Kirkkojen valtionrahoituksen indeksikorotusten jäädyttäminen
Lait valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta
Kirkkojen valtionrahoituksen hintatason mukaiset korotukset jäädytetään vuosiksi 2017–2019 osana valtiontalouden säästöjä. Rahoituksen määrä pidetään kolmen vuoden ajan vuoden 2016 tasolla.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 17.11.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 14.12.2016
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 15
- Vahvistettu
- 21.12.2016
- Säädös
- 1324/2016
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin saaman valtionrahoituksen ja ortodoksisen kirkon saaman valtionavustuksen lakisääteiset indeksikorotukset jätetään tekemättä vuosina 2017–2019.
Mitä se tarkoittaa
Evankelis-luterilaisen kirkon rahoitus pysyy 114 miljoonassa eurossa ja ortodoksisen kirkon avustus noin 2,54 miljoonassa eurossa vuodessa. Korotusten jäädytys vähentää evankelis-luterilaisen kirkon rahoitusta arviolta 4,27 miljoonaa euroa ja ortodoksisen kirkon avustusta 95 000 euroa vuodessa vuoteen 2019 mennessä. Seurakunnat voivat joutua kattamaan erotuksen nostamalla hautaustoimen maksuja tai käyttämällä enemmän kirkollisverovaroja. Lait tulevat voimaan 1.1.2017.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 9.12.2016Eduskunta hyväksyi lain äänin 96–63.
Hallitus jaa, oppositio ei. 40 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 21.12.2016.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
15 puheenvuoroa · 7 puhujaa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon valtionrahoituksen indeksikorotusten määräaikaisesta jäädyttämisestä osana valtion säästötoimia. Oppositio vastusti esitystä pitäen sitä kirkon ja valtion tuoreen sopimuksen rikkomisena, kun taas hallituspuolelta jäädytystä pidettiin vähintäänkin perusteltuna. Esitys jakoi mielipiteet vahvasti erityisesti kirkon lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien rahoituksen osalta.
- Rikkooko indeksikorotusten jäädyttäminen valtion ja kirkkojen vastikään solmimaa sopimusta?
- Joutuvatko kirkon jäsenet maksamaan kohtuuttomasti kaikkia kansalaisia palvelevista tehtävistä, kuten hautaustoimesta?
- Pitäisikö kirkon rahoitusta jäädyttämisen sijasta leikata enemmänkin?
- PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset katsoi indeksijäädytysten olevan perusteltuja ja piti mahdollisena jopa kirkon valtionrahoituksen suoraa leikkaamista, arvostellen kirkon ottamaa yhteiskunnallista roolia.
”Siksi minä sanonkin näin, että tämän jäädytyksen tilalle, mikä on nyt, pitäisi tehdä leikkaus, koska toimitaan tällä tavalla.”
— Teuvo Hakkarainen - SDPVastaan
SDP vaati esityksen hylkäämistä vedoten siihen, että valtiovallan ja kirkon tekemää sopimusta lakisääteisten tehtävien indeksisidonnaisesta korvauksesta ei tule purkaa heti sen voimaantulon jälkeen.
”täytyy myöntää, että valiokunnan jäsenet, jotka olivat paikalla siinä tapaamisessa, olivat hieman hämmentyneitä, että mitä on voinut tapahtua, että vuosi sitten on tehty sopimus ja nyt sitä ei enää noudateta.”
— Sirpa Paatero - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto piti indeksien jäädyttämistä sopimusrikkomuksena ja korosti kirkkojen tekevän merkittävää työtä yhteiskunnan ja sosiaaliturvan tukena.
”Minun mielestäni tässä on sopimukseen liittyen semmoinen, no, voisi sanoa sopimusrikkomus, koska on luvattu, että indeksit tulee, mutta sitten lain voimalla käännetään kelkka”
— Matti Semi - KristillisdemokraatitVastaan
Kristillisdemokraatit vastusti esitystä, koska indeksien jäädyttäminen rikkoo valtion ja kirkon välistä sopimusta ja siirtää kaikkia hyödyttävien lakisääteisten tehtävien kustannuksia kirkollisveron maksajille.
”Me kristillisdemokraatit näemme, että tämä on väärä ratkaisu, ja omassa vaihtoehtobudjetissamme esitämme sitä, että indeksikorotus tehdään täysimääräisesti ja pidetään voimassa lain mukaisesti.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 15 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 247/2016 vp sisältyvien 1.—2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 17.11.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 22.11.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 24.11.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 29.11.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 9.12.2016Toinen käsittely · Täysistunto
- 14.12.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1324/2016 · 21.12.2016
- 2Laki ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1325/2016 · 21.12.2016
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain (430/2015) 2 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
2 §
Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään rahoituksen määrän korottamisesta, kuluttajahintaindeksin mukaista yleisen hintatason muutosta vuosina 2017—2019 ei oteta huomioon.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään ortodoksisesta kirkosta annetun lain (985/2006) 119 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
119 §Kirkollishallituksen, hiippakuntahallinnon ja ortodoksisen seminaarin ylläpidon siirtyminen kirkolle
Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään määrärahan mitoituksesta, kustannustason arvioitua muutosta vuosina 2017—2019 ei oteta huomioon määrärahan mitoituksessa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.