Valtion kehitysyhtiötoiminnan mahdollistaminen
Laki valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta
Valtion omistajaohjaus laajennetaan koskemaan valtion kehitysyhtiöitä ja niiden suoria yhtiöomistuksia. Samalla säädetään, että eduskunnan suostumus vaaditaan aina, jos valtion äänivaltaosuus yhtiössä laskee kolmasosaan tai sen alle.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 10.11.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 16.12.2016
- Äänestyksiä
- 4
- Puheenvuoroja
- 62
- Vahvistettu
- 21.12.2016
- Säädös
- 1315/2016
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Omistajaohjauslakia muutetaan siten, että se koskee myös valtion kehitysyhtiön suorassa omistuksessa olevia yhtiöitä, joiden osakekaupoista ja pääomasijoituksista päättää valtioneuvosto. Lisäksi eduskunnan suostumusmenettelyyn lisätään uusi raja tilanteisiin, joissa valtion ääniosuus yhtiössä laskee enintään yhteen kolmasosaan.
Mitä se tarkoittaa
Laki tulee voimaan 1. tammikuuta 2017. Muutos mahdollistaa valtion suorien osakeomistusten siirtämisen valtion kehitysyhtiöön (Vake Oy) noin 2,4 miljardin euron arvosta, koskien aluksi muun muassa Altiaa, Arctiaa, Nestettä, Postia ja Vapoa. Järjestely siirtää kehitysyhtiöön siirrettyjen osakkeiden tulovirrat ja vuosittaiset osinkotuotot (vuonna 2015 noin 72 miljoonaa euroa) valtion talousarvion ulkopuolelle käytettäväksi joustavammin yritysjärjestelyihin ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 13.12.2016Eduskunta hyväksyi lain äänin 155–9.
Vain Vasemmisto vastaan. 35 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 21.12.2016.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
62 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli valtion yhtiöomistusta ja omistajaohjausta koskevaa lakimuutosta, jolla mahdollistetaan valtion kehitysyhtiön toiminta ja säädetään eduskunnan suostumuksesta omistusosuuksien laskulle. Hallituspuolueet pitivät uudistusta välttämättömänä keinona laittaa valtion tase töihin uuden kasvun ja työllisyyden luomiseksi. Oppositiossa esitys herätti laajaa kiistelyä ja huolta eduskunnan budjettivallan murenemisesta sekä strategisten omistusten, kuten Nesteen, myyntirajoista.
- Kaventaako valtion kehitysyhtiö eduskunnan budjettivaltaa ja omistajaohjausta?
- Pitäisikö Neste Oyj:n valtionomistus säilyttää yli 50 prosentissa?
- Onko uuden kehitysyhtiön perustamiselle selkeät ja riittävät perusteet?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus tuki esitystä ja piti järkevänä valtion taseen ja omaisuuden aktiivista hoitamista uusien yritysten ja työpaikkojen synnyttämiseksi.
”On järkevää, että valtion ja meidän kaikkien suomalaisten yhteisestä omaisuudesta pidetään parempaa huolta kuin ennen on pidetty.”
— Timo Heinonen - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannattivat esitystä pitäen kehitysyhtiötä hyvänä välineenä uuden yritystoiminnan luomiseen ja kiittelivät valtionyhtiöiden johdon palkkioiden sekä veroparatiisien käytön suitsimista.
”Nyt kun luodaan tämä valtion kehitysyhtiö, siinä samalla luodaan myöskin työkalu, jolla voidaan kehittää uutta toimintaa ja synnyttää uutta toimintaa.”
— Ville Vähämäki - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä ja korosti, että kehitysyhtiö mahdollistaa valtion taseen hyödyntämisen uuden kasvun ja työpaikkojen luomiseen ilman, että omaisuutta myydään vain budjettialijäämien paikkaamiseksi.
”Periaatepäätöksessä on kaksi kärkiviestiä: yhteiskuntavastuu nostettiin valtion omistamien yhtiöiden perusarvoksi, ja yhtiöomaisuustase on saatava nykyistä paremmin palvelemaan kasvua ja työllisyyttä.”
— Juha Sipilä - SDPPuolesta varauksin
SDP esitti vakavia varauksia ja vaati Nesteen valtionomistuksen pitämistä yli 50 prosentissa sekä kehitysyhtiön omistajaohjauksen ja ohjesäännön selkeyttämistä ennen omistusten siirtoa.
”Eduskunta edellyttää strategisen intressin toteutumisen varmistamiseksi, että valtion omistus Neste Oyj:ssä pidetään yli 50 prosentissa.”
— Merja Mäkisalo-Ropponen - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vastusti lakiesitystä ja vaati sen hylkäämistä, koska katsoi sen siirtävän tuloja budjetin ulkopuolelle, heikentävän eduskunnan valtaa ja helpottavan tuottavan kansallisomaisuuden myyntiä.
”Hallitus ei ole kyennyt perustelemaan, mitä sellaisia omistajapoliittisia toimia kehitysyhtiö mahdollistaa, mitä valtioneuvosto ei jo nykyisin pysty tekemään eduskunnan mandaatin puitteissa.”
— Hanna Sarkkinen - RKPPuolesta varauksin
RKP piti poliitikkojen roolia voittajayritysten ja kärkihankkeiden valitsijana poikkeuksellisena ja markkinatalouden näkökulmasta huomattavan riskialttiina.
”Nyt poliittisin perustein valitaan kärkihankkeet, poliitikot valitsevat ne voittajat, ja se on varsin poikkeuksellista”
— Anders Adlercreutz - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Kristillisdemokraatit suhtautuivat esitykseen varauksellisesti pitäen lakia keskeneräisenä ja kantoivat huolta eduskunnan budjettivallan kaventumisesta.
”Tämä lakiesitys on keskeneräinen, ja jo sen esitysteksti itsessään tuo tämän hyvin selkeästi esille.”
— Antero Laukkanen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 62 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 10.11.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtioneuvoston kanslia
- 16.11.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 8.12.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · talousvaliokunta
- 9.12.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 13.12.2016Toinen käsittely · Täysistunto
- 15.12.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1315/2016 · 21.12.2016
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain (1368/2007) 1 §:n 1 momentti ja 3 momentti, 3 §, 4 §:n 1 momentin 1, 4 ja 5 kohta sekä 8 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 1 §:n 1 momentti laissa 1063/2010, ja lisätään 2 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti:
1 §Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan yhtiöomistusta koskevaan päätöksentekoon ja valtion omistajaohjaukseen valtioenemmistöisissä yhtiöissä, valtion osakkuusyhtiöissä ja valtion kehitysyhtiöiden suoraan omistamissa yhtiöissä sekä valtion liikelaitoksista annetussa laissa (1062/2010) tarkoitettujen valtion liikelaitosten hallinnassa olevissa vastaavissa osakeyhtiöissä.
Jos 1 momentissa tarkoitettu yhtiö on konsernin emoyhtiö, lakia ei sovelleta sen tytäryhteisöihin, lukuun ottamatta valtion kehitysyhtiön suorassa omistuksessa olevia yhtiöitä. Lakia ei myöskään sovelleta osakkeisiin, jotka valtio omistaa asunto-osakeyhtiössä, tai yhtiössä, jonka pääasiallisena tarkoituksena on tietyn kiinteistön tai kiinteistökokonaisuuden omistaminen tai hallitseminen.
2 §Määritelmät
Valtion kehitysyhtiöllä tarkoitetaan valtioenemmistöistä yhtiötä, joka perustaa, omistaa, hallinnoi ja kehittää toisia osakeyhtiöitä sekä luovuttaa tai hankkii niiden osakkeita.
3 §Eduskunnan suostumus määräysvallan hankkimista tai määräysvallasta luopumista koskeviin päätöksiin
Jos valtion yhtiöomistusta koskeva päätös kohdistuu omistus- tai yritysjärjestelyyn, jonka toteuttamisen johdosta valtio lakkaa olemasta yhtiön ainoa omistaja, luopuu enemmistöstään yhtiössä tai jos valtion osuus kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta yhtiössä laskee yhteen kolmasosaan tai sitä pienemmäksi, päätös voidaan tehdä vain, jos eduskunta on antanut siihen suostumuksensa. Eduskunnan suostumusta ei kuitenkaan tarvita järjestelyyn, jonka tuloksena syntyvässä uudessa yhtiössä valtiolla on eduskunnan aikaisemman päätöksen mukainen äänivaltaosuus.
Jos valtion yhtiöomistusta koskeva päätös kohdistuu omistus- tai yritysjärjestelyyn, jonka toteuttamisen johdosta yhtiöstä tulee valtioenemmistöinen, päätös voidaan tehdä vain, jos eduskunta on antanut siihen suostumuksensa. Eduskunnan suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos valtio ei sijoita yhtiöön lisää varoja tai jos yhtiöstä tulee valtioenemmistöinen sellaisen yritysjärjestelyn tai osakevaihdon yhteydessä, jossa valtio saa osakkeet tai sijoitettavat varat luovuttamiensa osakkeiden vastasuorituksena. Eduskunnan suostumusta ei myöskään tarvita, jos valtio merkitsee osake-enemmistön perustettavassa yhtiössä tai hankkii enemmistöaseman yhtiössä, joka on pieni tai keskisuuri. Yhtiö on pieni, jos se täyttää yhtiömuodoltaan Euroopan parlamentin ja neuvoston tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset, ja keskisuuri, jos se täyttää yhtiömuodoltaan mainitun direktiivin 3 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset.
4 §Valtioneuvoston toimivalta
Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee asiat, jotka koskevat:
1) osakkeiden luovuttamista ja osakehankintoja valtioenemmistöisissä yhtiöissä, valtion osakkuusyhtiöissä ja valtion kehitysyhtiöiden suoraan omistamissa yhtiöissä;
4) valtion myötävaikutusta päätökseen, jolla yhtiö asetetaan selvitystilaan;
5) valtion osakepääomasijoituksia ja muita oman pääoman ehtoisia sijoituksia valtioenemmistöisiin yhtiöihin ja valtion osakkuusyhtiöihin sekä valtion kehitysyhtiöiden vastaavia sijoituksia niiden omistamiin tai perustettaviin yhtiöihin; sekä
8 §Käyvän arvon määrittäminen
Arvopaperimarkkinalaissa (746/2012) tarkoitetun säännellyn markkinan tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevan yhtiön osakkeiden käypä hinta osakemyyntitilanteissa muodostuu joko edellä tässä momentissa tarkoitetussa kaupankäynnissä tai sen ulkopuolella toteutetussa edustavassa tarjoushuutokaupassa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.