Tenojoen lohenkalastuksen kieltäminen vuonna 2023

Lohi (Salmo salar) on rauhoitettu seuraavilla Tenojoen vesistön lohennousualueilla:

1) Tenon pääuoman, Inarinjoen ja Kietsimäjoen alueet, joissa Suomen ja Norjan välinen valtakunnan raja kulkee;

2) Pulmankijärvi, Gálddašjohka Luovosvárjohkan suuhun asti, Ylä-Pulmankijoki Yläputoukselle asti, Luossajohka Luossajávriin asti, Morešveaijohka neljä kilometriä ylävirtaan laskukohdasta Ylä-Pulmankijokeen sekä Skihpajohka ensimmäiseen lompoloon asti;

3) Vetsijoki Vetsijärveen asti ja Vaisjoki Váišluoppaliin saakka;

4) Utsjoki Mierasjärveen asti, Čársejohka Liŋkinjohkan suusta 10 kilometriä ylävirtaan saakka ja Kevojoki Fiellogahjohkan suuhun asti;

5) Kuoppilasjoki Birkejohkan suuhun asti, Birkejohka Yläputoukseen asti sekä Goaskinjohka Goaskinjávriin saakka;

6) Nilijoki 13 kilometriä toiselle kivikkokentälle asti;

7) Akujoki putoukselle asti;

8) Karigasjoki viisi kilometriä Luomusjokisuusta ylävirtaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun lohen pyytäminen ja myynti on rauhoitusaikana kielletty.

Kalastus seuraavilla lohenpyyntiin tarkoitetuilla välineillä ja seuraavien välineiden vedessä pitäminen on kielletty 1 §:ssä tarkoitetuilla lohennousualueilla:

1) potkupato (joddu) ja mertapato (meardi);

2) seisova verkko, joka on tarkemmin määritelty Suomen ja Norjan välisen sopimuksen kalastuksesta Tenojoen vesistössä (SopS 42/2017) liitteenä olevan kalastussäännön 21 ja 23 §:ssä; sekä

3) kulkutusverkko

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa tieteellistä tutkimusta tai käytännön kokeita varten myöntää luvan poiketa tässä laissa säädetyistä kielloista lohen pyyntiin. Luvan on oltava perusteltu kalakantojen suojelun tai kestävän käytön edistämiseksi.

Kyttyrälohen pyytämiseen ryhtyvän on ilmoitettava hankkeesta Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle määräajassa ennen kohdistettuun kyttyrälohen (Oncorhynchus gorbuscha ) pyyntiin ryhtymistä. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot hankkeesta vastaavasta, kuvaus hankkeesta ja siinä käytettävistä välineistä, sekä miten hankkeessa minimoidaan lohen (Salmo salar ) pyydykseen jäämisen riskit.

Hankkeesta on raportoitava Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle määräajassa hankkeen päätyttyä. Raportin tulee sisältää tiedot saaliiksi saatujen kyttyrälohien määrästä ja sivusaaliista.

Hankkeesta ilmoittamisen sekä hankkeesta raportoinnin määräajoista, hankeilmoituksen ja raportoinnin tarkemmasta sisällöstä sekä hankkeen hylkäämiseen johtavista perusteista annetaan tarkempia säännöksiä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

Tämän lain noudattamista valvovat:

1) poliisi;

2) Rajavartiolaitos;

3) kalastuslain (379/2015) 19 §:ssä tarkoitetut kalatalousviranomaiset;

4) Metsähallituksen hallinnassa olevilla valtion vesialueilla Metsähallituksen erätarkastajat ja ne Metsähallituksen virkamiehet, joiden tehtävänä on kalastusasioiden hoitaminen; sekä

5) kalastuslain 103 §:n mukaisesti hyväksytty ja saman lain 107 §:ssä tarkoitetun valtuutuksen omaava kalastuksenvalvoja.

Joka tahallaan rikkoo 1 tai 2 §:ssä säädettyä kieltoa on tuomittava lohen kalastuskiellon rikkomisesta sakkoon.

Se, joka on syyllistynyt 6 §:ssä tarkoitettuun tekoon ja ottanut saaliiksi lohen, on tuomittava menettämään valtiolle arvo, joka sillä lajinsa edustajana on.

Menettämisseuraamuksista säädetään lisäksi rikoslain (39/1889) 10 luvussa.

Lohen arvosta lajinsa edustajana säädetään kalastuslain 119 §:n nojalla annetussa asetuksessa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2023 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2023.