HE 325/2022 vpHyväksytty muutettunaVireille 2.2.2023

Vuoden 2023 lisätalousarvio

Vuoden 2023 lisätalousarvioksi

Vuoden 2023 lisätalousarvio eli muutokset valtion kuluvan vuoden budjettiin. Äänestykset koskevat pääosin yksittäisiä määrärahakohtia ja opposition vastalause-ehdotuksia.

Tila: Hyväksytty muutettuna
Vireille: 2.2.2023
Viimeisin tapahtuma: 2.3.2023
Äänestyksiä: 22
Puheenvuoroja: 60
Säädös: 268/2023
Lähde: eduskunta.fi ↗

Näin eduskunta äänesti

Talousarviosta ei äänestetä kerralla. Eduskunta äänesti 22 kertaa yksittäisistä määrärahoista ja opposition vaihtoehdoista, ja talousarvio hyväksyttiin näiden äänestysten pohjalta.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

60 puheenvuoroa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Lisätalousarviokeskustelussa käsiteltiin valtion velanhoitomenojen kasvua, sähkötukia, hyvinvointialueiden lisärahoitusta sekä tukea maataloudelle ja Ukrainalle. Vaikka monet yksittäiset määrärahalisäykset saivat tukea yli puoluerajojen, esitys jakoi mielipiteitä ja herätti kiivasta väittelyä valtion voimakkaasta velkaantumisesta. Oppositio arvosteli hallituksen taloudenpidon menokuria, kun taas hallituspuolueet puolustivat kriisiajan välttämättömiä menoja.

Onko valtion lisävelkaantuminen ja talouspolitiikka kestävällä pohjalla korkotason noustessa?
Pitäisikö menolisäykset kattaa säästämällä muista valtion menoista?
Riittääkö lisärahoitus ratkaisemaan hyvinvointialueiden kriisin ja purkamaan hoitojonot?

SDPPuolesta
SDP piti lisätalousarviota erittäin onnistuneena ja välttämättömänä kriisiajan toimena, jolla turvataan hyvinvointialueiden käynnistyminen, puretaan hoitovelkaa sekä tuetaan perheitä ja koulutusta.
”Nämä ovat erittäin tarpeellisia, Ukrainan tukeminen ja tarvittavat sähkötuet.”
— Antti Lindtman
KeskustaPuolesta
Keskusta tuki lisäbudjettia, koska se kohdentaa välttämätöntä tukea kansalaisten sähkölaskuihin, maatalouden ahdinkoon, Ukrainaan ja sote-palveluiden käynnistämiseen, vaikka velkaantumiskehitys huolestuttaakin.
”Tähän lisäbudjettiin sisältyy esitys takautuvasti maksettavasta sähköhyvityksestä energiamarkkinoiden poikkeuksellisen tilanteen vuoksi.”
— Annika Saarikko
VihreätPuolesta
Vihreät kannattivat lisäbudjettia korostaen erityisesti valtion maiden merkittäviä luonnonsuojelutoimia, lasten ja nuorten koulutuksellista tasa-arvoa sekä tukea kriisien keskellä.
”Tämän hallituksen viimeinen lisäta-lousarvioesitys hillitsee luontokatoa ja vahvistaa suomalaisen luonnon monimuotoisuutta.”
— Mirka Soinikoski
VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto kannatti esitystä ja piti sote-palveluiden lisärahoitusta sekä nuorten hyvinvoinnin tukemista kriittisen tärkeinä investointeina.
”on todella tärkeää, että tässä lisätalousarviossa nimenomaan sote-sektoriin laitetaan lisää rahaa.”
— Jussi Saramo
RKPPuolesta
RKP tuki esityksen tuomia lisäresursseja sähkökriisiin ja hyvinvointialueiden aloitukseen, vaikka muistutti samalla hoitovelan purkamisen ja säästöjen haasteista.
”Hyvinvointialueet tietenkin päättävät sitten operatiivisella tasolla, miten jonoja puretaan ja miten tilannetta siellä parannetaan.”
— Anders Adlercreutz
KokoomusVastaan
Kokoomus piti useita yksittäisiä tukikohteita perusteltuina, mutta vastusti esitystä, koska se kasvattaa holtittomasti valtionvelkaa ja korkomenoja ilman menojen priorisointia tai säästöjä.
”Tämä lisäbudjettiesitys ja nyt tämä valtiovarainvaliokunnan mietintö, jota tässä käymme läpi, tavallaan vain jatkavat tätä tämän maan hallituksen holtitonta finanssipolitiikkaa ja sen linjan jatkamista.”
— Matias Marttinen
PerussuomalaisetVastaan
Perussuomalaiset vastustivat esitystä ja esittivät hallitukselle epäluottamusta vastuuttoman lisävelkaantumisen, korkoriskien sekä elämisen ja liikkumisen kustannustoimien laiminlyönnin vuoksi.
”Teen tämän vastalauseen mukaisen epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Eduskunta toteaa, että hallitus talouspolitiikallaan kasvattaa vastuuttomasti valtion menoja ja vastuita.”
— Ville Vähämäki
KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Kristillisdemokraatit pitivät soten ja maatalouden lisärahaa oikeansuuntaisena, mutta esittivät varauksia määrärahojen kohdentumisesta hoitojonojen purkuun ja tuen riittävyydestä kustannusten nousuun nähden.
”Hallitus on tullut kristillisdemokraattien linjoille tässä sote-rahoituksessa.”
— Sari Essayah

Kooste on tuotettu tekoälyllä 60 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.