Tenojoen lohenkalastuksen kieltäminen vuonna 2023
Laki lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä
Tenojoen vesistössä kielletään lohenkalastus ja lohenpyydysten käyttö vuoden 2023 loppuun saakka. Määräaikaisella kiellolla pyritään pysäyttämään lohikantojen heikkeneminen ja luomaan edellytykset kantojen elpymiselle.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 17.11.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 23.2.2023
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 7
- Vahvistettu
- 3.3.2023
- Säädös
- 342/2023
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Lohi rauhoitetaan Tenojoen vesistön lohennousualueilla ja lohenpyyntiin tarkoitettujen välineiden, kuten patojen ja seisovien verkkojen, käyttö kielletään 1.5.–31.12.2023. Tahallisesta kiellon rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon ja luvattomasti saaliiksi otetusta lohesta määrätä 3 480 euron menettämisseuraamus. Samalla mahdollistetaan vieraslaji kyttyrälohen kohdennettu pyynti erillisen ilmoitusmenettelyn kautta.
Mitä se tarkoittaa
Kielto koskee kaikkia kalastajia, mukaan lukien paikalliset asukkaat, saamelaiset perinteisen pyynnin harjoittajat ja matkailukalastajat. Päätös aiheuttaa taloudellisia menetyksiä erityisesti Utsjoen ja Inarin alueen matkailuyrittäjille sekä rajoittaa jokisaamelaista kalastuskulttuuria. Muiden kalalajien kuin lohen pyynti on edelleen sallittua erillisten sääntöjen mukaisesti.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
7 puheenvuoroa · 7 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli esitystä lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoella heikentyneiden lohikantojen suojelemiseksi. Esitys sai eduskuntaryhmiltä laajan tuen, ja sitä pidettiin välttämättömänä lohikantojen elpymiselle. Keskustelussa nousi kuitenkin voimakas yhteinen huoli kiellon raskaista aluetaloudellisista ja kulttuurisista vaikutuksista Utsjoella sekä saamelaisyhteisössä.
- Miten valtion tulisi korvata kalastuskiellon aiheuttamat menetykset Utsjoen kunnalle ja matkailuelinkeinolle?
- Tehdäänkö Norjan puolella riittävästi toimia Tenojoen lohikannan suojelemiseksi?
- SDPPuolesta varauksin
SDP piti lohen suojelua ymmärrettävänä, mutta arvosteli valtion myöntämiä korvauksia liian vaatimattomiksi suhteessa Utsjoen alueelle koituviin miljoonamenetyksiin.
”On tietenkin luontevaa ja ymmärrettävää, että lohia on suojeltava, mutta se, mikä tästä uupuu minusta, on se kompensaatio kunnille tässä tilanteessa.”
— Johanna Ojala-Niemelä - KeskustaPuolesta varauksin
Keskusta piti lohenkalastuskieltoa välttämättömänä lohikantojen pelastamiseksi, mutta vaati valtiota huomioimaan Utsjoen ja saamelaisyhteisön kokemat vakavat taloudelliset ja kulttuuriset tappiot.
”Tämän lohikannan säilymisen takia en voi tätä esitystä vastustaa, mutta samalla minun on pakko vedota hallitukseen: huomioikaa tämän alueen ihmisten ahdinko tämän lain ja tilanteen johdosta.”
— Markus Lohi - VihreätPuolesta varauksin
Vihreät piti täyskieltoa luonnon kannalta perusteltuna, mutta ilmaisi huolensa perinteisen saamelaisen kalastuskulttuurin katkeamisesta sukupolvien välillä.
”Se on, totta kai, kalakannan säilymisen kannalta tarpeellinen ja perusteltu, mutta alueen ihmisten kannalta se on äärimmäisen radikaali keino.”
— Jenni Pitko - KokoomusPuolesta
Kokoomus kannatti täyskieltoa ja valiokunnan tekemiä tiukennuksia sääntöjen valvomiseksi sekä vaati Norjan tehokkaan rannikkopyynnin ottamista huomioon neuvotteluissa.
”pidän tätä täyskieltoa perusteltuna ja hyvänä.”
— Markku Eestilä
Kooste on tuotettu tekoälyllä 7 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 289/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 17.11.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Maa- ja metsätalousministeriö
- 1.12.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 10.2.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · maa- ja metsätalousvaliokunta
- 15.2.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 20.2.2023Toinen käsittely · Täysistunto
- 21.2.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössäHyväksytty muutettuna · 342/2023 · 3.3.2023
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Tenojoen vesistöä koskeva kalastuskielto
Lohi (Salmo salar) on rauhoitettu seuraavilla Tenojoen vesistön lohennousualueilla:
1) Tenon pääuoman, Inarinjoen ja Kietsimäjoen alueet, joissa Suomen ja Norjan välinen valtakunnan raja kulkee;
2) Pulmankijärvi, Gálddašjohka Luovosvárjohkan suuhun asti, Ylä-Pulmankijoki Yläputoukselle asti, Luossajohka Luossajávriin asti, Morešveaijohka neljä kilometriä ylävirtaan laskukohdasta Ylä-Pulmankijokeen sekä Skihpajohka ensimmäiseen lompoloon asti;
3) Vetsijoki Vetsijärveen asti ja Vaisjoki Váišluoppaliin saakka;
4) Utsjoki Mierasjärveen asti, Čársejohka Liŋkinjohkan suusta 10 kilometriä ylävirtaan saakka ja Kevojoki Fiellogahjohkan suuhun asti;
5) Kuoppilasjoki Birkejohkan suuhun asti, Birkejohka Yläputoukseen asti sekä Goaskinjohka Goaskinjávriin saakka;
6) Nilijoki 13 kilometriä toiselle kivikkokentälle asti;
7) Akujoki putoukselle asti;
8) Karigasjoki viisi kilometriä Luomusjokisuusta ylävirtaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun lohen pyytäminen ja myynti on rauhoitusaikana kielletty.
2 §Kielletyt pyyntivälineet
Kalastus seuraavilla lohenpyyntiin tarkoitetuilla välineillä ja seuraavien välineiden vedessä pitäminen on kielletty 1 §:ssä tarkoitetuilla lohennousualueilla:
1) potkupato (joddu) ja mertapato (meardi);
2) seisova verkko, joka on tarkemmin määritelty Suomen ja Norjan välisen sopimuksen kalastuksesta Tenojoen vesistössä (SopS 42/2017) liitteenä olevan kalastussäännön 21 ja 23 §:ssä; sekä
3) kulkutusverkko
3 §Elinkeino-, liikenne, ja ympäristökeskuksen poikkeuslupa
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa tieteellistä tutkimusta tai käytännön kokeita varten myöntää luvan poiketa tässä laissa säädetyistä kielloista lohen pyyntiin. Luvan on oltava perusteltu kalakantojen suojelun tai kestävän käytön edistämiseksi.
4 §Kyttyrälohen pyytäminen
Kyttyrälohen pyytämiseen ryhtyvän on ilmoitettava hankkeesta Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle määräajassa ennen kohdistettuun kyttyrälohen (Oncorhynchus gorbuscha ) pyyntiin ryhtymistä. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot hankkeesta vastaavasta, kuvaus hankkeesta ja siinä käytettävistä välineistä, sekä miten hankkeessa minimoidaan lohen (Salmo salar ) pyydykseen jäämisen riskit.
Hankkeesta on raportoitava Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle määräajassa hankkeen päätyttyä. Raportin tulee sisältää tiedot saaliiksi saatujen kyttyrälohien määrästä ja sivusaaliista.
Hankkeesta ilmoittamisen sekä hankkeesta raportoinnin määräajoista, hankeilmoituksen ja raportoinnin tarkemmasta sisällöstä sekä hankkeen hylkäämiseen johtavista perusteista annetaan tarkempia säännöksiä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
5 §Valvontaviranomaiset ja kalastuksenvalvojat
Tämän lain noudattamista valvovat:
1) poliisi;
2) Rajavartiolaitos;
3) kalastuslain (379/2015) 19 §:ssä tarkoitetut kalatalousviranomaiset;
4) Metsähallituksen hallinnassa olevilla valtion vesialueilla Metsähallituksen erätarkastajat ja ne Metsähallituksen virkamiehet, joiden tehtävänä on kalastusasioiden hoitaminen; sekä
5) kalastuslain 103 §:n mukaisesti hyväksytty ja saman lain 107 §:ssä tarkoitetun valtuutuksen omaava kalastuksenvalvoja.
6 §Lohen kalastuskiellon rikkominen
Joka tahallaan rikkoo 1 tai 2 §:ssä säädettyä kieltoa on tuomittava lohen kalastuskiellon rikkomisesta sakkoon.
7 §Menettämisseuraamus
Se, joka on syyllistynyt 6 §:ssä tarkoitettuun tekoon ja ottanut saaliiksi lohen, on tuomittava menettämään valtiolle arvo, joka sillä lajinsa edustajana on.
Menettämisseuraamuksista säädetään lisäksi rikoslain (39/1889) 10 luvussa.
Lohen arvosta lajinsa edustajana säädetään kalastuslain 119 §:n nojalla annetussa asetuksessa.
8 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2023 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2023.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.