Kirkon toimielinten etäkokousten mahdollistaminen
Laki kirkkolain muuttamisesta
Kirkon ja seurakuntien toimielimet voivat jatkossa järjestää viralliset kokouksensa sähköisesti etäyhteyksien avulla. Kokouksiin etänä osallistuvat henkilöt katsotaan virallisesti läsnä oleviksi päätöksiä tehtäessä.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 10.12.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 26.2.2021
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 11
- Vahvistettu
- 12.3.2021
- Säädös
- 200/2021
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Kirkkolakiin lisätään säännökset, jotka mahdollistavat seurakuntien, seurakuntayhtymien, hiippakuntien ja kirkon keskushallinnon toimielinten kokoontumisen sähköisesti. Sähköisen kokouksen edellytyksenä on osallistujien yhdenvertainen näkö- ja ääniyhteys sekä riittävä tietoturva. Lisäksi päivitetään päätösvaltaisuutta ja suljettuja lippuäänestyksiä koskevia sääntöjä etäosallistumisen mahdollistamiseksi.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja työntekijöitä mahdollistamalla joustavamman päätöksenteon ja vähentämällä matkustustarvetta. Uusien kokouslisenssien arvioidaan maksavan kirkolle noin miljoona euroa vuodessa, mutta toisaalta etäkokoukset tuovat säästöjä matka- ja järjestelykuluissa sekä pienentävät toiminnan päästöjä.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
11 puheenvuoroa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin kirkkolain muuttamista siten, että evankelis-luterilaisen kirkon ja seurakuntien toimielimet voivat pitää virallisia kokouksiaan etäyhteyksin. Esitys sai eduskunnalta yksimielisen tuen, sillä sähköisen päätöksenteon katsottiin turvaavan toimintakykyä ja terveyttä pandemian aikana. Puheenvuoroissa sivuttiin myös seurakuntien taloudellista tilannetta ja tietoliikenneyhteyksien tärkeyttä.
- SDPPuolesta varauksin
Ryhmä pitää etäkokousten mahdollistamista ymmärrettävänä ja poikkeusoloissa tarpeellisena, mutta varoittaa etäkokouskäytännön vakiintumisesta pysyväksi tavaksi ja vallan keskittymisestä.
”On mitä luontevinta pyrkiä siihen jatkossa, että tämä on väliaikainen tilanne, että etäkokouksilla näitä asioita hoidetaan.”
— Kimmo Kiljunen - KeskustaPuolesta
Ryhmä kannattaa esitystä, koska sähköiset kokoukset helpottavat ja joustavoittavat seurakuntien päätöksentekoa sekä pandemian aikana että pitkien etäisyyksien alueilla normaalioloissa.
”Tämä lakimuutos turvaa kirkon eri viranomaisten ja toimielinten toimintakyvyn koronan pitkittyvien poikkeavien olosuhteiden keskellä.”
— Mikko Kinnunen - VihreätPuolesta
Ryhmä pitää lakimuutosta erittäin tärkeänä, jotta laaja joukko kansalaisia voi osallistua kirkollisdemokratiaan ja päätöksentekoon turvallisesti poikkeusoloissa.
”Nyt sitten ollaan tässä käsittelemässä kirkkolain uudistusta, jotta turvataan myös kirkon toimintaedellytykset tässä pandemiatilanteessa.”
— Hanna Holopainen - KokoomusPuolesta
Ryhmä kannattaa esityksen ripeää hyväksymistä, jotta seurakuntien päätöksenteon toimintavarmuus ja demokratian toteutuminen saadaan turvattua kaikissa oloissa.
”Mutta tarpeellinen ja hyvä esitys, ja toivottavasti tältä osin myöskin sitten saamme ripeän etenemisen tälle asialle.”
— Mari-Leena Talvitie - KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä pitää lakiesitystä odotettuna ja tarpeellisena, sillä seurakuntien hallinnossa on paljon riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä ja kokouskäytäntöjä on ollut vaikea toteuttaa rajoitusten aikana.
”tätä lainsäädäntöä on tuolla odotettu ja toivottu, että se nopeasti valmistuu.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 11 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 10.12.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 3.2.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 12.2.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 17.2.2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 23.2.2021Toinen käsittely · Täysistunto
- 25.2.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kirkkolain muuttamisestaHyväksytty · 200/2021 · 12.3.2021
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kirkkolain muuttamisesta
Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kirkkolain (1054/1993) 7 luvun 4 ja 6 §, 17 a luvun 3 §, 19 luvun 4 § ja 22 luvun 4 §, sellaisina kuin niistä ovat 17 a luvun 3 § laissa 1274/2003, 19 luvun 4 § laeissa 1274/2003 ja 797/2013 sekä 22 luvun 4 § laissa 1602/2015, lisätään 7 lukuun siitä lailla 414/2014 kumotun 3 §:n tilalle uusi 3 § ja 21 lukuun, sellaisena kuin se on laissa 1602/2015, uusi 3 § seuraavasti:
7 luku – Yleisiä säännöksiä
3 §Päätöksentekotavat ja sähköinen kokous
Toimielimelle kuuluvista asioista voidaan päättää varsinaisessa kokouksessa tai sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa kokouksessa (sähköinen kokous ).
Sähköisen kokouksen edellytyksenä on, että läsnä oleviksi todetut ovat keskenään yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä. Sähköisessä kokouksessa seurakunnan tai seurakuntayhtymän tulee huolehtia tietoturvallisuudesta ja siitä, että salassa pidettävät tiedot eivät ole ulkopuolisten saatavilla.
4 §Päätösvaltaisuus, äänestäminen ja vaalit
Seurakunnan ja seurakuntayhtymän toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Läsnä oleviksi katsotaan myös toimielimen jäsenet, jotka osallistuvat kokoukseen sähköisesti.
Toimielimessä äänestetään esityksestä ja kaikista kannatetuista vastaehdotuksista asettamalla kaksi kerrallaan vastakkain siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee enemmistön kannanoton.
Vaali toimitetaan enemmistövaalina. Kahta tai useampaa luottamushenkilöä valittaessa on kuitenkin noudatettava suhteellista vaalitapaa, jos sitä vaatii niin monta vaaliin osallistuvaa, että he suhteellisessa vaalissa voisivat saada valituksi vähintään yhden ehdokkaan. Vaali voidaan toimittaa suljetuin lipuin sähköisessä kokouksessa vain, jos vaalisalaisuus on turvattu.
6 §Kokouksen julkisuus
Kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkovaltuuston kokoukset ovat julkisia, jollei valtuusto jonkin asian osalta toisin päätä. Yleisöllä on oltava mahdollisuus seurata kirkkovaltuuston kokousta myös siltä osin kuin kokoukseen osallistutaan sähköisesti.
Muiden toimielinten kokoukset eivät ole julkisia.
17 a luku – Yleisiä säännöksiä
3 §Hallinto ja menettely
Jollei tässä laissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä, toimielimen koolle kutsumisesta, puheenjohtajan tehtävistä, asioiden käsittelystä, päätöksentekotavasta, päätösvaltaisuudesta, esteellisyydestä, äänestämisestä, ratkaisuvallan siirtämisestä, vaalikelpoisuudesta ja vaalin toimittamisesta hiippakunnan toimielimessä on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä seurakunnan toimielimiä varten säädetään.
19 luku – Tuomiokapituli
4 §Päätösvaltaisuus
Tuomiokapituli on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Tuomiokapituli käsittelee asian täysilukuisena, jos se koskee papin tai lehtorin pysymistä kirkon tunnustuksessa.
Läsnä oleviksi katsotaan myös jäsenet, jotka osallistuvat kokoukseen sähköisesti. Tuomiokapituliin sovelletaan, mitä 7 luvun 3 §:ssä ja 4 §:n 3 momentissa säädetään.
Kirkkoherran välittömän vaalin vaaliehdotusta tehtäessä jokaisesta sijasta äänestetään erikseen.
21 luku – Piispainkokous
3 §Päätöksentekotavat
Piispainkokoukselle kuuluvista asioista voidaan päättää varsinaisessa kokouksessa tai sähköisessä kokouksessa. Sähköiseen kokoukseen sovelletaan, mitä 7 luvun 3 §:ssä ja 4 §:n 3 momentissa säädetään.
22 luku – Kirkkohallitus, kirkon keskusrahasto, kirkon eläkerahasto ja kirkon työmarkkinalaitos
4 §Päätösvaltaisuus
Kirkkohallitus, sen jaosto ja johtokunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Virastokollegio on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään kolme jäsentä.
Läsnä oleviksi katsotaan myös toimielimen jäsenet, jotka osallistuvat kokoukseen sähköisesti. Sähköiseen kokoukseen sovelletaan, mitä 7 luvun 3 §:ssä ja 4 §:n 3 momentissa säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.