Säteilyonnettomuuksien jälkihoidon ja pelastussuunnittelun uudistaminen
Laki pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta
Kohteen omistajan velvollisuus huolehtia jälkiraivauksesta ja -vartioinnista laajennetaan tulipaloista myös säteilyvaaratilanteisiin ja muihin onnettomuuksiin. Samalla varmistetaan, että vaarallisten aineiden ratapihoille ja satamille laaditaan ulkoiset pelastussuunnitelmat jatkossakin.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 24.3.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 24.2.2023
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 7
- Vahvistettu
- 23.3.2023
- Säädös
- 563/2023
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Pelastuslakiin lisätään kohteen omistajalle velvollisuus huolehtia säteilyvaaratilanteen tai muun onnettomuuden jälkiraivauksesta, vartioinnista ja säteilyaltistuksen rajoittamisesta pelastustoiminnan päätyttyä, ja pelastustoiminnan johtajan on ilmoitettava tilanteen päättymisestä Säteilyturvakeskukselle. Lisäksi vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävien ratapihojen ja satama-alueiden ulkoisia pelastussuunnitelmia koskeva sääntely päivitetään vastaamaan uutta vaarallisten aineiden kuljetuslakia.
Mitä se tarkoittaa
Muutos täyttää EU:n säteilyturvallisuusdirektiivin vaatimukset ja selkeyttää ydinvoimalaitosten ja muiden säteilykohteiden omistajien vastuita onnettomuuden jälkihoidossa. Pelastuslaitosten ja toiminnanharjoittajien velvollisuus varautua suuronnettomuuksiin yhteistyössä ja laatia pelastussuunnitelmat säilyy ennallaan 12 nimetyn järjestelyratapihan ja 13 satama-alueen osalta, mikä turvaa lähialueiden asukkaiden ja työntekijöiden turvallisuutta. Laki tulee voimaan vuoden 2022 aikana, ja ulkoisia pelastussuunnitelmia koskevat säännökset vuoden 2023 alussa.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
7 puheenvuoroa · 6 puhujaa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelu säteilyonnettomuuksien jälkihoidon ja pelastussuunnittelun uudistamisesta oli yksimielinen. Kaikki puheenvuoron käyttäneet ryhmät kannattivat esitettyjä lakimuutoksia onnettomuusvalmiuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Keskustelussa nostettiin esiin myös kysymyksiä säteilyalan osaamisen varmistamisesta sekä huoli valtakunnallisesta pelastajapulasta.
- SDPPuolesta
SDP kannatti esitystä asukkaiden ja ympäristön turvallisuuden parantamiseksi mutta korosti tarvetta varmistaa toimijoiden riittävä osaaminen säteilyvaaratilanteissa.
”On tärkeää, että kaikin mahdollisin keinoin näinkin merkittävien onnettomuuksien riskiä voidaan vähentää, ja ennalta ehkäisevä toiminta on siinä tietenkin ensisijaisessa asemassa.”
— Kristiina Salonen - VihreätPuolesta
Vihreät korostivat esityksen tärkeyttä EU-direktiivin toimeenpanossa sekä säteilyvaaratilanteiden jälkihoidon ja turvallisuuden varmistamisessa.
”Onnettomuuksiin varautuminen ja onnettomuuksien vahinkojen minimointi on sekä tärkeää että ajankohtaista niin ihmisten turvallisuuden kuin ympäristövahinkojen torjumiseksi.”
— Krista Mikkonen - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto piti tärkeänä vaarallisiin aineisiin liittyvää ennaltaehkäisevää riskien kartoittamista ja asioiden ennakointia.
”On tärkeää, että meillä on tämmöistä ennaltaehkäisevää vaarallisten aineiden säilyttämiseen liittyvää kartoitusta riskitekijöistä ja saadaan asioita sillä tavalla paremmin ennakoitua.”
— Matti Semi - KokoomusPuolesta
Kokoomus piti lainsäädännön ajantasaistamista tärkeänä ja kannatettavana sekä nosti esiin huolen riittävistä resursseista ja pelastajapulasta.
”On todella tärkeää, että pelastuslaki on Suomessa ajan tasalla, ja on syytä ministeri Mikkosta ja hänen koko ministeriötään ja esikuntaansa kiittää siitä, että tämä lakiesitys eduskuntaan tuodaan.”
— Heikki Autto
Kooste on tuotettu tekoälyllä 7 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 24.3.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sisäministeriö
- 30.3.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 14.2.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 16.2.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 20.2.2023Toinen käsittely · Täysistunto
- 23.2.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 563/2023 · 23.3.2023
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pelastuslain (379/2011) 40 §:n 1 momentti ja 48 §, sellaisina kuin ne ovat, 40 §:n 1 momentti laissa 1353/2018 ja 48 § osaksi laeissa 1171/2016 ja 1353/2018, seuraavasti:
40 §Jälkiraivaus ja -vartiointi sekä jälkitorjunta
Kohteen omistaja on velvollinen huolehtimaan tulipalon, säteilyvaaratilanteen tai muun onnettomuuden jälkiraivauksesta ja -vartioinnista sekä säteilyvaaratilanteesta aiheutuvan altistuksen rajoittamisesta sen jälkeen, kun tilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä, eikä tehtävää ole säädetty muulle viranomaiselle. Pelastustoiminnan päättymisen ajankohdan ratkaisee pelastustoiminnan johtaja. Sen lisäksi mitä 34 §:n 4 momentissa säädetään, pelastustoiminnan lopettamisesta on ilmoitettava öljyvahinkojen osalta öljyvahinkojen jälkitorjunnasta vastaavalle viranomaiselle ja säteilyvaaratilanteiden osalta Säteilyturvakeskukselle.
48 §Erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoinen pelastussuunnitelma
Pelastuslaitoksen on laadittava onnettomuuden varalle ulkoinen pelastussuunnitelma yhteistyössä asianomaisen toiminnanharjoittajan kanssa alueille, joilla on:
1) ydinenergialain (990/1987) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu ydinlaitos;
2) tuotantolaitos, josta toiminnanharjoittajan tulee laatia vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 30 §:n 1 momentissa tai 62 §:n 1 momentissa tarkoitettu turvallisuusselvitys;
3) ympäristönsuojelulain 112 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu suuronnettomuuden vaaraa aiheuttava kaivannaisjätteen jätealue;
4) vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävä ratapiha; tai
5) satama-alue, josta toiminnanharjoittajan tulee laatia vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain ( / ) 34 §:ssä tarkoitettu turvallisuusselvitys.
Ulkoisessa pelastussuunnitelmassa määritellään toimenpiteet, joilla onnettomuudet ja niistä aiheutuvat seuraukset voidaan rajata ja hallita mahdollisimman tehokkaasti. Suunnitelmaa laadittaessa pelastuslaitoksen on kuultava vaaralle alttiiksi joutuvaa väestöä sekä oltava riittävässä yhteistyössä oman alueensa ja naapurialueiden viranomaisten kanssa. Pelastuslaitoksen ja toiminnanharjoittajan on huolehdittava yhteistyössä suunnitelmasta tiedottamisesta sekä järjestettävä harjoituksia pelastussuunnitelman toimivuuden varmistamiseksi.
Ulkoisen pelastussuunnitelman ja harjoitusten toteutumista valvoo aluehallintovirasto. Tapahtuneesta onnettomuudesta on tehtävä merkinnät 91 §:ssä tarkoitettuun toimenpiderekisteriin.
Sisäministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:
1) ulkoisen pelastussuunnitelman laatimisesta, uusimisesta ja sisällöstä; 2) vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävästä ratapihasta;
3) väestön kuulemisesta suunnitelman laatimisen yhteydessä ja suunnitelmasta tiedottamisesta;
4) suunnitelman mukaisista harjoituksista, suunnitelman ja harjoitusten toteutumisen valvonnasta;
5) asianomaisissa kohteissa tapahtuneita onnettomuuksia koskevien tietojen merkitsemisestä pelastustoimen toimenpiderekisteriin.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 48 § tulee kuitenkin voimaan vasta päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.