Vuoden 2020 tuloverotuksen muutokset
Lait vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta
Ansiotulojen verotusta kevennetään indeksitarkistuksilla sekä työtulo- ja perusvähennystä korottamalla vuodelle 2020. Samaan aikaan kotitalousvähennystä pienennetään ja asuntolainan korkovähennyksestä aletaan luopua asteittain.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 7.10.2019
- Viimeisin tapahtuma
- 17.12.2019
- Äänestyksiä
- 9
- Puheenvuoroja
- 115
- Vahvistettu
- 30.12.2019
- Säädös
- 1556/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Valtion ansiotuloveroasteikon tulorajoja korotetaan 3,1 prosentilla sekä työtulovähennyksen ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismääriä kasvatetaan. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä laskee 2 250 euroon ja korvausprosentit alenevat, ja asuntovelan korkojen vähennysoikeus poistuu asteittain vuoteen 2023 mennessä. Lisäksi työnantajan maksamista muuttokustannuksista säädetään puolet verovapaaksi, ulkomaisten asiantuntijoiden lähdeveroprosentti alennetaan 32 prosenttiin ja verotusyhtymän käsitettä supistetaan.
Mitä se tarkoittaa
Muutokset keventävät pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten ansiotuloverotusta, mutta kotitalousvähennyksen ja korkovähennyksen supistukset kiristävät asuntovelallisten sekä kotitalous- ja remonttipalveluja ostavien verotusta. Kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän 298 miljoonalla eurolla, mikä kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta, ja valtion verotulojen 141,5 miljoonalla eurolla. Lait tulevat voimaan 1.1.2020.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 10.12.2019Eduskunta hyväksyi lain äänin 126–34.
Kokoomus äänesti hallituksen kanssa. 39 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 30.12.2019.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
115 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä ansiotuloverotuksen ja vähennysten muutoksista. Hallituspuolueet korostivat esityksen keventävän verotusta ja parantavan erityisesti pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Oppositio puolestaan arvosteli työn kokonaisverotuksen kiristymistä nousevien sosiaalivakuutusmaksujen ja kulutusverojen seurauksena.
- Kiristyykö vai keveneekö työn verotus kokonaisuutena?
- Kohdistuvatko veronkevennykset ja vähennysten muutokset oikeudenmukaisesti?
- Heikentääkö veropolitiikka työnteon ja työllistämisen kannustimia?
- SDPPuolesta
SDP kannatti esitystä, koska ansiotuloveron kevennykset kohdistuvat pieni- ja keskituloisille ja indeksitarkistukset turvaavat ostovoimaa. Puolue piti solidaarisuusveron jatkamista oikeudenmukaisena.
”Ansiotuloverotukseen on ehdotettu kevennystä 200 miljoonaa, joka kohdennetaan pieni- ja keskituloisille.”
— Pia Viitanen - KeskustaPuolesta
Keskusta piti esitystä tasapainoisena ja korosti indeksitarkistusten estävän verotuksen kiristymistä sekä kevennysten kompensoivan polttoaineverojen nousua.
”Minusta tämä hallituksen tuloverotusta koskeva esitys on ihan tasapainoinen.”
— Esko Kiviranta - VihreätPuolesta
Vihreät tukivat esitystä ja pitivät tärkeänä, että verotusta kevennetään ja etuuksia parannetaan ensisijaisesti pienituloisimpien aseman kohentamiseksi.
”Nyt keskustelussa olevat muutokset ovat varsin maltillisia suuntaan jos toiseen, joten mitään suurta draamaa tähän hallituksen esitykseen ei sinällään liity, se lienee syytä tunnistaa heti ensimmäisenä.”
— Iiris Suomela - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto kannatti esitystä, koska se kohdentaa verohelpotuksia pieni- ja keskituloisille sekä kaventaa tuloeroja.
”Puhuttaessa tästä verotuksesta ja tästä lakiesityksestä: kyllähän tässä käy niin, että pieni- ja keskituloiset saavat verohelpotusta ja heidän ansiotulonsa paranevat.”
— Matti Semi - RKPPuolesta
RKP tuki hallituksen linjaa ja suhtautui torjuvasti opposition ehdottamiin laajennuksiin kotitalousvähennykseen.
”Edustaja Kauma nosti esille kokoomuksen ajatuksen siitä, että suunnattaisiin kotitalousvähennystä tiettyyn ikäluokkaan.”
— Anders Adlercreutz - KokoomusVastaan
Kokoomus vastusti esitystä, koska työn verotus kiristyy veroluonteisten maksujen noustessa. Puolue vaati laajoja veronkevennyksiä ahkeruuden ja työllisyyden vauhdittamiseksi.
”Todella haluan nostaa esille tässä yhteydessä, että pidän erittäin haitallisena sitä, että työn verotuksen annetaan Suomessa kiristyä.”
— Heikki Vestman - PerussuomalaisetVastaan
Perussuomalaiset arvostelivat esitystä ja vaativat työtulo- ja eläketulovähennysten korotuksia, lapsivähennyksen palauttamista sekä ulkomaisten avainhenkilöiden veroedun poistamista.
”Edelleen esitän, että tämä 3. lakiehdotus hylätään.”
— Ville Vähämäki - KristillisdemokraatitVastaan
Kristillisdemokraatit arvostelivat veronluonteisten maksujen nousun heikentävän käteen jääviä tuloja ja muistuttivat tarpeesta purkaa kannustinloukkuja.
”Samanaikaisesti on pidettävä huoli myös siitä, että sitten yrityksillä on kannustimia tarjota niitä työpaikkoja.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 115 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 7.10.2019Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 8.10.2019Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 26.11.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 5.12.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 11.12.2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 17.12.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain3
- 1Laki vuoden 2020 tuloveroasteikostaHyväksytty · 1556/2019 · 30.12.2019
- 2Laki tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisestaHyväksytty · 1557/2019 · 30.12.2019
- 3Laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1558/2019 · 30.12.2019
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki vuoden 2020 tuloveroasteikosta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:
Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
18 100 8,00 6,00
27 200 554,00 17,25
44 800 3 590,00 21,25
78 500 10 751,25 31,25
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti: kumotaan tuloverolain (1535/1992) 58 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1546/2015, muutetaan 4 §:n 1 momentti, 100 §:n 2 momentti, 101 §:n 2 momentti, 106 §, 125 §:n 2 momentti, 127 a §:n 1 momentti ja 127 b §, sellaisina kuin niistä ovat 100 §:n 2 momentti, 101 §:n 2 momentti, 116 § ja 125 §:n 2 momentti laissa 1116/2018, 127 a §:n 1 momentti laissa 1246/2013 ja 127 b § laissa 1510/2016, sekä lisätään lakiin väliaikaisesti uusi 58 b § ja lakiin uusi 69 c § seuraavasti:
4 §Yhtymä
Yhtymällä tarkoitetaan tässä laissa:
1) laivanisännistöyhtiötä, avointa yhtiötä, kommandiittiyhtiötä ja sellaista kahden tai useamman henkilön elinkeinotoiminnan harjoittamista varten perustamaa muuta kuin yhteisönä pidettävää yhteenliittymää, joka on tarkoitettu toimimaan osakkaiden yhteiseen lukuun (elinkeinoyhtymä) ;
2) sellaista kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, joka harjoittaa maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun maatilan viljelyä tai hallintaa, metsätaloutta tai sellaisen kiinteistön hallintaa, josta yhteenliittymä on arvonlisäverovelvollinen tai hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisäverolain 30 §:n tarkoittamalla tavalla (verotusyhtymä) .
58 b §Asuntovelan koron vähennyskelpoisuus verovuosina 2020—2022
Jos velka kohdistuu verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen (asuntovelka ), verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloistaan 15 prosenttia velan koroista verovuonna 2020, kymmenen prosenttia verovuonna 2021 ja viisi prosenttia verovuonna 2022.
69 c §Työnantajan maksamat muuttokustannukset
Veronalaista ansiotuloa on 50 prosenttia työnantajan maksamista työntekijän ja hänen perheenjäsenensä elantomenoina pidettävistä muutto- ja matkustamiskustannuksista, jos muutto tapahtuu työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi.
100 §Valtionverotuksen eläketulovähennys
Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 3,726 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään progressiivisen tuloveroasteikon alimman verotettavan tulon määrä ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään.
101 §Kunnallisverotuksen eläketulovähennys
Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 1,346 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään 1 480 euroa ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän, eläketulovähennystä pienennetään 51 prosentilla ylimenevän osan määrästä.
106 §Kunnallisverotuksen perusvähennys
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 540 euron määrää suurempi, on siitä vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä.
125 §Työtulovähennys
Vähennys on 12,5 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 770 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,84 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.
127 a §Kotitalousvähennys
Verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä (kotitalousvähennys ). Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Vähennys on enintään 2 250 euroa vuodessa, ja se myönnetään vain siltä osin kuin 127 b §:ssä tarkoitettu vähennettävä osa kustannuksista ylittää 100 euroa.
127 b §Kotitalousvähennyksen peruste
Verovelvollinen saa vähentää:
1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 15 prosenttia maksamastaan palkasta;
2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain (1118/1996) 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 40 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä;
3) tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tämän lain 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta 40 prosenttia.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 58 b § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2022.
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Lain 58 b §:ää sovelletaan vuosilta 2020—2022 toimitettavissa verotuksissa.
3.Laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain (1551/1995) 3 § ja 12 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 3 § laissa 1023/1997 ja 12 §:n 2 momentti laissa 1550/2015, seuraavasti:
3 §Veron peruste ja määrä
Palkkatulon lähdevero on 32 prosenttia 2 §:ssä tarkoitetusta työskentelystä saadun, ennakkoperintälain (1118/1996) mukaan lasketun ennakonpidätyksen alaisen palkan kokonaismäärästä. Verovelvollinen on tulon saaja. Vero peritään lopullisena verona siten, että työnantaja vähentää sen maksettavasta palkasta.
12 §Voimaantulo
Lakia sovelletaan palkkaan, joka saadaan tai on saatu 1 päivänä tammikuuta 1996 tai sen jälkeen, jos palkka perustuu työskentelyyn, joka alkaa tai on alkanut 1 päivän tammikuuta 1996 ja 31 päivän joulukuuta 1999 välisenä aikana mainitut päivät mukaan luettuina taikka 1 päivänä tammikuuta 2001 tai sen jälkeen. Muulta osalta lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 3 §:ää sovelletaan palkkaan, joka maksetaan 1 päivänä tammikuuta 2020 tai sen jälkeen.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.