Ulkomaansidonnaisuuksien rajoittaminen sotilasviroissa
Lait puolustusvoimista annetun lain 37 §:n, Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 16 §:n ja rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 10 ja 26 §:n muuttamisesta
Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sotilasvirkoihin tai niihin johtaviin opintoihin ei voida nimittää henkilöä, jolla on turvallisuuden vaarantava kaksoiskansalaisuus tai muu ulkomaansidonnaisuus. Mahdolliset riskit arvioidaan tapauskohtaisesti turvallisuusselvityksen yhteydessä.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 29.11.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 18.3.2019
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 31
- Vahvistettu
- 29.3.2019
- Säädös
- 442/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sotilasvirkojen sekä upseeriopintojen ja rajavartijan peruskurssin kelpoisuusvaatimuksiin lisätään ehto, jonka mukaan henkilöllä ei saa olla sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta ulkomaansidonnaisuutta, joka voisi vaarantaa valtion tai yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta, kansainvälisiä suhteita tai palvelusturvallisuutta.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee henkilöitä, jotka hakevat Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen sotilasvirkoihin taikka alan koulutukseen lain voimaantulon jälkeen vuonna 2019. Uudistuksella pyritään ehkäisemään ulkopuolisen vaikuttamisen ja painostuksen riskejä kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisissä tehtävissä. Ennen lain voimaantuloa virkaan nimitettyihin tai opiskelemaan valittuihin sovelletaan aiempaa lainsäädäntöä.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
31 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin esitystä, jolla estetään turvallisuusriskin muodostavien ulkomaansidonnaisuuksien omaavien henkilöiden nimittäminen Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sotilasvirkoihin. Suurin osa eduskuntaryhmistä kannatti esitystä kansallisen turvallisuuden ja ehdottoman lojaalisuusvaatimuksen varmistamiseksi. Keskustelussa kannettiin kuitenkin huolta myös kaksoiskansalaisten mahdollisesta leimaamisesta ja pohdittiin nykyisten turvallisuusselvitysten riittävyyttä.
- Asettaako laki kaksoiskansalaiset eriarvoiseen asemaan ja leimaako se heitä?
- Olisiko nykyinen turvallisuusselvityslainsäädäntö riittänyt ilman erillistä kelpoisuusrajoitusta?
- Pitäisikö vastaavia ulkomaansidonnaisuuksien rajoituksia ulottaa myös poliisiin ja muihin viranomaisiin?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä muuttuneen turvallisuusympäristön vuoksi ja piti selvänä, että sotilasviroissa lojaliteetti voi kohdistua vain yhteen valtioon kerrallaan.
”Näin muodoin lojaalisuusvaatimus on luonnollinen ja itsestään selvä tällaisessa nykymaailman tilanteessa — yhdessä maassa kun ei voi olla kuin yksi isäntä kerrallaan.”
— Ilkka Kanerva - KeskustaPuolesta
Ryhmä piti lakia tärkeänä kansallisen turvallisuuden vahvistajana ja huomautti sen suojaavan myös kaksoiskansalaisia ja heidän perheitään mahdolliselta ulkopuoliselta painostukselta.
”Laki kaksoiskansalaisuudesta liittyen tiettyihin sotilasvirkoihin jatkossa on tärkeä askel eteenpäin meidän oman kansallisen turvallisuutemme kannalta.”
— Mikko Savola - Sininen tulevaisuusPuolesta
Ryhmä piti esitystä välttämättömänä kansallisen turvallisuuden kannalta, sillä sotilasvirassa vaaditaan ehdotonta lojaalisuutta eikä henkilö saa joutua toisen valtion painostuksen kohteeksi.
”Näkemyksemme on, että Puolustusvoimien sotilasvirkaan nimitettävän henkilön ehdottomalle lojaalisuudelle Suomen valtiota kohtaan on asetettava erityisen korkeat vaatimukset.”
— Jussi Niinistö - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä lämpimästi ja katsoi sen tulleen tarpeeseen, vaikka piti sitä jopa liian myöhään valmisteltuna ja toivoi vastaavia tiukennuksia laajemminkin yhteiskuntaan.
”Hallituksen esitys on erinomainen, ja tervehdin ilolla hallituksen siirtymistä perussuomalaisten järkilinjalle.”
— Jani Mäkelä - SDPPuolesta varauksin
Ryhmä piti lakiehdotusta tarpeellisena arkaluonteisten virkojen turvaamiseksi, mutta painotti, ettei kaksoiskansalaisia pidä leimata ja arvioinnin on perustuttava tapauskohtaisiin turvallisuusselvityksiin.
”Pidän tätä lakiehdotusta sinänsä tarpeellisena ja olisinkin toivonut, että jo lain valmisteluvaiheessa oltaisiin lähdetty siitä turvallisuusselvityksen tarpeen näkökulmasta.”
— Mika Kari - VihreätPuolesta varauksin
Ryhmä piti turvallisuuden varmistamista tärkeänä, mutta kritisoi kaksoiskansalaisten asettamista epäilyksenalaiseksi ja kyseenalaisti, miksi nykyinen turvallisuusselvityslaki ei riitä.
”Me olemme täysin lojaaleja Suomelle, ja siinä ei pitäisi olla mitään kysymysmerkkiä.”
— Ozan Yanar - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Ryhmä huomautti, ettei kaksoiskansalaisuus itsessään tee henkilöstä epäluotettavaa eikä turvallisuusselvityskään takaa ehdotonta luotettavuutta tulevaisuudessa.
”Yllätyin tänään siitä, kun sain tiedon, että meillä ei ole tilastoja niistä henkilöistä, kaksoiskansalaisista, jotka ovat jo nytten palveluksessa Puolustusvoimissa tai Rajavartiostossa.”
— Markus Mustajärvi
Kooste on tuotettu tekoälyllä 31 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 252/2018 vp sisältyvien 1.-3. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 252/2018 vp sisältyvät 1.—3. lakiehdotuksen. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 29.11.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Puolustusministeriö
- 4.12.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 22.2.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · puolustusvaliokunta
- 27.2.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 5.3.2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 15.3.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain3
- 1Laki puolustusvoimista annetun lain 37 §:n muuttamisestaHyväksytty · 442/2019 · 29.3.2019
- 2Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 16 §:n muuttamisestaHyväksytty · 443/2019 · 29.3.2019
- 3Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 10 ja 26 §:n muuttamisestaHyväksytty · 444/2019 · 29.3.2019
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki puolustusvoimista annetun lain 37 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 37 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 262/2014, seuraavasti:
37 §Puolustusvoimien virkojen ja tehtävien kelpoisuusvaatimukset
Sen lisäksi, mitä yleisestä kelpoisuudesta valtion virkaan muualla laissa säädetään, Puolustusvoimien virkaan nimitettävältä vaaditaan tehtävien edellyttämää luotettavuutta.
Puolustusvoimien sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan myös, että hän on suorittanut Suomen Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa joko asevelvollisuuden aseellisessa palveluksessa tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja että hän on terveydeltään ja fyysiseltä kunnoltaan virkaan sopiva. Lisäksi Puolustusvoimien sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan, ettei hänellä ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslain 3 §:n 1 momentin 9 a kohdassa tarkoitettua ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Puolustusvoimissa.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä Puolustusvoimien virkojen ja tehtävien erityisistä kelpoisuusvaatimuksista.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain voimaan tullessa Puolustusvoimien sotilasvirkaan nimitettynä oleva on edelleen kelpoinen virkaansa.
Tämän lain voimaan tullessa upseerin virkaan johtavia opintoja suorittamaan valittuna oleva, opintoja suorittava ja opinnot jo suorittanut ovat kelpoisia upseerin virkaan.
2.Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 16 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain (1121/2008) 16 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 950/2017, seuraavasti:
16 §Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin sekä upseerin virkaan johtaviin opintoihin asetettavat lisävaatimukset
Kelpoinen opiskelijaksi sotatieteellisiin opintoihin, jotka johtavat pelkästään alempaan tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, on henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon tai saanut ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla Maanpuolustuskorkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten vastaavat tiedot ja valmiudet.
Kelpoinen opiskelijaksi sotatieteellisiin opintoihin, jotka johtavat pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon, on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin taikka jolla Maanpuolustuskorkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Upseerin virkaan johtaviin opintoihin otettavalta vaaditaan lisäksi, että hän on:
1) Suomen kansalainen;
2) ennen opintojen aloittamista saanut reservin upseerin koulutuksen;
3) terveydentilaltaan ja muutoin Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta sopiva;
4) Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen tehtävissä edellytettävällä tavalla nuhteeton ja muutoinkin luotettava henkilö, jolla ei ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslain 3 §:n 1 momentin 9 a kohdassa tarkoitettua ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa eikä muitakaan sidonnaisuuksia, jotka vaarantavat tehtävien asianmukaista ja riippumatonta hoitamista;
5) enintään 26-vuotias, lentäjäksi koulutettava kuitenkin enintään 23-vuotias.
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori voi muualla aikaisemmin suoritetun tutkinnon tai muiden opintojen vuoksi taikka muusta vastaavasta erityisestä syystä myöntää poikkeuksen 3 momentin 5 kohdassa säädetystä vaatimuksesta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain voimaan tullessa upseerin virkaan johtavia opintoja jo suorittavaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lakia sovelletaan niihin opiskelijavalintoihin, jotka tehdään lain voimaantultua.
3.Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 10 ja 26 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 10 §:n 2 momentti ja 26 §:n 1 momentin 3 a kohta ja 5 momentti, sellaisena kuin niistä on 26 §:n 1 momentin 3 a kohta laissa 951/2017, seuraavasti:
10 §Rajavartiolaitoksen virkojen yleiset kelpoisuusvaatimukset
Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on suorittanut Suomen puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa joko asevelvollisuuden aseellisessa palveluksessa tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja että hän on terveydeltään ja ruumiilliselta kunnoltaan virkaan sopiva. Lisäksi Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan, ettei hänellä ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslain (726/2014) 3 §:n 1 momentin 9 a kohdassa tarkoitettua ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Rajavartiolaitoksessa.
26 §Rajavartijan peruskurssille valitseminen
Raja- ja merivartiokoulu valitsee opiskelijat rajavartijan peruskurssille. Peruskurssille voidaan hyväksyä valintakokeen läpäissyt henkilö, joka on:
3 a) Rajavartiolaitoksen tehtävissä edellytettävällä tavalla nuhteeton ja muutoinkin luotettava, jolla ei ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslain 3 §:n 1 momentin 9 a kohdassa tarkoitettua ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Rajavartiolaitoksessa eikä muitakaan sidonnaisuuksia, jotka vaarantavat tehtävien asianmukaista ja riippumatonta hoitamista;
Raja- ja merivartiokoulu pyytää rajavartijan peruskurssin opiskelijoiksi pyrkivistä turvallisuusselvityslain mukaisen turvallisuusselvityksen.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain voimaan tullessa Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan nimitettynä oleva on edelleen kelpoinen virkaansa.
Lisäksi lain voimaan tullessa upseerin opintoihin tai rajavartijan peruskurssille valittu, opintoja suorittava tai opinnot jo suorittanut on kelpoinen Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.