Haku

Lisäaikaa hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen

Hyvinvointialueet voivat hakea valtiovarainministeriöltä lisäaikaa kertyneiden alijäämiensä kattamiseen vuoden 2027 tai 2028 loppuun saakka. Lisäksi hyvinvointialueiden investointisuunnitelmien toimittamisen määräaikaa ministeriöille myöhennetään.

Hyvinvointialueiden alijäämien kattamisajan pidentäminen

Hyvinvointialueet voivat saada lisäaikaa taloutensa kertyneiden alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Muutos antaa vaikeimmassa asemassa oleville alueille enemmän aikaa taloutensa sopeuttamiseen.

Ambulanssikuljetusten siirto Kelalta hyvinvointialueille

Ambulanssikuljetusten rahoitus ja järjestäminen siirretään Kelalta kokonaan hyvinvointialueille vuoden 2028 alusta alkaen. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja aletaan korottaa vuosittain hyvinvointialueiden kustannuskehityksen mukaisesti.

Hyvinvointialueiden palveluhankintojen laajentaminen

Hyvinvointialueet saavat järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita aiempaa vapaammin yksityisiltä palveluntuottajilta. Lisäksi potilaalle on jatkossa kerrottava vaihtoehdoista päästä hoitoon, jos hoitotakuun määräajat uhkaavat ylittyä.

Kuoleman toteamisoikeuden laajentaminen

Sairaanhoitaja tai ensihoitaja voi jatkossa todeta kuoleman lääkärin sijasta silloin, kun kyseessä on ennakoitu kuolema esimerkiksi kotihoidossa tai palveluasumisessa. Samalla kuoleman toteamista ja vainajien säilytystä koskevat perussäännökset nostetaan asetuksista lain tasolle.

Lastensuojelun kokonaisuudistus

Nykyinen lainsäädäntö korvataan uudella lailla, jolla siirretään lasten ja perheiden tuen painopistettä raskaista toimista varhaisiin peruspalveluihin. Lastensuojelun asiakkuuskynnystä nostetaan, ja lastensuojelulaitoksiin voidaan jatkossa palkata omia turvahenkilöitä.

Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Laittomasti maassa oleskelevien terveydenhuollon rajoittaminen

Suomessa laittomasti oleskelevien aikuisten oikeutta kiireettömään julkiseen terveydenhuoltoon rajoitetaan. Oikeus kiireelliseen hoitoon, raskauteen liittyviin palveluihin sekä lasten terveydenhoitoon säilyy ennallaan.

Kutsuntatarkastukset osaksi toisen asteen opiskeluterveydenhuoltoa

Kutsuntojen ennakkoterveystarkastus yhdistetään osaksi toisen asteen opiskeluterveydenhuoltoa, ja opiskelijoille otetaan käyttöön sähköinen terveyskysely. Samalla neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten tarkoista ajankohdista säädetään jatkossa lain sijaan asetuksella.

Hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistus

Hyvinvointialueiden rahoitusta muutetaan siten, että ennaltaehkäisevään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ohjataan aiempaa suurempi osuus ja rahoituksen vuosittaista vaihtelua tasataan. Samalla valtion menoja leikataan väliaikaisesti leikkaamalla Helsingin kaupungin saamaa siirtymätasauslisää vuosina 2026 ja 2027.

Potilastietojen hyödyntäminen terveysriskien ennakoinnissa

Hyvinvointialueet saavat oikeuden analysoida rekistereissään olevia potilastietoja havaitakseen asukkaiden terveysriskejä ja hoitovajeita ennalta. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat näiden tietojen pohjalta ottaa yhteyttä riskiryhmiin kuuluviin asukkaisiin ja kutsua heitä tarkastuksiin tai hoitoon.

Sote-palvelujen alihankinnan helpottaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisten palveluntuottajien alihankintasääntöjä kevennetään ja hyvinvointialueiden investointien valtionohjausta tiukennetaan. Lisäksi hyvinvointialueet velvoitetaan seuraamaan ja raportoimaan henkilöstötilannettaan yhtenäisellä tavalla.

Omaishoidon ja perhehoidon palkkioiden korottaminen

Omaishoidon tuen vähimmäispalkkiota nostetaan ja toimeksiantosuhteisten perhehoitajien toimeentuloturvaa vahvistetaan hoidon päättyessä yllättäen. Muutokset astuvat voimaan vuoden 2026 alussa.

Peruuttamattoman vastaanottoajan maksun korotus

Sosiaali- ja terveydenhuollon peruuttamatta ja käyttämättä jätetystä vastaanottoajasta tai hoitopaikasta perittävä enimmäismaksu nousee. Jatkossa saapumatta jättämisestä ilman hyväksyttävää syytä voidaan periä enintään 73,70 euroa.

Maakunta- ja hyvinvointialuejakojen eriyttäminen

Hyvinvointialuejako ja maakuntajako erotetaan toisistaan omiksi laeikseen, jolloin hyvinvointialueiden mahdolliset muutokset eivät enää automaattisesti muuta maakuntarajoja. Samalla tarkennetaan aluevaltuustoryhmien rahallisen tuen ehtoja ja luottamushenkilöiden palkkiosääntöjä.

Hyvinvointialueiden talousohjauksen tiukentaminen

Valtio ottaa käyttöön ennakollisen talousohjauksen menettelyn hyvinvointialueille, joiden taloudenpito on vaarantumassa. Samalla madalletaan kynnystä käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettely ja nopeutetaan mahdollisuutta selvittää alueiden yhdistämistä.

Hyvinvointialueiden rahoituksen kiristäminen

Hyvinvointialueiden valtion rahoituksen sääntöjä muutetaan lisäämällä jälkikäteistarkistukseen portaittainen omavastuu ja huomioimalla asiakasmaksujen tasomuutokset rahoituksessa etukäteen. Muutoksilla pyritään kannustamaan hyvinvointialueita kustannusten kasvun hillintään.

Saattohoidon ja hoitopaikan valinnan selkeyttäminen

Lakiin kirjataan nimenomainen velvollisuus järjestää palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa, ja oman terveysaseman voi jatkossa vaihtaa kolmen kuukauden välein. Lisäksi erikoissairaanhoidon hoitojonotietoja aletaan julkaista julkisesti joka kuukausi.

Kotoutumiskorvausten leikkaus ja velvoitteiden keventäminen

Valtio leikkaa kotoutumisen edistämiseen maksettavia korvauksia kunnille ja hyvinvointialueille sekä vähentää niiltä aiheeseen liittyviä hallinnollisia velvoitteita. Samalla maahanmuuttajien toimeentulotuen erityisistä valtionkorvauksista luovutaan tai niiden kestoa lyhennetään.