Kansainvälisten verosopimusten porsaanreikien tukkiminen

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi vuonna 2016 tehdyn monenvälisen yleissopimuksen, jolla toteutetaan verosopimuksiin liittyvät toimenpiteet veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi sekä antaisi suostumuksensa eräiden yleissopimuksen nojalla tehtävien varaumien tekemiseen ja ilmoitusten antamiseen. Yleissopimus on tehty osana OECD:n ja G20-maiden käynnistämää veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoa estävää hanketta. Yleissopimus mahdollistaa lukuisten kahdenvälisten verosopimusten mukauttamisen yhdellä monenvälisellä sopimuksella ilman jokaisen kahdenvälisen sopimuksen erillistä muuttamista sekä muutoksia koskevia hyväksymis- ja voimaansaattamismenettelyjä. Yleissopimus ei muuta kahdenvälistä verosopimusta suoraan samaan tapaan kuin verosopimuksen muutospöytäkirja. Sen sijaan yleissopimusta sovelletaan varsinaisen verosopimuksen rinnalla. Yleissopimuksen ja verosopimuksen suhde on määritelty yleissopimuksen artikloissa käytetyissä yhteensovitus- ja ilmoituslausekkeissa. Yhteensovitus- ja ilmoituslausekkeet sekä yleissopimusten osapuolten antamat ilmoitukset konkretisoivat yleissopimuksen soveltajille, miten yleissopimus mukauttaa verosopimuksia. Ilmoituksilla puolestaan yksilöidään ne verosopimusten määräykset, joiden sijaan, rinnalla tai puuttuessa yleissopimuksen määräys tulee sovellettavaksi. Yleissopimusta voidaan luonnehtia niin kutsutuksi menu-sopimukseksi, sillä se tarjoaa sen osapuolille merkittävästi valinnanvaraa sen suhteen, mitä sopimuksen määräyksistä osapuoli haluaa soveltaa. Yleissopimuksessa on määräyksiä, jotka osapuoli voi jättää soveltamatta tekemällä varauman. Lisäksi yleissopimuksessa on välimiesmenettelyä koskeva osa, jonka soveltaminen pitää nimenomaisesti valita. Yleissopimuksen avulla Suomen verosopimusverkoston osaksi ehdotetaan otettavaksi verosopimuksen tarkoitusta käsittelevä verosopimusten johdantokappale, verosopimusten väärinkäytön estämistä koskeva yleinen määräys, keskinäistä sopimusmenettelyä koskevat uudistetut määräykset ja siirtohinnoittelun vastaoikaisua koskeva määräys. Lisäksi ehdotetaan, että Suomi soveltaisi yleissopimuksen välimiesmenettelyä koskevaa osaa. Muiden määräysten osalta ehdotetaan, että Suomi tekisi varaumat olla soveltamatta yleissopimuksen määräyksiä. Yleissopimus tuli kansainvälisesti voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2018. Yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa sen kolmen kalenterikuukauden ajanjakson kuluttua, joka alkaa päivänä, jona Suomi tallettaa hyväksymiskirjansa. Yleissopimusta aletaan kuitenkin soveltaa vasta sen jälkeen, kun se on tullut molempien kahdenvälisen verosopimuksen osapuolien osalta voimaan. Esitykseen sisältyy lakiehdotus yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan.