HE 252/2018 vpPassedSubmitted 29 Nov 2018

Restricting foreign ties in military posts

Acts amending section 37 of the Act on the Defence Forces, section 16 of the Act on the National Defence University and sections 10 and 26 of the Act on the Administration of the Border Guard

A person who has dual citizenship or other foreign ties that compromise security could not be appointed to military posts in the Finnish Defence Forces or the Finnish Border Guard, or to studies leading to them. Potential risks would be assessed on a case-by-case basis in connection with a security clearance.

Status
Passed
Submitted
29 Nov 2018
Latest event
18 Mar 2019
Votes
0
Speeches
31
Confirmed
29 Mar 2019
Statute
442/2019

What is proposed

A condition will be added to the eligibility requirements for military posts in the Finnish Defence Forces and the Finnish Border Guard, as well as for officer studies and the basic border guard course, according to which a person must not hold citizenship of another state or other foreign ties that could compromise state or public security, national defence, international relations or service safety.

What it means

The change applies to persons who apply for military posts in the Finnish Defence Forces or the Finnish Border Guard, or for training in the field, after the entry into force of the act in 2019. The reform aims to prevent risks of external influence and pressure in duties critical to national security. Previous legislation will apply to those appointed to a post or selected for studies before the act enters into force.

How Parliament voted

The bill passed without a vote – no MP proposed rejecting or amending it in plenary.

Debate in the chamber

What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.

31 speeches · 3 debates

Key points of the debate

The debate addressed the proposal to prevent the appointment of persons with foreign ties that pose a security risk to military posts in the Finnish Defence Forces and the Finnish Border Guard. Most parliamentary groups supported the proposal to ensure national security and an absolute requirement of loyalty. However, concerns were also raised during the debate regarding the potential stigmatisation of dual citizens, and whether current security clearances are sufficient.

  • Does the act place dual citizens in an unequal position and stigmatise them?
  • Would existing security clearance legislation have been sufficient without a separate eligibility restriction?
  • Should similar restrictions on foreign ties also be extended to the police and other authorities?
  • The group supported the proposal due to the changed security environment and considered it clear that, in military posts, loyalty can only be directed towards one state at a time.

    ”Näin muodoin lojaalisuusvaatimus on luonnollinen ja itsestään selvä tällaisessa nykymaailman tilanteessa — yhdessä maassa kun ei voi olla kuin yksi isäntä kerrallaan.”
    — Ilkka Kanerva
  • Centre PartyIn favour

    The group considered the act important for strengthening national security and noted that it also protects dual citizens and their families from potential external pressure.

    ”Laki kaksoiskansalaisuudesta liittyen tiettyihin sotilasvirkoihin jatkossa on tärkeä askel eteenpäin meidän oman kansallisen turvallisuutemme kannalta.”
    — Mikko Savola
  • Blue ReformIn favour

    The group considered the proposal necessary for national security, as absolute loyalty is required in a military post and a person must not be subjected to pressure from another state.

    ”Näkemyksemme on, että Puolustusvoimien sotilasvirkaan nimitettävän henkilön ehdottomalle lojaalisuudelle Suomen valtiota kohtaan on asetettava erityisen korkeat vaatimukset.”
    — Jussi Niinistö
  • Finns PartyIn favour

    The group warmly supported the proposal and considered it necessary, although it felt it had been prepared too late and hoped for similar tightenings more broadly across society.

    ”Hallituksen esitys on erinomainen, ja tervehdin ilolla hallituksen siirtymistä perussuomalaisten järkilinjalle.”
    — Jani Mäkelä
  • Social DemocratsIn favour with reservations

    The group considered the legislative proposal necessary to safeguard sensitive posts, but emphasised that dual citizens must not be stigmatised and that assessments must be based on case-by-case security clearances.

    ”Pidän tätä lakiehdotusta sinänsä tarpeellisena ja olisinkin toivonut, että jo lain valmisteluvaiheessa oltaisiin lähdetty siitä turvallisuusselvityksen tarpeen näkökulmasta.”
    — Mika Kari
  • GreensIn favour with reservations

    The group considered ensuring security important, but criticised casting suspicion on dual citizens and questioned why the current Security Clearance Act is not sufficient.

    ”Me olemme täysin lojaaleja Suomelle, ja siinä ei pitäisi olla mitään kysymysmerkkiä.”
    — Ozan Yanar
  • Left AllianceIn favour with reservations

    The group pointed out that dual citizenship does not in itself make a person untrustworthy, nor does a security clearance guarantee absolute reliability in the future.

    ”Yllätyin tänään siitä, kun sain tiedon, että meillä ei ole tilastoja niistä henkilöistä, kaksoiskansalaisista, jotka ovat jo nytten palveluksessa Puolustusvoimissa tai Rajavartiostossa.”
    — Markus Mustajärvi

This digest was generated by AI from 31 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 252/2018 vp sisältyvien 1.-3. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 252/2018 vp sisältyvät 1.—3. lakiehdotuksen. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.

Stages of consideration

The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.

  1. 29 Nov 2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Puolustusministeriö
  2. 4 Dec 2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 22 Feb 2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · puolustusvaliokunta
  4. 27 Feb 2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 5 Mar 2019Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 15 Mar 2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Decisions by law proposal3

  • 1Laki puolustusvoimista annetun lain 37 §:n muuttamisestaHyväksytty · 442/2019 · 29 Mar 2019
  • 2Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 16 §:n muuttamisestaHyväksytty · 443/2019 · 29 Mar 2019
  • 3Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 10 ja 26 §:n muuttamisestaHyväksytty · 444/2019 · 29 Mar 2019

Proposed law text

The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.

The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.

1.Laki puolustusvoimista annetun lain 37 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 37 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 262/2014, seuraavasti:

37 §Puolustusvoimien virkojen ja tehtävien kelpoisuusvaatimukset

Sen lisäksi, mitä yleisestä kelpoisuudesta valtion virkaan muualla laissa säädetään, Puolustusvoimien virkaan nimitettävältä vaaditaan tehtävien edellyttämää luotettavuutta.

Puolustusvoimien sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan myös, että hän on suorittanut Suomen Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa joko asevelvollisuuden aseellisessa palveluksessa tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja että hän on terveydeltään ja fyysiseltä kunnoltaan virkaan sopiva. Lisäksi Puolustusvoimien sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan, ettei hänellä ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslain 3 §:n 1 momentin 9 a kohdassa tarkoitettua ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Puolustusvoimissa.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä Puolustusvoimien virkojen ja tehtävien erityisistä kelpoisuusvaatimuksista.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa Puolustusvoimien sotilasvirkaan nimitettynä oleva on edelleen kelpoinen virkaansa.

Tämän lain voimaan tullessa upseerin virkaan johtavia opintoja suorittamaan valittuna oleva, opintoja suorittava ja opinnot jo suorittanut ovat kelpoisia upseerin virkaan.

2.Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 16 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain (1121/2008) 16 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 950/2017, seuraavasti:

16 §Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin sekä upseerin virkaan johtaviin opintoihin asetettavat lisävaatimukset

Kelpoinen opiskelijaksi sotatieteellisiin opintoihin, jotka johtavat pelkästään alempaan tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, on henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon tai saanut ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla Maanpuolustuskorkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten vastaavat tiedot ja valmiudet.

Kelpoinen opiskelijaksi sotatieteellisiin opintoihin, jotka johtavat pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon, on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin taikka jolla Maanpuolustuskorkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Upseerin virkaan johtaviin opintoihin otettavalta vaaditaan lisäksi, että hän on:

1) Suomen kansalainen;

2) ennen opintojen aloittamista saanut reservin upseerin koulutuksen;

3) terveydentilaltaan ja muutoin Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta sopiva;

4) Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen tehtävissä edellytettävällä tavalla nuhteeton ja muutoinkin luotettava henkilö, jolla ei ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslain 3 §:n 1 momentin 9 a kohdassa tarkoitettua ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa eikä muitakaan sidonnaisuuksia, jotka vaarantavat tehtävien asianmukaista ja riippumatonta hoitamista;

5) enintään 26-vuotias, lentäjäksi koulutettava kuitenkin enintään 23-vuotias.

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori voi muualla aikaisemmin suoritetun tutkinnon tai muiden opintojen vuoksi taikka muusta vastaavasta erityisestä syystä myöntää poikkeuksen 3 momentin 5 kohdassa säädetystä vaatimuksesta.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa upseerin virkaan johtavia opintoja jo suorittavaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lakia sovelletaan niihin opiskelijavalintoihin, jotka tehdään lain voimaantultua.

3.Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 10 ja 26 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 10 §:n 2 momentti ja 26 §:n 1 momentin 3 a kohta ja 5 momentti, sellaisena kuin niistä on 26 §:n 1 momentin 3 a kohta laissa 951/2017, seuraavasti:

10 §Rajavartiolaitoksen virkojen yleiset kelpoisuusvaatimukset

Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on suorittanut Suomen puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa joko asevelvollisuuden aseellisessa palveluksessa tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja että hän on terveydeltään ja ruumiilliselta kunnoltaan virkaan sopiva. Lisäksi Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan, ettei hänellä ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslain (726/2014) 3 §:n 1 momentin 9 a kohdassa tarkoitettua ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Rajavartiolaitoksessa.

26 §Rajavartijan peruskurssille valitseminen

Raja- ja merivartiokoulu valitsee opiskelijat rajavartijan peruskurssille. Peruskurssille voidaan hyväksyä valintakokeen läpäissyt henkilö, joka on:

3 a) Rajavartiolaitoksen tehtävissä edellytettävällä tavalla nuhteeton ja muutoinkin luotettava, jolla ei ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslain 3 §:n 1 momentin 9 a kohdassa tarkoitettua ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Rajavartiolaitoksessa eikä muitakaan sidonnaisuuksia, jotka vaarantavat tehtävien asianmukaista ja riippumatonta hoitamista;

Raja- ja merivartiokoulu pyytää rajavartijan peruskurssin opiskelijoiksi pyrkivistä turvallisuusselvityslain mukaisen turvallisuusselvityksen.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan nimitettynä oleva on edelleen kelpoinen virkaansa.

Lisäksi lain voimaan tullessa upseerin opintoihin tai rajavartijan peruskurssille valittu, opintoja suorittava tai opinnot jo suorittanut on kelpoinen Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan.

Main content of the bill (official)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi puolustusvoimista annettua lakia siten, että Puolustusvoimien sotilasvirkaan voitaisiin nimittää vain henkilö, jolla ei ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslaissa tarkoitettua ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Puolustusvoimissa. Maanpuolustuskorkeakoulusta annettua lakia muutettaisiin siten, että upseerin virkaan johtaviin opintoihin edellytettäisiin, että valittavalla henkilöllä ei ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslaissa tarkoitettua ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksessa Vastaavat muutokset tehtäisiin Rajavartiolaitoksen hallinnosta annettuun lakiin Rajavartiolaitoksen sotilasviran ja rajavartijan peruskurssille valittavien opiskelijoiden osalta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2019 aikana. Siirtymäsäännöksissä säädettäisiin sotilasvirkaan nimitetystä tai upseerin virkaan tai rajavartijan peruskurssille opiskelemaan valitusta, opintoja suorittavasta tai opinnot suorittaneesta. Heihin sovellettaisiin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

The summary and title were produced with AI on 13 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.