylittävät enimmäishoitomenot, ylimenevästä osasta otetaan huomioon 73 prosenttia asunnon hyväksyttävinä rahoitusmenoina.
Jos vuokralla asuvalla ruokakunnalla on alivuokralainen, ruokakunnan tässä pykälässä tarkoitetuista asumismenoista vähennetään alivuokralaisen maksaman vuokran määrä. Omistusasunnossa asuvalla ruokakunnalla vähennetään alivuokralaisen maksama vuokra hoitomenoista ja mahdollinen jäljelle jäävä määrä rahoitusmenoista.
10 §Enimmäisasumismenot
Ruokakunnan 9 §:n mukaan hyväksyttävistä asumismenoista otetaan huomioon enintään seuraavat euromäärät kuukaudessa:
Ruokakunnan koko henkeä I kuntaryhmä II kuntaryhmä III kuntaryhmä IV kuntaryhmä
1 508 492 390 344
2 735 706 570 501
3 937 890 723 641
4 1 095 1 038 856 764
Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkilöä, 1 momentin mukaisia asunnon enimmäisasumismenoja korotetaan I kuntaryhmässä 137 euroa, II kuntaryhmässä 130 euroa, III kuntaryhmässä 117 euroa ja IV kuntaryhmissä 112 euroa jokaista neljä henkilöä ylittävää ruokakunnan jäsentä kohden.
Kunnat jaetaan kuntaryhmiin seuraavasti:
1) I kuntaryhmään kuuluu: Helsinki;
2) II kuntaryhmään kuuluvat: Espoo, Kauniainen ja Vantaa;
3) III kuntaryhmään kuuluvat: Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Nokia, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa ja Vihti;
4) IV kuntaryhmään kuuluvat muut kuin 1-3 mainitut kunnat.
15 §Etuoikeutetut tulot
Tuloina ei asumistukea laskettaessa oteta huomioon:
1) lapsilisälain (796/1992) mukaista lapsilisää;
2) äitiysavustuslain (477/1993) mukaista äitiysavustusta;
3) vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaisia etuuksia;
4) tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja;
5) sotilasavustuslain (781/1993) mukaista sotilasavustusta;
6) rintamasotilaseläkelain (119/1977) mukaista rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää;
7) opintotukilain (65/1994) mukaista opintotukea opintorahaa lukuun ottamatta;
8) toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea tai muuta etuutta;
9) Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaista ylläpitokorvausta;
10) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaista kulukorvausta tai muuta vastaavaa kulu- tai ylläpitokorvausta;
11) muita kuin toimeentulon turvaamiseksi maksettuja apurahoja ja muita vastaavia avustuksia;
12) perhehoitolain (263/2015) mukaisen perhehoidon ja varhaiskasvatuslain (36/1973) mukaisen perhepäivähoidon kustannusten korvauksia;
13) sotilasvammalain (404/1948) mukaisia korvauksia;
14) perhe-eläkkeenä maksettavia lapseneläkkeitä;
15) vian, vamman tai haitan perusteella maksettavaa erityisten kustannusten korvausta;
16) kansaneläkelain (568/2007) lapsikorotusta;
17) lapsen elatusapua, joka suoritetaan tuomioistuimen päätöksen tai vahvistetun kirjallisen sopimuksen perusteella ja elatustukilain (580/2008) mukaista elatustukea;
18) työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaista haittarahaa;
19) matkapäivärahoja, matkakustannusten korvauksia ja sairaanhoitokustannusten korvauksia sekä niihin rinnastettavia erityisistä kustannuksista saatuja korvauksia;
20) omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettua hoitopalkkiota;
21) 9 §:n 8 momentissa tarkoitetulta alivuokralaiselta saatuja vuokratuloja;
22) osuutta kuolinpesän tuotosta;
23) 1–22 kohdassa mainittuja etuuksia tai tuloja vastaavia ulkomailta maksettavia etuuksia tai tuloja.
20 §Asumistuen saajan ilmoitusvelvollisuus
Asumistuen saajan on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle:
1) avioliiton solmimisesta ja avioliiton purkautumisesta;
2) avoliittoon menemisestä ja avoliiton päättymisestä;
3) ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden lukumäärän ja ruokakunnan kokoonpanon muuttumisesta;
4) ruokakunnan asunnosta pois muutosta ja asunnon vaihtumisesta;
5) ruokakunnan asumismenojen alentumisesta vähintään 50 euroa kuukaudessa;
6) ruokakunnan jatkuvien kuukausitulojen nousemisesta vähintään 400 euroa kuukaudessa;
7) ruokakuntaan kuuluvalle henkilölle syntyvästä oikeudesta eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain mukaiseen asumistukeen;
8) alivuokralaisen ottamisesta ja alivuokralaisen pitämisestä luopumisesta;
9) ruokakunnan käytössä olevan asunnon hallintamuodon muuttumisesta;
10) ruokakuntaan kuuluvan henkilön ulkomaille muutosta ja ulkomailla oleskelusta.
27 §Asumistuen tarkistamisen edellytykset
Asumistuen määrä tarkistetaan, kun tuen alkamisesta tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut vuosi.
Asumistukea on tarkistettava myös, jos:
1) ruokakunnan jatkuvat kuukausitulot ovat nousseet vähintään 400 euroa tai alentuneet vähintään 200 euroa;
2) 9 §:ssä tarkoitetut ruokakunnan maksamat asumismenot muuttuvat vähintään 50 euroa kuukaudessa;
3) ruokakunta vaihtaa asuntoa tai asunnon hallintamuoto muuttuu; tai
4) ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden lukumäärä tai ruokakunnan kokoonpano muuttuu pysyvästi, ruokakunta ottaa alivuokralaisen tai luopuu alivuokralaisen pitämisestä.
Jos asumistuki alenisi, asumistuen määrää ei kuitenkaan 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tarkisteta asumismenojen nousun perusteella, ellei myös jatkuvissa kuukausituloissa ole tapahtunut 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua nousua.
Asumistuki voidaan tarkistaa ilman hakemusta, jos kaikki tarkistamisen perusteet ovat Kansaneläkelaitoksen käytettävissä.
28 §Tarkistamisen ajankohta
Asumistuki tarkistetaan 27 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa:
1) 1 kohdan perusteella sitä kuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka 1 päivästä mainitussa kohdassa tarkoitettu tulojen muutos on voimassa;
2) 2 ja 3 kohdan perusteella sen kuukauden alusta, josta muuttuneita tai uusia asumismenoja maksetaan koko kuukaudelta;
3) 4 kohdan perusteella sen kuukauden alusta, jonka 1 päivästä mainitussa kohdassa tarkoitettu olosuhteiden muutos on voimassa.
29 §Asumistuen lakkauttaminen
Asumistuki lakkautetaan:
1) sen kuukauden alusta, jolloin 27 §:ssä tarkoitettu tarkistus tulisi voimaan, jos ruokakunta pyytää asumistukensa lakkauttamista;
2) muuttoa seuraavan kuukauden alusta, jos ruokakunta muuttaa pois asunnosta, johon asumistukea on myönnetty, jollei asumistukea tarkisteta 27 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella;
3) sen kuukauden alusta, josta ruokakunnalla ei 8 §:n mukaan enää ole oikeutta asumistukeen;
4) sen kuukauden alusta, josta lukien ruokakunnan maksamat 9 §:ssä tarkoitetut asumismenot lakkaavat;
5) sen kuukauden alusta, josta 27 §:n 1 momentissa tarkoitettu tarkistus tulisi voimaan, jos ruokakunta ei Kansaneläkelaitoksen kehotuksesta kohtuullisessa ajassa anna asumistuen tarkistamiseksi tarvittavia tietoja;
6) viimeistään neljännen kuukauden alusta, jos ruokakunta asuu muualla kuin asunnossa, jonka asumismenoihin tukea on myönnetty, jollei tukea tarkisteta 27 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella.
41 §Asian uudelleen ratkaiseminen etuuden myöntämisen johdosta
Jos asumistuen saajalle tai asumistukea saavaan ruokakuntaan kuuluvalle henkilölle on päätöksen antamisen jälkeen takautuvasti myönnetty 8 §:n 2 momentin mukainen asumistuen maksamisen estävä etuus, Kansaneläkelaitos voi ilman päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista asian uudelleen.
51 §Indeksisidonnaisuus
Enimmäisasumismenot sidotaan vuokratason kehitystä kuvaavaan Tilastokeskuksen vahvistamaan koko maata ja kaikkia vuokra-asuntoja koskevaan vuositason vuokraindeksiin, jonka pisteluku vuonna 2010 oli 100, siten, että 10 §:ssä säädetyt euromäärät vastaavat vuoden 2015 vuokraindeksin pistelukua. Enimmäisasumismenoja tarkistetaan ensimmäisen kerran vuokraindeksin muutosta vastaavasti vuoden 2018 alusta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 10 § ja 51 §:n 4 momentti tulevat kuitenkin voimaan jo 1 päivänä tammikuuta 2017 ja niitä sovelletaan siitä ja myöhäisemmästä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan tukeen.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 2 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.