HE 280/2018 vpHyväksyttyVireille 5.12.2018

Kuntien kriisikriteerien ja osallisuuden uudistaminen

Laki kuntalain muuttamisesta

Kuntalain kriisikunnaksi toteamisen kriteerejä uudistetaan mittaamaan aiempaa tarkemmin kuntien todellista lainanhoitokykyä ja tulorahoituksen riittävyyttä. Lisäksi kunnassa säännöllisesti oleskeleville monipaikkaisille ihmisille tuodaan parempia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnan asioihin.

Tila
Hyväksytty
Vireille
5.12.2018
Viimeisin tapahtuma
1.2.2019
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
30
Vahvistettu
8.2.2019
Säädös
175/2019

Mitä ehdotetaan

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn kriteerit uudistetaan: negatiivinen vuosikate korvataan vuosikatteen suhteella poistoihin (raja-arvo alle 80 %), suhteellinen velkaantuneisuus korvataan konsernin laskennallisella lainanhoitokatteella (raja-arvo alle 0,8), lainamäärään aletaan laskea mukaan vuokravastuut ja tuloveroprosentin raja nostetaan 2,0 prosenttiyksikköön yli keskiarvon. Lisäksi kuntalain osallisuussäännöksissä otetaan huomioon monipaikkaisuus.

Mitä se tarkoittaa

Muutos vaikuttaa kuntien talouden arviointiin ja ohjaa kuntia kiinnittämään huomiota rahoituksen riittävyyteen. Uudet kriteerit kohdistavat valtion ja kunnan yhteisen arviointimenettelyn tarkemmin taloudeltaan heikoimpiin kuntiin, mutta menettelyn piiriin joutuvien kuntien kokonaismäärän ei arvioida merkittävästi muuttuvan. Kunnat saavat myös paremmat edellytykset ottaa toimintaansa mukaan kunnassa säännöllisesti työn, opiskelun tai vapaa-ajan vuoksi oleskelevia henkilöitä. Laki oli tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2019.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

30 puheenvuoroa · 12 puhujaa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa käsiteltiin kuntien kriisikuntakriteerien uudistamista sekä monipaikkaisten asukkaiden osallisuutta. Itse lakiesitys oli eduskuntaryhmien kesken yksimielinen, sillä kriteerien siirtämistä kuvaamaan koko kuntakonsernin taloutta ja todellista lainanhoitokykyä pidettiin tarpeellisena. Keskustelu kuitenkin laajeni kiivaaksi väittelyksi kuntatalouden yleistilasta ja valmisteilla olleen sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista.

  • Miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa kuntien talouteen, kiinteistöihin ja päätösvaltaan?
  • Ovatko valtion toimet ja valtionosuusratkaisut heikentäneet kuntien taloutta?
  • KokoomusPuolesta

    Kokoomus osallistui keskusteluun pohtimalla kuntien omaisuuteen ja kiinteistöihin liittyviä taloudellisia riskejä tulevassa sote-uudistuksessa.

    Se saattaa johtaa siihen, että se omaisuus, mikä kenties on investoimalla ja aika vastakin tehty hyvään kuntoon, saattaa pahimmassa tapauksessa jäädä ilman käyttöä.
    Markku Eestilä
  • KeskustaPuolesta

    Keskusta piti esitystä erittäin tärkeänä, sillä konsernitason tarkastelu ja vuokravastuiden huomioiminen antavat todenmukaisen kuvan kunnan taloudesta ja estävät konsernikikkailua.

    Tämä esitys kuntalain muuttamiseksi on tärkeä, todella tärkeä, vaikka aihepiiri on synkkä.
    Eerikki Viljanen
  • Perussuomalaiset kannatti kriteerien päivittämistä todellista tilannetta vastaavaksi, jotta arviointimenettelyjen perusteet ovat kunnossa.

    On ihan paikallaan, että nämä muutokset kuntalakiin tehdään.
    Toimi Kankaanniemi
  • SDPPuolesta

    SDP piti kriisikuntakriteerien uudistamista ja konsernitarkastelua erittäin perusteltuna, mutta arvosteli hallituksen valtionosuusleikkauksia ja sote-uudistuksen heijastusvaikutuksia kuntiin.

    Mutta siis erittäin perusteltu, ja kun tiedetään, että kuntien tilanne ei ole tästä helpottamassa, niin on tietysti hyvä, että sitä seurataan monellakin eri mittarilla mutta myöskin tällä mittarilla.
    Sirpa Paatero
  • Kristillisdemokraatit piti tarkennuksia tarpeellisina konserniyhtiöihin piiloutuvien riskien tunnistamiseksi, mutta kantoi huolta kuntien sote-kiinteistöihin liittyvistä talousriskeistä.

    Siinä mielessä tällaiset tarkennukset ovat varmasti kyllä paikallaan ja totta kai se, että me kunnissa pystyisimme kuntapäättäjinä yhä paremmin valvomaan myöskin sitä, mitä näissä konserniyhtiöissä tapahtuu
    Sari Essayah

Kooste on tuotettu tekoälyllä 30 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 280/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 5.12.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
  2. 13.12.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 15.1.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
  4. 22.1.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 25.1.2019Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 30.1.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki kuntalain muuttamisestaHyväksytty · 175/2019 · 8.2.2019

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki kuntalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntalain (410/2015) 22, 112, 113:n 3 momentti ja 118 § seuraavasti:

22 §Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja;

2) selvittämällä asukkaiden ja kunnassa säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa;

3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;

4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun;

5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;

6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

112 §Kirjanpito

Kunnan kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, kirjanpitolakia. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain 113—116 §:n sekä 120 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohtien soveltamisesta.

113 §Tilinpäätös

Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta olennaisuusperiaatteen mukaisesti. Tätä varten tarpeelliset seikat on ilmoitettava liitetiedoissa.

118 §Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely

Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi, jos vähintään toinen 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksistä täyttyy.

Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa.

Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kunnan viimeisessä konsernitilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa, tai rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot:

1) kunnan konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia;

2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti;

3) asukasta kohden laskettu kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden keskimääräisen määrän vähintään 50 prosentilla;

4) konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8.

Pykälän 3 momentissa tarkoitettujen tunnuslukujen raja-arvot lasketaan vuosittain Tilastokeskuksen ylläpitämiin konsernitilinpäätösten tietoihin ja kunnan vahvistamaan tuloveroprosenttiin perustuen. Edellä 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettu vuosikate lasketaan ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 §:n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta. Lisäksi 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettu konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate lasketaan kaavalla, jossa konsernituloslaskelman vuosikatteeseen lisätään korkokulut ja jossa saatu summa jaetaan korkokulujen ja laskennallisten lainanlyhennysten summalla. Laskennalliset lainanlyhennykset saadaan jakamalla konsernitaseen lainamäärä kahdeksalla.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun selvityksen tekee arviointiryhmä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden kunta. Valtiovarainministeriö nimeää kuntaa kuultuaan ryhmän puheenjohtajaksi kunnasta ja ministeriöstä riippumattoman henkilön. Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.

Valtuuston on käsiteltävä ryhmän toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Valtiovarainministeriö tekee ryhmän toimenpide-ehdotusten ja valtuuston päätösten perusteella ratkaisun kuntarakennelaissa tarkoitetun erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Kuntalain 118 §:n 3 ja 4 momentissa säädettyjä raja-arvoja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuonna 2022 vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten tunnuslukujen perusteella. Vuosina 2019—2021 erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn sovelletaan mitä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa kuntalain 118 §:ssä säädetään.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntalakia. Kuntalain erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn käynnistämisen edellytyksiä ehdotetaan muutettavaksi kuvaamaan tarkemmin tulorahoituksen riittävyyttä. Menettelyn edellytyksistä suhteellista velkaantuneisuutta kuvaava tunnusluku edotetaan korvattavaksi lainanhoitokykyä kuvaavalla konsernitilinpäätöksen laskennallisella lainanhoitokatteella. Tulorahoituksen riittävyyttä kuvaava tunnusluku negatiivinen vuosikate ehdotetaan korvattavaksi tunnusluvulla, jolla verrataan konsernituloslaskelman vuosikatetta poistoihin. Lainoihin esitetään rinnastettavaksi vuokravastuut lainamäärää kuvaavassa tunnusluvussa. Kunnan tuloveroprosentin tasoa koskevaa raja-arvoa ehdotetaan nostettavaksi. Tavoitteena on oikeudenmukainen ja luotettava kuntien erityisen vaikean talouden arviointitapa, joka kannustaa kuntia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kestäviin ratkaisuihin. Arviointikriteerit ja niissä käytettävät tunnusluvut kuvaisivat kunnan taloutta eri näkökulmista. Tunnuslukujen raja-arvojen muuttamisen tavoitteena on, että menettely kohdistuisi taloudeltaan kaikkein heikoimpiin kuntiin. Lisäksi kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi kunnassa eri syistä säännönmukaisesti oleskelevien henkilöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi. Laki on tarkoitettu tulevan voimaan vuoden 2019 keväällä.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.