Hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistus
Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
Hyvinvointialueiden rahoitusta muutetaan siten, että ennaltaehkäisevään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ohjataan aiempaa suurempi osuus ja rahoituksen vuosittaista vaihtelua tasataan. Samalla valtion menoja leikataan väliaikaisesti leikkaamalla Helsingin kaupungin saamaa siirtymätasauslisää vuosina 2026 ja 2027.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 30.4.2025
- Viimeisin tapahtuma
- 23.6.2025
- Äänestyksiä
- 3
- Puheenvuoroja
- 67
- Vahvistettu
- 27.6.2025
- Säädös
- 391/2025
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osuus sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta nousee 1,5 prosenttiin, kun taas asukasmäärän ja palvelutarpeen osuuksia lasketaan kumpaakin 0,25 prosenttiyksikköä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvekertoimet lasketaan jatkossa kahden vuoden tietojen keskiarvona, sektorikohtaiset painotukset päivitetään uusimpiin kustannustietoihin ja pelastustoimen riskikertoimen laskentaa tarkistetaan. Lisäksi siirtymätasauksiin tehdään väliaikainen leikkaus vuosille 2026–2027.
Mitä se tarkoittaa
Laki tulee voimaan 1.1.2026 ja se vaikuttaa kaikkien hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin saaman valtion rahoituksen määräytymiseen. Palvelutarvekertoimien kahden vuoden keskiarvo vähentää alueiden saaman rahoituksen äkillisiä vuosivaihteluita, ja panostukset terveyden edistämiseen palkitaan aiempaa paremmin. Siirtymätasauslisän määräaikainen leikkaus kohdistuu ainoastaan Helsingin kaupunkiin, jonka valtionrahoitus vähenee noin 15,8 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 19,7 miljoonaa euroa vuonna 2027.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 17.6.2025Eduskunta hyväksyi lain äänin 100–84.
Hallitus jaa, oppositio ei. 15 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 5 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 27.6.2025.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
67 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamisesta käyty keskustelu oli erittäin kiistelty. Pääosa väittelystä kohdistui Helsinkiin suunniteltuun väliaikaiseen soterahoituksen leikkaukseen, jota arvosteltiin taloutensa tasapainottaneen alueen rankaisemisesta ja väärän viestin antamisesta muille alueille. Hallitus puolusti esitystä ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistamisella ja julkisen talouden tasapainottamisella, kun taas oppositio piti muutoksia riittämättöminä ja hyvinvointialueiden peruspalveluja vaarantavina.
- Onko Helsingin soterahoituksen leikkaaminen kohtuutonta ja väärä kannustin muille alueille?
- Riittääkö hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen?
- Ohjaako ennaltaehkäisevän toiminnan HYTE-kertoimen korottaminen riittävästi resursseja oikeaan paikkaan?
- KokoomusJakautunut
Ministeri ja osa ryhmästä puolustivat esitystä ennaltaehkäisyn vahvistamisena ja rahoitusmallin kehittämisenä, mutta helsinkiläiset edustajat pitivät Helsingin määräaikaista lisäleikkausta suurena valuvikana ja vääränä kannustimena.
”Tämä esitys vie rahoitusta oikeaan suuntaan. Siksi kannatan esitystä.”
— Juha Hänninen - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä tuki esitystä, sillä se kannustaa alueita ennaltaehkäisevään työhön ja parantaa rahoituksen ennakoitavuutta ja tasapainoa.
”Se parantaa erilaisia kannustimia tehdä nimenomaan tätä ennaltaehkäisevää työtä, mitä ainakin itse olen koettanut peräänkuuluttaa, että se sitten tulevaisuudessa tuo niitä säästöjä.”
— Juho Eerola - RKPPuolesta varauksin
Ryhmä piti ennaltaehkäisevän työn HYTE-kertoimen kasvattamista hyvänä, mutta esitti huolensa siitä, ettei taloutensa hyvin hoitaneilta alueilta saisi leikata.
”viestin pitäisi olla se, että kannattaa huolehtia taloudesta, eikä saa mennä sellaiseen tilanteeseen, että niiltä alueilta, jotka hyvin pärjäävät, lähdetään vielä lisäleikkauksia tekemään.”
— Henrik Wickström - SDPVastaan
Ryhmä piti HYTE-kertoimen nostoa sinänsä oikeansuuntaisena, mutta vastusti esitystä, koska se tuo uusia leikkauksia, rankaisee Helsinkiä hyvästä taloudenpidosta eikä ratkaise alueiden alijäämäkriisiä.
”Tämä hallituksen esitys hyvinvointialueiden rahoituksen muuttamisesta on jälleen yksi esimerkki lyhytnäköisestä talouspolitiikasta, joka jättää hyvinvointialueet epävarmuuden tilaan.”
— Saku Nikkanen - KeskustaVastaan
Ryhmä vastusti esitystä pistemäisenä korjailuna, joka ei puutu rahoitusmallin todellisiin valuvikoihin ja rapauttaa alueiden itsehallintoa sekä peruspalveluja.
”Tähän mennessä hallitushan on keskittynyt, niin kuin kaikki tiedetään, hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaamiseen, ja se näyttää edelleen jatkuvan ja varmaan jatkuu vaalikauden loppuun saakka.”
— Vesa Kallio - VihreätVastaan
Ryhmä vastusti esityksen sisältämää Helsingin erillisleikkausta mielivaltaisena rangaistuksena, vaikka pitikin ennaltaehkäisyyn kannustavaa HYTE-kertoimen nostoa tarpeellisena.
”Tartun tähän Helsingin erillisrangaistukseen: mielivaltaista, perusteetonta, älytöntä, irvokasta logiikkaa.”
— Atte Harjanne - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä vastusti esitystä ja piti jatkuvia soteleikkauksia sekä Helsinkiin kohdistuvaa 35 miljoonan euron erillisleikkausta kohtuuttomina ja palveluja heikentävinä.
”Tämä leikkaus on aivan päätön, ja se on erittäin huonosti perusteltu.”
— Minja Koskela
Kooste on tuotettu tekoälyllä 67 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 38/2025 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 30.4.2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 6.5.2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 10.6.2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 12.6.2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 18.6.2025Toinen käsittely · Täysistunto
- 19.6.2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisestaHyväksytty · 391/2025 · 27.6.2025
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 3 §:n 1 momentti, 13 §:n 3 momentti, 14 §:n 1 ja 3 momentti, 15 §:n 3 ja 4 momentti, 16 §:n 1 momentti, 22 §:n 1 momentti, 23 § sekä 35 §:n 8 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti ja 35 §:n 8 momentti laissa 446/2023, 13 §:n 3 momentti laissa 700/2022 ja 23 §:n 1 momentti laissa 884/2024, sekä lisätään lakiin väliaikaisesti uusi 39 § seuraavasti:
3 §Valtion rahoitus hyvinvointialueille
Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, yliopistosairaalalisän, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään. Näiden määräytymistekijöiden osuudet vuonna 2025 ovat seuraavat:
Osuus hyvinvointialueiden rahoituksesta prosenttia
Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä 97,794, josta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve 78,995
Asukasmäärä 12,790
Asukastiheys 1,456
Vieraskielisyys 1,942
Kaksikielisyys 0,485
Saamenkielisyys 0,013
Saaristoisuus 0,110
Yliopistosairaalalisä 0,543
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1,460
Pelastustoimi yhteensä 2,206, josta
Asukasmäärä 1,434
Asukastiheys 0,110
Riskitekijät 0,662
13 §Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perusteet
Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen käyttöä kuvaaviin tarpeisiin perustuvien laskennallisten kustannusten määrittelyssä käytetään seuraavia painotuksia:
Terveydenhuolto 55,284 prosenttia
Vanhustenhuolto 21,205 prosenttia
Sosiaalihuolto 23,511 prosenttia.
14 §Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekerroin
Hyvinvointialueen terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet lasketaan terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen tarvetta ja kustannuksia kuvaavien sairauksiin ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvien tarvetekijöiden ja niiden painokertoimien sekä 13 §:n 3 momentissa tarkoitettujen terveyden, vanhusten- ja sosiaalihuollon laskennallisten kustannusten painotusten perusteella. Tarvetekijät ja niiden painokertoimet ovat tämän lain liitteenä.
Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimia määriteltäessä käytetään terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon sairauksiin ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvista tarvetekijöistä Digi- ja väestötietoviraston, Eläketurvakeskuksen, Kansaneläkelaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tilastokeskuksen tietoja. Tarvekerroin lasketaan varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden ja tätä edeltäneen vuoden tietojen perusteella laskettujen tarvekertoimien keskiarvona. Jos tietoja mainituilta vuosilta ei ole käytettävissä, kertoimen määrittelyssä käytetään uusimpia käytettävissä olevia tietoja.
15 §Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden lopusta sekä Kansaneläkelaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastotietoja varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneeltä vuodelta sekä sitä edeltäneeltä vuodelta. Kertoimen määrittelyssä käytetään uusimpia käytettävissä olevia tietoja. Jos tietoa ei ole lainkaan saatavilla, saa hyvinvointialue kyseisen tiedon osalta laskennassa alimman mahdollisen arvon.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen määrittelyssä käytettävistä indikaattoreista, niiden painokertoimista, kertoimen laskennasta indikaattorien perusteella sekä laskennassa käytettävistä tilastotiedoista.
16 §Sosiaali- ja terveydenhuollon asukastiheyskerroin
Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys hyvinvointialueen asukastiheydellä. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden lopussa sekä Tilastokeskuksen tietoja maapinta-alasta.
22 §Pelastustoimen asukastiheyskerroin
Hyvinvointialueen pelastustoimen asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys hyvinvointialueen asukastiheydellä. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden lopussa sekä Maanmittauslaitoksen tietoja kokonaispinta-alasta.
23 §Pelastustoimen riskikerroin
Hyvinvointialueen pelastustoimen riskikerroin perustuu pelastustoimen järjestämisestä annetun lain (613/2021) 3 §:ssä tarkoitettuihin pelastustoimen palvelutasoa määrittäviin kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin ja onnettomuus- tai muihin uhkiin. Pelastustoimen riskikertoimen määrittämiseksi hyvinvointialue jaetaan yhden neliökilometrin suuruisiksi ruuduiksi, joille kullekin Tilastokeskus laskee riskitason. Riskitason perusteella ruudut jaetaan neljään riskiluokkaan I, II, III ja IV. Pelastustoimen riskikerroin lasketaan jakamalla hyvinvointialueen ruututiheys koko maan ruututiheydellä. Riskikertoimen laskennassa otetaan huomioon painokertoimella 1 ne ruudut, joiden Tilastokeskuksen laskema riskiluokka on I ja II. Lisäksi riskikertoimen laskennassa otetaan huomioon ne riskiluokkaan III ja IV kuuluvat ruudut, joilla yhdellä tai useammalla ruudulla kokonaisuutena sijaitsevaan riskikohteeseen tai harjoitettuun toimintaan perustuva painokerroin on kohteen tai toiminnan aiheuttamaa palveluntarvetta määrittävien riskien mukaisesti 1–5. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden lopussa.
Riskikertoimen perusteella määräytyvät hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty pelastustoimen riskikertoimen perushinta hyvinvointialueen asukasmäärällä ja pelastustoimen riskikertoimella.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin ruutujen riskitason laskennasta, pelastustoimen riskikertoimen määrittelyssä käytettävistä tekijöistä ja niiden painokertoimista. Riskikertoimen tekijöistä ja niiden painokertoimista säädetään vähintään neljän vuoden välein.
35 §Siirtymätasaus
Jos hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtymätasauksena yhteensä tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin siirtymätasauksena yhteensä tehtävät lisäykset, erotusta vastaavaa määrää ei lisätä hyvinvointialueiden rahoitukseen. Siirtymätasauksen valtion rahoittama osuus otetaan huomioon 10 §:ssä tarkoitetussa jälkikäteistarkistuksessa lisäämällä se hyvinvointialueille maksettuun laskennalliseen rahoitukseen siten, että osuus ei korota laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen perusteella maksettavan jälkikäteistarkistuksen määrää.
39 §Siirtymätasauslisän määräaikainen leikkaus vuosina 2026 ja 2027
Edellä 35 §:n 4 momentissa säädetystä poiketen rahoitukseen lisättävää laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotusta vähennetään asukasta kohden enintään 54 euroa vuonna 2026 ja enintään 70 euroa vuonna 2027 niiltä hyvinvointialueilta, joilla vähennys ei vaaranna palveluiden järjestämiseksi riittävää rahoitusta ottaen huomioon 10 §:ssä tarkoitetun jälkikäteistarkistuksen perusteella alueelle vuosina 2025 ja 2026 kohdentuvan laskennallisen rahoituksen määrä sekä alueen vuosien 2023 ja 2024 tilinpäätösten mukainen ali- tai ylijäämän määrä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 39 § tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026 ja on voimassa vuoden 2027 loppuun.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.