HE 112/2022 vpHyväksytty muutettunaVireille 4.8.2022

Paperittomien terveydenhuolto-oikeuksien laajentaminen

Lait sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta

Paperittomille ja vastaavassa tilanteessa oleville ulkomaalaisille taataan oikeus välttämättömiin julkisiin terveyspalveluihin kiireellisen hoidon lisäksi. Alaikäisille järjestetään samat terveyspalvelut kuin Suomessa vakinaisesti asuville lapsille.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
4.8.2022
Viimeisin tapahtuma
7.12.2022
Äänestyksiä
2
Puheenvuoroja
25
Vahvistettu
20.12.2022
Säädös
1185/2022

Mitä ehdotetaan

Hyvinvointialueet, Helsinki ja HUS-yhtymä velvoitetaan järjestämään laissa määritellyille kotikunnattomille ulkomaalaisille kiireellisen hoidon ohella terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimat palvelut, kuten raskauteen ja synnytykseen liittyvän hoidon sekä pitkäaikaissairauksien välttämättömän hoidon. Valtio korvaa palvelujen järjestäjille hoidosta aiheutuneet kustannukset, mikäli niitä ei saada perittyä asiakkaalta ilmeisen varattomuuden vuoksi.

Mitä se tarkoittaa

Muutos koskee arviolta 3 000–6 000 Suomessa ilman oleskelulupaa, tilapäisellä luvalla ilman kotikuntaa tai ilman asuinvaltionsa sosiaaliturvaa oleskelevaa henkilöä. Hyvinvointialueiden ja Helsingin käytännöt yhtenäistyvät koko maassa, ja valtiolle arvioidaan aiheutuvan hoidon korvaamisesta enintään noin 1 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset. Lait tulevat voimaan 1.1.2023.

Näin eduskunta äänesti

2. käsittely · 1.12.2022

Eduskunta hyväksyi lain äänin 79–70.

79
Jaa · hyväksyttiin
70
Ei

Hallitus jaa, oppositio ei. 50 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPKDLIIKKOKPSVKKSITPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 20.12.2022.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

25 puheenvuoroa · 4 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin paperittomien ja ilman oleskelulupaa maassa olevien henkilöiden terveydenhuolto-oikeuksien laajentamisesta kattamaan kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömät terveyspalvelut. Hallituspuolueet pitivät lakia ihmisoikeuksien ja terveydenhoidon kokonaisedun kannalta välttämättömänä, kun taas oppositio piti sitä vaarallisena vetovoimatekijänä kuormittuneelle sote-sektorille. Esitys jakoi eduskunnan jyrkästi hallituksen ja opposition välillä.

  • Luoako palveluiden laajentaminen vetovoimatekijän maassa laittomasti oleskelulle?
  • Riittävätkö terveydenhuollon resurssit uusien palveluiden tarjoamiseen hoitojonojen keskellä?
  • Velvoittavatko kansainväliset ihmisoikeussopimukset välttämättömän hoidon antamiseen?
  • SDPPuolesta

    Esitys täyttää Suomea sitovat ihmisoikeusvelvoitteet ja ehkäisee sairauksien pahenemista, mikä säästää kustannuksia ja estää kalliimman päivystyksellisen hoidon tarvetta.

    ”Kannatan esitystä lämpimästi. Ihmisoikeuksiin kuuluu enemmän kuin kiireellinen hoito.”
    — Johan Kvarnström
  • VihreätPuolesta

    Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, kuten lasten ja raskaana olevien, terveyden turvaaminen on inhimillisesti kestävää ja mahdollistaa terveydenhuollon ammattilaisille eettisen työn tekemisen.

    ”Oikeus terveyteen on osa ihmisarvoista elämää, ja sivistysvaltiossa me emme jätä hoitamatta haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, esimerkiksi lapsia tai raskaana olevia naisia.”
    — Saara Hyrkkö
  • Uudistus turvaa perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukaisen oikeuden välttämättömään huolenpitoon sekä vähentää inhimillistä kärsimystä ja tautien leviämisriskiä.

    ”Muutoksella turvataan nykyistä paremmin Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa edellytettyä oikeutta välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin terveyspalveluihin.”
    — Merja Kyllönen
  • RKPPuolesta

    Lainmuutos on tarpeellinen oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien vuoksi, ja varhaiset toimet ehkäisevät kalliimman erikoissairaanhoidon tarvetta.

    ”Minusta on selvää, että Suomen on vastuullisena oikeusvaltiona ja kansainvälisten velvoitteiden sitomana jopa pakko ottaa käyttöön nyt ehdotetun kaltainen lainsäädäntö.”
    — Anders Norrback
  • KokoomusVastaan

    Akuutti ja henkeä uhkaava hoito taataan jo nykyisin, eikä pitkäaikaissairauksien hoidosta tule luoda vetovoimatekijää, joka lisää laitonta maassaoloa.

    ”Mutta miksi me luomme tänne sellaisen vetovoimatekijän, joka lisää mahdollisesti laittomasti maassa olevien henkilöiden täällä oloa? Laittomasti maassaolo tarkoittaa laittomasti maassaoloa.”
    — Paula Risikko
  • Laittomasti maassa oleskeleville ei pidä tarjota kiireettömiä palveluita suomalaisten veronmaksajien kustannuksella tilanteessa, jossa oma terveydenhuolto on kriisissä ja hoitojonot pitkiä.

    ”Esitän perussuomalaisten vastalauseen mukaisesti, että esitys hylätään. Jo etukäteen oli selvää, että kiireettömien sote-palveluiden tarjoaminen laittomasti maassa oleville ei ole järkevä idea.”
    — Arja Juvonen

Kooste on tuotettu tekoälyllä 25 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 112/2022 vp sisältyvien 1.—3. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Täysistunto keskeytettiin kello 18.50. Täysistuntoa jatkettiin kello 19.06.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 4.8.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
  2. 13.9.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 16.11.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
  4. 23.11.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 2.12.2022Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 5.12.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain3

  • 1Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1185/2022 · 20.12.2022
  • 2Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1186/2022 · 20.12.2022
  • 3Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1187/2022 · 20.12.2022

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 1 §:n 4 momentti, sekä lisätään lakiin uusi 56 a §, seuraavasti:

1 §Lain tarkoitus ja soveltamisala

Mitä 4, 5, 8–20, 22–26, 29, 30, 32 ja 34–39 §:ssä, 6 ja 7 luvussa sekä 56, 56 a, 57, 59 ja 61 §:ssä säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetussa laissa tarkoitettuun HUS-yhtymään siltä osin kuin se järjestää mainitun lain mukaisesti terveydenhuoltoa.

56 a §Terveydenhuollon järjestäminen tietyille hyvinvointialueella oleskeleville henkilöille

Hyvinvointialueen on järjestettävä terveydenhuoltolain 50 §:ssä tarkoitetun kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömiksi arvioidut terveydenhuollon palvelut hyvinvointialueen alueella sijaitsevassa kunnassa oleskelevalle:

1) henkilölle, jolla ei ole ulkomaalaislaissa, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetussa laissa, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annetussa laissa tai kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetussa laissa tarkoitettua oleskelulupaa;

2) henkilölle, joka oleskelee Suomessa 1 kohdassa mainituissa laeissa tarkoitetun tilapäisen oleskeluluvan nojalla mutta, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa tai jota ei tämän lain 56 §:n nojalla rinnasteta hyvinvointialueen asukkaaseen;

3) Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiselle, joka ei ole vakuutettu toisessa valtiossa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 1 artiklan c alakohdan mukaisesti tai jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, sekä tällaisen henkilön perheenjäsenelle.

Terveydenhuollon palvelujen välttämättömyyttä arvioitaessa on otettava huomioon palveluihin hakeutuneen henkilön Suomessa oleskelun kesto.

Jos 1 momentissa tarkoitettu henkilö on alaikäinen, hänelle on järjestettävä terveydenhuollon palvelut samassa laajuudessa kuin hyvinvointialueen asukkaalle.

Tätä pykälää ei sovelleta, jos henkilölle on annettava terveydenhuollon palveluja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) tai muun lain taikka Euroopan unionin lainsäädännön tai kansainvälisen sopimuksen perusteella. Pykälää ei myöskään sovelleta, jos henkilö on matkustanut Suomeen tarkoituksenaan saada terveydenhuollon palveluita Suomessa oleskelunsa aikana.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

2.Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) 2 §:n 5 momentti, seuraavasti:

2 §Soveltamisala ja eri lakien soveltaminen

HUS-yhtymän järjestäessä tämän lain nojalla terveydenhuoltoa siihen sovelletaan lisäksi, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 4, 5, 8–20, 22–26, 29, 30, 32 ja 34–39 §:ssä, 6 ja 7 luvussa sekä 56, 56 a, 57, 59 ja 61 §:ssä säädetään hyvinvointialueesta. HUS-yhtymään sovelletaan lisäksi, mitä muualla laissa säädetään terveydenhuollon järjestämisestä.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

3.Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 20 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 584/2022, seuraavasti:

20 §Valtion korvaus julkiselle terveydenhuollolle

Lisäksi Kansaneläkelaitos korvaa valtion varoista hyvinvointialueelle, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle julkisen terveydenhuollon palvelusta aiheutuneet kustannukset, kun terveydenhuoltolain 50 §:ssä tarkoitettua kiireellistä hoitoa tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 56 a §:n nojalla terveyspalveluita on annettu henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa ja jonka hoidosta aiheutuneita kustannuksia ei ole saatu perittyä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 13 §:n perusteella. Hoitoa saaneen henkilön ollessa ilmeisesti varaton, kustannusten perintäyrityksestä voidaan luopua.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annettua lakia sekä rajat ylittävästä terveydenhuollosta annettua lakia. Hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää velvoitettaisiin kiireellisen hoidon lisäksi järjestämään välttämättömäksi arvioituja terveydenhuollon palveluja eräille ulkomaalaisille henkilöille, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa tai joilla ei ole muun kansallisen lain tai Suomea sitovan kansainvälisen lainsäädännön tai sopimuksen nojalla oikeutta muihin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuin kiireelliseen hoitoon. Arvioidessaan palveluiden välttämättömyyttä, terveydenhuollon ammattihenkilö ottaisi henkilön terveydentilan lisäksi huomioon hänen Suomessa oleskelunsa ennakoidun keston. Alaikäisille hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tulisi järjestää kaikki tarvittavat terveydenhuollon palvelut saman laajuisina kuin niille alaikäisille, joilla on Suomessa kotikunta. Oikeus terveyspalveluihin olisi lähinnä saman laajuinen kuin Suomessa kansainvälistä suojelua hakevilla henkilöillä. Muutoksella turvattaisiin nykyistä paremmin Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa edellytetty oikeus välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin terveyspalveluihin. Sääntelyä sovellettaisiin ensinnäkin henkilöihin, joilla ei ole lailliseen oleskeluun oikeuttavaa oleskelulupaa Suomessa. Toiseksi sääntely koskisi tilapäisen oleskeluluvan nojalla laillisesti Suomessa oleskelevia henkilöitä, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa tai joita ei lain nojalla rinnasteta hyvinvointialueen asukkaaseen. Tämän lisäksi sääntely koskisi Suomessa oleskelevia Euroopan unionin, Euroopan talousalueen ja Sveitsin kansalaisia, joihin ei sovelleta heidän asuinvaltionsa sosiaaliturvalainsäädäntöä, sekä heidän perheenjäseniään. Edellytyksenä sääntelyn soveltamiselle olisi, ettei henkilölle kiireellisen hoidon lisäksi ole jo annettava muita terveydenhuollon palveluita muun kansallisen lain taikka Euroopan unionin lainsäädännön tai kansainvälisen sopimuksen perusteella. Sääntelyä ei sovellettaisi henkilöihin, jotka ovat hakeutuneet Suomeen saadakseen tällä terveydenhuollon palveluita. Valtio korvaisi järjestävälle taholle annetuista palveluista aiheutuneet kustannukset rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain mukaisesti, jos kustannuksia ei saataisi perittyä henkilöltä itseltään. Henkilöiden maksukyvyttömyydestä ei saisi aiheutua estettä palveluiden saamiselle. Tästä syystä ehdotetaan, että voitaisiin luopua korvauksen piirissä olevien kustannusten perinnästä, jos hoitoa saaneen henkilön arvioidaan olevan ilmeisesti varaton. Rajat ylittävästä terveydenhuollosta annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin tehtävän muutoksen edellyttämät, valtion korvausta koskevat tarkistukset. Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.