HE 307/2018 vpHyväksyttyVireille 13.12.2018

Kansainvälisten verosopimusten porsaanreikien tukkiminen

Veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi verosopimuksiin toteuttavista toimenpiteistä tehdyn monenvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi

Suomi liittyy kansainväliseen monenväliseen yleissopimukseen, jolla päivitetään useita maiden välisiä verosopimuksia kerralla. Uudistuksella estetään yritysten veronkiertoa, voitonsiirtoa ja tehostetaan kansainvälisten veroriitojen ratkaisemista.

Tila: Hyväksytty
Vireille: 13.12.2018
Viimeisin tapahtuma: 18.2.2019
Äänestyksiä: 3
Puheenvuoroja: 4
Vahvistettu: 22.2.2019
Säädös: 231/2019
Lähde: eduskunta.fi ↗

Mitä ehdotetaan

Suomi saattaa voimaan OECD:n ja G20-maiden BEPS-hankkeen mukaisen monenvälisen verosopimuksen (MLI). Sopimuksen myötä Suomen verosopimusverkostoon tuodaan yleinen väärinkäytön estolauseke (PPT-sääntö), uudistetut keskinäiset riitojenratkaisumenettelyt sekä sitova välimiesmenettely veroriitojen ratkaisemiseksi.

Mitä se tarkoittaa

Muutos vaikeuttaa kansainvälisten konsernien ja yritysten keinotekoista verosuunnittelua ja verosopimusetujen väärinkäyttöä. Samalla se parantaa rajat ylittävää toimintaa harjoittavien yritysten ja henkilöiden oikeusturvaa, sillä kaksinkertaisen verotuksen tilanteet saadaan ratkaistua aiempaa nopeammin ja tehokkaammin välimiesmenettelyn avulla. Verohallinnolle uudistus voi tuoda lisää kansainvälisten veroriitojen käsittelytyötä.

Näin eduskunta äänesti

Talousarviosta ei äänestetä kerralla. Eduskunta äänesti 3 kertaa yksittäisistä määrärahoista ja opposition vaihtoehdoista, ja talousarvio hyväksyttiin näiden äänestysten pohjalta.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 22.2.2019.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

4 puheenvuoroa · 4 puhujaa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Eduskunta käsitteli Suomen liittymistä kansainväliseen yleissopimukseen, jolla päivitetään verosopimuksia ja torjutaan aggressiivista verosuunnittelua. Esityksen peruslinjaa pidettiin yleisesti tervetulleena ja tarpeellisena parannuksena nykytilaan. Keskustelua herätti erityisesti se, kuinka laajasti sopimuksen määräykset tulisi ottaa käyttöön ja tekikö Suomi siihen liikaa varaumia.

Tekikö hallitus yleissopimukseen liikaa varaumia ja rajasiko se soveltamisalaa liikaa?

KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä, jolla pannaan täytäntöön kansainväliset toimenpiteet veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi.
”Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on hankkia eduskunnan hyväksyminen monenväliselle yleissopimukselle, jonka Suomi on allekirjoittanut 7. kesäkuuta 2017 yhdessä 67 muun valtion kanssa.”
— Esko Kiviranta
PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannatti veronkiertoa tukkivaa hanketta, mutta vastusti esitettyä lausumaa verotuottojen kaavamaisesta jakomallista Suomelle epäedullisena.
”Siinähän jaettaisiin nämä tuotot tällaisen kaavamaisen mallin mukaan, CCTB- tai CCCTB-laskentatavan mukaan, ja se ei niinkään olisi Suomelle sitten edullinen, joten tätä ehdotettua lausumaehdotusta ei voida siten kannattaa.”
— Ville Vähämäki
SDPPuolesta varauksin
SDP tuki esitykseen liittyvää lausumaehdotusta, jolla pyrittiin sopimuksen kattavampaan soveltamiseen.
”Joka tapauksessa tuo lausumaehdotus tuli hyvin siinä esitettyä, ja kannatan tätä ehdotusta tästä lausumasta.”
— Riitta Myller
VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Vasemmistoliitto piti sopimusta tervetulleena parannuksena, mutta arvosteli hallituksen tekemiä laajoja varaumia ja suppeaa soveltamisalaa, jotka heikentävät sopimuksen vaikuttavuutta.
”Suppean soveltamisalan ja laajan varauman valitsemalla Suomi on osaltaan heikentänyt yleissopimuksen kokonaisvaikuttavuutta.”
— Jari Myllykoski

Kooste on tuotettu tekoälyllä 4 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 307/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

13.12.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
9.1.2019Lähetekeskustelu · Täysistunto
1.2.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
7.2.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
13.2.2019Ainoa käsittely · Täysistunto
15.2.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain3

1Laki veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi verosopimuksiin toteuttavista toimenpiteistä tehdystä monenvälisestä yleissopimuksestaHyväksytty · 231/2019 · 22.2.2019
Monenvälinen yleissopimus, jolla toteutetaan verosopimuksiin liittyvät toimenpiteet veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksiHyväksytty · 577/2019
Yleissopimuksen hyväksymiskirjan tallettamisen yhteydessä tehtäväksi esitettävien varaumien ja ilmoitusten hyväksyminenHyväksytty · 577/2019

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi verosopimuksiin toteuttavista toimenpiteistä tehdystä monenvälisestä yleissopimuksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Pariisissa 24 päivänä marraskuuta 2016 tehdyn monenvälisen yleissopimuksen, jolla toteutetaan verosopimuksiin liittyvät toimenpiteet veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi, lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Yleissopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa julkaistavilla valtiovarainministeriön ilmoituksilla annetaan tieto:

1) yleissopimuksen voimaantulosta sellaisen yleissopimuksen osapuolen osalta, jonka kanssa Suomella on yleissopimuksen 2 artiklan 1 kappaleen a kohdassa tarkoitettu soveltamisalan verosopimus;

2) yleissopimuksen osapuolen 28 artiklan 2 kappaleen b kohdan mukaisesti tekemästä Suomen varauman vastustamisesta;

3) yleissopimuksen osapuolen 28 artiklan 9 kappaleen mukaisesti tekemästä varauman perumisesta tai korvaamisesta, jos tällä on vaikutusta Suomen ja yleissopimuksen osapuolen väliseen yleissopimuksen 2 artiklan 1 kappaleen a kohdassa tarkoitettuun soveltamisalan verosopimukseen; ja

4) yleissopimuksen osapuolen 29 artiklan 6 kappaleen mukaisesti tekemästä lisäilmoituksesta, jos tällä on vaikutusta Suomen ja yleissopimuksen osapuolen väliseen yleissopimuksen 2 artiklan 1 kappaleen a kohdassa tarkoitettuun soveltamisalan verosopimukseen.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi vuonna 2016 tehdyn monenvälisen yleissopimuksen, jolla toteutetaan verosopimuksiin liittyvät toimenpiteet veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi sekä antaisi suostumuksensa eräiden yleissopimuksen nojalla tehtävien varaumien tekemiseen ja ilmoitusten antamiseen. Yleissopimus on tehty osana OECD:n ja G20-maiden käynnistämää veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoa estävää hanketta. Yleissopimus mahdollistaa lukuisten kahdenvälisten verosopimusten mukauttamisen yhdellä monenvälisellä sopimuksella ilman jokaisen kahdenvälisen sopimuksen erillistä muuttamista sekä muutoksia koskevia hyväksymis- ja voimaansaattamismenettelyjä. Yleissopimus ei muuta kahdenvälistä verosopimusta suoraan samaan tapaan kuin verosopimuksen muutospöytäkirja. Sen sijaan yleissopimusta sovelletaan varsinaisen verosopimuksen rinnalla. Yleissopimuksen ja verosopimuksen suhde on määritelty yleissopimuksen artikloissa käytetyissä yhteensovitus- ja ilmoituslausekkeissa. Yhteensovitus- ja ilmoituslausekkeet sekä yleissopimusten osapuolten antamat ilmoitukset konkretisoivat yleissopimuksen soveltajille, miten yleissopimus mukauttaa verosopimuksia. Ilmoituksilla puolestaan yksilöidään ne verosopimusten määräykset, joiden sijaan, rinnalla tai puuttuessa yleissopimuksen määräys tulee sovellettavaksi. Yleissopimusta voidaan luonnehtia niin kutsutuksi menu-sopimukseksi, sillä se tarjoaa sen osapuolille merkittävästi valinnanvaraa sen suhteen, mitä sopimuksen määräyksistä osapuoli haluaa soveltaa. Yleissopimuksessa on määräyksiä, jotka osapuoli voi jättää soveltamatta tekemällä varauman. Lisäksi yleissopimuksessa on välimiesmenettelyä koskeva osa, jonka soveltaminen pitää nimenomaisesti valita. Yleissopimuksen avulla Suomen verosopimusverkoston osaksi ehdotetaan otettavaksi verosopimuksen tarkoitusta käsittelevä verosopimusten johdantokappale, verosopimusten väärinkäytön estämistä koskeva yleinen määräys, keskinäistä sopimusmenettelyä koskevat uudistetut määräykset ja siirtohinnoittelun vastaoikaisua koskeva määräys. Lisäksi ehdotetaan, että Suomi soveltaisi yleissopimuksen välimiesmenettelyä koskevaa osaa. Muiden määräysten osalta ehdotetaan, että Suomi tekisi varaumat olla soveltamatta yleissopimuksen määräyksiä. Yleissopimus tuli kansainvälisesti voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2018. Yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa sen kolmen kalenterikuukauden ajanjakson kuluttua, joka alkaa päivänä, jona Suomi tallettaa hyväksymiskirjansa. Yleissopimusta aletaan kuitenkin soveltaa vasta sen jälkeen, kun se on tullut molempien kahdenvälisen verosopimuksen osapuolien osalta voimaan. Esitykseen sisältyy lakiehdotus yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.