Kuntien kriisikriteerien ja osallisuuden uudistaminen
Laki kuntalain muuttamisesta
Kuntalain kriisikunnaksi toteamisen kriteerejä uudistetaan mittaamaan aiempaa tarkemmin kuntien todellista lainanhoitokykyä ja tulorahoituksen riittävyyttä. Lisäksi kunnassa säännöllisesti oleskeleville monipaikkaisille ihmisille tuodaan parempia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnan asioihin.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 5.12.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 1.2.2019
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 30
- Vahvistettu
- 8.2.2019
- Säädös
- 175/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn kriteerit uudistetaan: negatiivinen vuosikate korvataan vuosikatteen suhteella poistoihin (raja-arvo alle 80 %), suhteellinen velkaantuneisuus korvataan konsernin laskennallisella lainanhoitokatteella (raja-arvo alle 0,8), lainamäärään aletaan laskea mukaan vuokravastuut ja tuloveroprosentin raja nostetaan 2,0 prosenttiyksikköön yli keskiarvon. Lisäksi kuntalain osallisuussäännöksissä otetaan huomioon monipaikkaisuus.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vaikuttaa kuntien talouden arviointiin ja ohjaa kuntia kiinnittämään huomiota rahoituksen riittävyyteen. Uudet kriteerit kohdistavat valtion ja kunnan yhteisen arviointimenettelyn tarkemmin taloudeltaan heikoimpiin kuntiin, mutta menettelyn piiriin joutuvien kuntien kokonaismäärän ei arvioida merkittävästi muuttuvan. Kunnat saavat myös paremmat edellytykset ottaa toimintaansa mukaan kunnassa säännöllisesti työn, opiskelun tai vapaa-ajan vuoksi oleskelevia henkilöitä. Laki oli tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2019.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
30 puheenvuoroa · 12 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin kuntien kriisikuntakriteerien uudistamista sekä monipaikkaisten asukkaiden osallisuutta. Itse lakiesitys oli eduskuntaryhmien kesken yksimielinen, sillä kriteerien siirtämistä kuvaamaan koko kuntakonsernin taloutta ja todellista lainanhoitokykyä pidettiin tarpeellisena. Keskustelu kuitenkin laajeni kiivaaksi väittelyksi kuntatalouden yleistilasta ja valmisteilla olleen sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista.
- Miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa kuntien talouteen, kiinteistöihin ja päätösvaltaan?
- Ovatko valtion toimet ja valtionosuusratkaisut heikentäneet kuntien taloutta?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus osallistui keskusteluun pohtimalla kuntien omaisuuteen ja kiinteistöihin liittyviä taloudellisia riskejä tulevassa sote-uudistuksessa.
”Se saattaa johtaa siihen, että se omaisuus, mikä kenties on investoimalla ja aika vastakin tehty hyvään kuntoon, saattaa pahimmassa tapauksessa jäädä ilman käyttöä.”
— Markku Eestilä - KeskustaPuolesta
Keskusta piti esitystä erittäin tärkeänä, sillä konsernitason tarkastelu ja vuokravastuiden huomioiminen antavat todenmukaisen kuvan kunnan taloudesta ja estävät konsernikikkailua.
”Tämä esitys kuntalain muuttamiseksi on tärkeä, todella tärkeä, vaikka aihepiiri on synkkä.”
— Eerikki Viljanen - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannatti kriteerien päivittämistä todellista tilannetta vastaavaksi, jotta arviointimenettelyjen perusteet ovat kunnossa.
”On ihan paikallaan, että nämä muutokset kuntalakiin tehdään.”
— Toimi Kankaanniemi - SDPPuolesta
SDP piti kriisikuntakriteerien uudistamista ja konsernitarkastelua erittäin perusteltuna, mutta arvosteli hallituksen valtionosuusleikkauksia ja sote-uudistuksen heijastusvaikutuksia kuntiin.
”Mutta siis erittäin perusteltu, ja kun tiedetään, että kuntien tilanne ei ole tästä helpottamassa, niin on tietysti hyvä, että sitä seurataan monellakin eri mittarilla mutta myöskin tällä mittarilla.”
— Sirpa Paatero - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit piti tarkennuksia tarpeellisina konserniyhtiöihin piiloutuvien riskien tunnistamiseksi, mutta kantoi huolta kuntien sote-kiinteistöihin liittyvistä talousriskeistä.
”Siinä mielessä tällaiset tarkennukset ovat varmasti kyllä paikallaan ja totta kai se, että me kunnissa pystyisimme kuntapäättäjinä yhä paremmin valvomaan myöskin sitä, mitä näissä konserniyhtiöissä tapahtuu”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 30 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 280/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 5.12.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 13.12.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 15.1.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 22.1.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 25.1.2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 30.1.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kuntalain muuttamisestaHyväksytty · 175/2019 · 8.2.2019
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kuntalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntalain (410/2015) 22, 112, 113:n 3 momentti ja 118 § seuraavasti:
22 §Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.
Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:
1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja;
2) selvittämällä asukkaiden ja kunnassa säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;
4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun;
5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;
6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.
112 §Kirjanpito
Kunnan kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, kirjanpitolakia. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain 113—116 §:n sekä 120 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohtien soveltamisesta.
113 §Tilinpäätös
Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta olennaisuusperiaatteen mukaisesti. Tätä varten tarpeelliset seikat on ilmoitettava liitetiedoissa.
118 §Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely
Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi, jos vähintään toinen 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksistä täyttyy.
Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa.
Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kunnan viimeisessä konsernitilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa, tai rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot:
1) kunnan konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia;
2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti;
3) asukasta kohden laskettu kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden keskimääräisen määrän vähintään 50 prosentilla;
4) konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8.
Pykälän 3 momentissa tarkoitettujen tunnuslukujen raja-arvot lasketaan vuosittain Tilastokeskuksen ylläpitämiin konsernitilinpäätösten tietoihin ja kunnan vahvistamaan tuloveroprosenttiin perustuen. Edellä 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettu vuosikate lasketaan ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 §:n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta. Lisäksi 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettu konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate lasketaan kaavalla, jossa konsernituloslaskelman vuosikatteeseen lisätään korkokulut ja jossa saatu summa jaetaan korkokulujen ja laskennallisten lainanlyhennysten summalla. Laskennalliset lainanlyhennykset saadaan jakamalla konsernitaseen lainamäärä kahdeksalla.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun selvityksen tekee arviointiryhmä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden kunta. Valtiovarainministeriö nimeää kuntaa kuultuaan ryhmän puheenjohtajaksi kunnasta ja ministeriöstä riippumattoman henkilön. Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.
Valtuuston on käsiteltävä ryhmän toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Valtiovarainministeriö tekee ryhmän toimenpide-ehdotusten ja valtuuston päätösten perusteella ratkaisun kuntarakennelaissa tarkoitetun erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Kuntalain 118 §:n 3 ja 4 momentissa säädettyjä raja-arvoja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuonna 2022 vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten tunnuslukujen perusteella. Vuosina 2019—2021 erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn sovelletaan mitä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa kuntalain 118 §:ssä säädetään.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.