Ylen tekstimuotoisten verkkosisältöjen rajoittaminen
Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta
Yleisradion mahdollisuutta julkaista pelkkiä tekstiuutisia verkossa rajoitetaan. Jatkossa verkkotekstien on pääsääntöisesti liityttävä Ylen video- tai audiosisältöihin, jotta toiminta vastaa EU:n valtiontukisääntöjä.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 17.12.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 4.3.2022
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 23
- Vahvistettu
- 11.3.2022
- Säädös
- 159/2022
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Yleisradion julkisen palvelun tehtävää rajataan siten, että sisältöjen pääpainon on oltava liikkuvassa kuvassa tai äänessä ja tekstisisältöjen on pääsääntöisesti kytkeydyttävä niihin. Ilman ääni- tai videoyhteyttä voidaan julkaista vain laissa erikseen määriteltyjä poikkeuksia, kuten nopeita uutissähkeitä, viranomaistiedotteita, vähemmistökielisiä uutisia sekä kulttuuri- ja oppimissisältöjä.
Mitä se tarkoittaa
Ylen itsenäisten verkkouutisten määrä vähenee, millä suojataan kaupallisten sanoma- ja digilehtien toimintaedellytyksiä kilpailutilanteessa. Muutos vaikuttaa kansalaisten maksutta saatavilla olevaan tekstiaineistoon verkossa, mutta sillä ei arvioida olevan vaikutusta Ylen työvoiman tarpeeseen.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
23 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta keskusteli Yleisradion tekstimuotoisten verkkouutisten rajoittamisesta, jotta julkisen palvelun sääntely vastaisi EU:n valtiontukisääntöjä. Keskustelussa haettiin tasapainoa kaupallisen median toimintaedellytysten ja kansalaisten maksuttoman tiedonsaannin välillä. Vaikka lakiesitys eteni laajassa parlamentaarisessa yhteisymmärryksessä, salissa väiteltiin siitä, heikentääkö rajoitus turhaan julkista palvelua vai olisiko kaupallista mediaa pitänyt tukea muilla keinoin.
- Vääristävätkö Ylen maksuttomat tekstiuutiset median kilpailutilannetta?
- Heikentääkö tekstisisältöjen rajoittaminen kansalaisten yhdenvertaista tiedonsaantia?
- Pitäisikö kaupallista mediaa tukea mieluummin verohelpotuksin kuin Ylen toimintaa rajaamalla?
- SDPPuolesta
Esitys on parlamentaarisesti neuvoteltu tasapainoinen kompromissi, jolla vastataan EU-komission vaatimuksiin ja selkeytetään samalla kaupallisen median toimintaympäristöä vaarantamatta Ylen perustehtävää.
”Esityksessä on pyritty eduskuntaryhmiltä saamamme mandaatin mukaan huomioimaan tasapainoisella tavalla puolueettomasti nämä vastakkaiset intressit.”
— Timo Harakka - KeskustaPuolesta
Esitys muodostaa hyvän ja tasapainoisen kokonaisuuden, joka turvaa sekä Ylen tärkeän alueellisen tiedonvälitystehtävän että yksityisten maakuntalehtien toimintaedellytykset.
”Omasta mielestäni lakiesitys on hyvä ja tasapainoinen.”
— Ari Torniainen - VihreätPuolesta varauksin
Ryhmä piti lakimuutosta välttämättömänä pakkona EU-sääntelyn vuoksi, mutta varoitti julkisen tiedonvälityksen rajoittamisen riskeistä ja toivoi kaupalliselle medialle mieluummin arvonlisäveron kevennystä.
”Ajattelen niin, että tätä lakimuutosta ei ilman sitä, että meidän on pakko se tehdä, kannattaisi tehdä.”
— Jenni Pitko - VasemmistoliittoJakautunut
Ryhmässä osa piti esitystä parlamentaarisena pienimmän pahan ratkaisuna EU-vaatimusten täyttämiseksi, kun taas toinen puheenvuoro arvosteli esitystä valitettavaksi periksiantamukseksi kaupallisen median lobbaukselle.
”Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja tästä valitettavasta lakiesityksestä, joka nyt ollaan hyväksymässä.”
— Johannes Yrttiaho - KokoomusPuolesta
Esitys löytää oikean tasapainon vahvan Ylen ja elinvoimaisen kaupallisen median välille, ja parlamentaarinen valmistelutapa ansaitsee kiitoksen.
”Ensinnäkin valiokunta ansaitsee minusta kiitoksen siitä, että se on tässä varsin hankalassa ja moniulotteisessa asiassa löytänyt oikean paikan kirkolle keskeltä kylää”
— Arto Satonen - PerussuomalaisetPuolesta
Rajoitus on erittäin tarpeellinen, koska verorahoilla tuotetut laajat tekstiuutiset vääristävät kilpailua ja vaarantavat tilauksista elävien yksityisten sanoma- ja maakuntalehtien olemassaolon.
”Parlamentaarisesti valmisteltu paketti on erittäin tarpeellinen, ja toivottavasti se onnistuu puuttumaan ongelmaan.”
— Riikka Purra - KristillisdemokraatitPuolesta
Lakiesitys on tarpeellinen kilpailuasetelman tasapainottamiseksi ja EU-sääntöjen täyttämiseksi, kunhan samalla varmistetaan kansalaisten tiedonsaanti ja aluenäkökulma poikkeustilanteissa.
”On tärkeää, että tätä esitystä on parlamentaarisesti valmisteltu ja päästy sitten hyvään lopputulemaan, ja tietysti tavoitteena on muuttaa tätä julkisen palvelun tehtävän määrittelyä”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 23 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 250/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 17.12.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Liikenne- ja viestintäministeriö
- 3.2.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 22.2.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · liikenne- ja viestintävaliokunta
- 24.2.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 1.3.2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 2.3.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisestaHyväksytty · 159/2022 · 11.3.2022
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 436/2017, lisätään 7 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 635/2005, 474/2012 ja 436/2017, uusi 3 momentti seuraavasti:
7 §Julkinen palvelu
Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Edellä mainittuja ja muita julkisen palvelun sisältöpalveluja tulee tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti. Sisältöpalvelujen pääpainon tulee olla liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävissä julkaisuissa. Tekstimuotoisen sisällön tulee 3 momentissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta liittyä yhtiön liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun.
Yhtiö voi 1 momentista poiketen tarjota yleisissä viestintäverkoissa seuraavia tekstimuotoisia sisältöjä ilman, että niiden on liityttävä yhtiön liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun:
1) lyhyet tekstimuotoiset uutissisällöt, joita yhtiö julkaisee Oy Suomen tietotoimisto – Finska Notisbyrån Ab:n tai muun sitä vastaavan kansallisen uutistoimiston kanssa tehdyn yhteistyön perusteella;
2) nopeisiin ja nopeasti kehittyviin uutistilanteisiin liittyvät lyhyet tekstimuotoiset uutissisällöt;
3) yhtiön 2 momentin 7 kohdan mukaisesti välittämät tekstimuotoiset viranomaistiedotukset ja poikkeusoloihin varautumisen edellyttämät välttämättömät tekstimuotoiset sisällöt;
4) saamen- ja romaninkieliset sekä maan muiden vähemmistönä olevien kieliryhmien kielellä olevat tekstimuotoiset uutissisällöt;
5) kulttuuriin liittyvät tekstimuotoiset sisällöt;
6) oppimiseen liittyvät tekstimuotoiset sisällöt.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.