Haku

Sote-valvonnan ja rekisteröinnin sujuvoittaminen

Esitys jatkaa yksin toimivien sote-yrittäjien mahdollisuutta aloittaa toimintansa ennen rekisteröintipäätöstä ja lykkää julkisten toimijoiden rekisteröintiä vuoteen 2032 saakka. Lisäksi palveluntuottajille säädetään velvollisuus huolehtia henkilöstönsä riittävästä kielitaidosta.

Sosiaalihuollon palvelujen uudistaminen

Sosiaalihuoltolakia uudistetaan keventämällä ammattilaisten kirjaamis- ja hallintovelvoitteita sekä yhdistämällä työkykyä ja perheitä tukevia palveluja. Samalla kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki kumotaan ja tiettyjä sosiaalipalvelujen asiakasmaksuja nostetaan.

Lait terveydenhuoltolain, sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Rikostorjunnan ja työsuojelun tietojenvaihdon tehostaminen

Viranomaiset voivat jatkossa vaihtaa tietoja nykyistä laajemmin ja oma-aloitteisesti järjestäytyneen rikollisuuden, työperäisen hyväksikäytön ja harmaan talouden torjumiseksi. Uudistus nopeuttaa epäkohtiin puuttumista ja parantaa vankilaturvallisuutta.

Vammaispalvelujen myöntämiskriteerien tarkentaminen

Vammaispalvelulakiin lisätään säännös, joka auttaa erottamaan elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluvan avuntarpeen vammasta johtuvasta erityisestä tuen tarpeesta. Vammaispalveluja myönnetään jatkossa tilanteissa, joissa tuen tarve poikkeaa samanikäisten tavanomaisesta tarpeesta eivätkä yleiset sosiaalipalvelut riitä.

Hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistus

Hyvinvointialueiden rahoitusta muutetaan siten, että ennaltaehkäisevään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ohjataan aiempaa suurempi osuus ja rahoituksen vuosittaista vaihtelua tasataan. Samalla valtion menoja leikataan väliaikaisesti leikkaamalla Helsingin kaupungin saamaa siirtymätasauslisää vuosina 2026 ja 2027.

Peruuttamattoman vastaanottoajan maksun korotus

Sosiaali- ja terveydenhuollon peruuttamatta ja käyttämättä jätetystä vastaanottoajasta tai hoitopaikasta perittävä enimmäismaksu nousee. Jatkossa saapumatta jättämisestä ilman hyväksyttävää syytä voidaan periä enintään 73,70 euroa.

Hyvinvointialueiden talousohjauksen tiukentaminen

Valtio ottaa käyttöön ennakollisen talousohjauksen menettelyn hyvinvointialueille, joiden taloudenpito on vaarantumassa. Samalla madalletaan kynnystä käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettely ja nopeutetaan mahdollisuutta selvittää alueiden yhdistämistä.

Vammaispalvelujen saamisen rajaaminen

Vammaispalvelulain soveltamisalaa täsmennetään niin, että erityispalveluja myönnetään vain, jos perustason sosiaalipalvelut eivät riitä ja avuntarve poikkeaa henkilön elämänvaiheelle tavanomaisesta tarpeesta. Palvelun maksuttomuus ei enää jatkossa vaikuta siihen, minkä lain perusteella apua myönnetään.

Sosiaalityöntekijän sijaiskelpoisuuden laajentaminen

Sosiaalityöntekijän sijaisena voi jatkossa toimia myös henkilö, jolla on soveltuva sosiaali- tai yhteiskunta-alan korkeakoulututkinto ja suoritetut sosiaalityön perus- ja aineopinnot. Uudistus helpottaa sosiaalialan ja erityisesti lastensuojelun työntekijäpulaa.

Sote-tietojen tutkimuskäytön ja lupamenettelyjen sujuvoittaminen

Sosiaali- ja terveystietojen käyttöä tieteellisessä tutkimuksessa helpotetaan ja nopeutetaan purkamalla lupamenettelyjen sääntelyesteitä. Tutkijat voivat jatkossa asioida joko keskitetysti Tietolupaviranomainen Findatan kautta tai hakea luvat suoraan rekisterinpitäjiltä.

Terveydenhuollon sotilaallisen varautumisen parantaminen

Hyvinvointialueille säädetään velvollisuus varautua sotilaalliseen uhkaan sekä tukea Puolustusvoimia ja Natoa terveydenhuollon palveluilla. Valtio korvaa uusien varautumistehtävien kustannukset hyvinvointialueille täysimääräisesti.

Julkisesti tuettujen kuljetustietojen kokeilukeruu

Pohjois-Suomessa käynnistetään kokeilu, jossa kootaan yhteen tietoja hyvinvointialueiden ja Kelan korvaamista henkilökuljetuksista. Tietojen avulla selvitetään mahdollisuuksia yhdistellä kyytejä ja säästää kustannuksissa, mutta matkustajien palvelut säilyvät kokeilun aikana ennallaan.

Sote-alan kriisijohtamisen ja varautumisen tehostaminen

Sosiaali- ja terveysministeriölle sekä yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille annetaan toimivalta johtaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa laajoissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Samalla perustetaan kansallinen valmiusryhmä tukemaan päätöksentekoa ja resurssien siirtoa alueelta toiselle.

Potilastietojen luovutuskäytännön vakinaistaminen Uudellamaalla

Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä saavat jatkossakin luovuttaa potilastietoja toisilleen hoidon edellyttämässä laajuudessa, ellei potilas ole sitä kieltänyt. Väliaikaisena voimassa ollut menettely muutetaan pysyväksi laiksi.

Paperittomien terveydenhuolto-oikeuksien laajentaminen

Paperittomille ja vastaavassa tilanteessa oleville ulkomaalaisille taataan oikeus välttämättömiin julkisiin terveyspalveluihin kiireellisen hoidon lisäksi. Alaikäisille järjestetään samat terveyspalvelut kuin Suomessa vakinaisesti asuville lapsille.

Hyvinvointialueiden vastuut työllisyys- ja kotoutumispalveluissa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuut työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Samalla hyvinvointialueet alkavat saada valtiolta korvauksia järjestämistään kotoutumisen sote-palveluista.

Sote-palvelujen valintaperiaatteiden kirjaaminen lakiin

Lakiin määritellään selkeät periaatteet siitä, mitkä hoidot, tutkimukset ja palvelut kuuluvat julkisesti rahoitettuun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja tehdä valinnoista avoimempia ja yhdenvertaisempia.

Terapiatakuu lapsille ja nuorille

Alle 23-vuotiaille lapsille ja nuorille taataan nopea ja maksuton pääsy mielenterveyden lyhytpsykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ja tukeen perustason palveluissa. Hoito tai sosiaalihuollon tuki on aloitettava viimeistään 28 vuorokauden tai kuukauden kuluessa siitä, kun sen tarve on todettu.