Vammaispalvelujen saamisen rajaaminen
Lait vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain 4 §:n muuttamisesta
Vammaispalvelulain soveltamisalaa täsmennetään niin, että erityispalveluja myönnetään vain, jos perustason sosiaalipalvelut eivät riitä ja avuntarve poikkeaa henkilön elämänvaiheelle tavanomaisesta tarpeesta. Palvelun maksuttomuus ei enää jatkossa vaikuta siihen, minkä lain perusteella apua myönnetään.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 23.9.2024
- Viimeisin tapahtuma
- 18.12.2024
- Äänestyksiä
- 6
- Puheenvuoroja
- 18
- Vahvistettu
- 30.12.2024
- Säädös
- 1075/2024
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Uuden vammaispalvelulain soveltamisalaa rajataan ja sosiaalihuoltolakia muutetaan siten, että vammaispalvelut säilyvät viimesijaisena erityislakina. Palvelujen saaminen edellyttää, että ensisijaisen lainsäädännön palvelut eivät ole riittäviä ja sopivia ja että toimintarajoitteesta johtuva avuntarve poikkeaa kyseiselle elämänvaiheelle tyypillisestä tarpeesta. Sosiaalihuoltolain asiakkaan edun arvioinnista poistetaan palvelumaksujen vaikutus lainvalintaan, ja vammaispalvelulakiin lisätään suojasäännös asiakasmaksujen alentamisesta tai perimättä jättämisestä, jotta maksut eivät estäisi ensisijaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä.
Mitä se tarkoittaa
Lait tulevat voimaan 1.1.2025. Muutos vaikuttaa vammaisiin henkilöihin, ikääntyneisiin ja hyvinvointialueisiin: tavanomaisesta ikääntymisestä johtuvaan hoivan ja tuen tarpeeseen vastataan ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaisilla vanhuspalveluilla vammaispalvelujen sijaan, vaikka palveluista perittäisiin asiakasmaksu. Uudistuksen arvioidaan lisäävän hyvinvointialueiden nettokustannuksia 24,8 miljoonaa euroa vuonna 2025, 31,2 miljoonaa euroa vuonna 2026, 37,3 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja 29,4 miljoonaa euroa vuonna 2028.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 16.12.2024Eduskunta hyväksyi lain äänin 130–67.
Keskusta äänesti hallituksen kanssa. 2 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 18.10.2026). 7 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 30.12.2024.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
18 puheenvuoroa · 13 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin pitkään lykätyn uuden vammaispalvelulain soveltamisalan täsmentämisestä ja sen vaikutuksista palvelujen saatavuuteen. Oppositio piti esitystä vammaisten oikeuksien heikennyksenä ja varoitti hyvinvointialueiden rahoituksen riittämättömyydestä. Hallituspuolue korosti lain säilymistä selkeänä erityislakina sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tehtyjen korjausten jälkeen.
- Rajataanko vammaispalvelujen soveltamisalalla heikommassa asemassa olevia vammaisia pois tarvitsemiensa palveluiden piiristä?
- Onko hyvinvointialueille varattu rahoitus riittävä uuden lain toimeenpanoon?
- Vaarantaako sosiaalihuollon ensisijaisuus ja elämänvaiheiden arviointi vammaisten yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti tärkeänä lain voimaantuloa ja soveltamisalan selkeyttämistä niin, että vammaispalvelut säilyvät ensisijaisia sosiaalipalveluja täydentävänä erityislakina. Valiokunnassa poistettu tulkinnanvarainen momentti ja lisätty rahoitus varmistavat lain etenemisen.
”Säännös auttaa myös säilyttämään vammaispalvelulain vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina.”
— Oskari Valtola - SDPVastaan
SDP piti hyvänä lain etenemistä, mutta vastusti hallituksen tekemiä rajauksia soveltamisalaan ja vammaisen henkilön määritelmään. Ryhmä katsoi myös lain toimeenpanoon varatun lisärahoituksen olevan riittämätön.
”Ja nyt on minusta aivan selvää, että se 20 miljoonan euron lisäys on riittämätön tässä yhteydessä.”
— Aki Lindén - KeskustaPuolesta varauksin
Keskusta piti myönteisenä vammaispalvelulain saamista eteenpäin valiokuntamuutosten jälkeen, mutta esitti huolensa toimeenpanoon varattujen määrärahojen riittävyydestä hyvinvointialueilla.
”Keskustakin on hyvillään siitä, että tässä käsittelyn loppuvaiheessa saatiin tämä lakiesitys muokattua siihen kuntoon, että se läpäisee myöskin tämän eduskunnan käsittelyn.”
— Markku Siponen - VihreätVastaan
Vihreät vastustivat esityksen soveltamisalarajauksia ja yleislainsäädännön ensisijaisuutta, sillä ne voivat jättää vammaisia väliinputoajiksi ja vaarantaa yhdenvertaisuuden. Ryhmä vaati perus- ja ihmisoikeuslähtöisempää sääntelyä sekä riittäviä resursseja.
”Hallituksen esitys olisi tältä osin vaarantanut vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden sekä vammaisten henkilöiden ja lakia soveltavien sosiaalityöntekijöiden oikeusturvan.”
— Bella Forsgrén - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vastusti esitystä säästölakina, joka rajaa vammaisia henkilöitä palvelujen ulkopuolelle ja heikentää heidän perusoikeuksiaan. Ryhmä huomautti sosiaalihuollon olevan jo valmiiksi leikkausten kohteena.
”Tässä esityksessä on suoraan sanottuna kyse vammaispalvelulain heikentämisestä ja heikentämisestä, joka tehdään säästösyistä.”
— Mai Kivelä
Kooste on tuotettu tekoälyllä 18 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 23.9.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 24.9.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 10.12.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 11.12.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 17.12.2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 17.12.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki vammaispalvelulain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1075/2024 · 30.12.2024
- 2Laki sosiaalihuoltolain 4 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1076/2024 · 30.12.2024
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki vammaispalvelulain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vammaispalvelulain (675/2023) 2 §:n 1 ja 2 momentti, 27 §:n 3 momentti, 29 §:n 1 momentti sekä 37 ja 38 § sekä lisätään 2 §:ään uusi 3–5 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 6 momentiksi, seuraavasti:
2 §Lain soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön
Tätä lakia sovelletaan erityispalveluiden järjestämiseen niille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä. Tämän lain perusteella järjestetään palveluita vain, jos muussa laissa tarkoitetut palvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä. Asiakkaan edusta säädetään sosiaalihuoltolain (1301/2014) 4 ja 5 §:ssä.
Vammaisen henkilön palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain, terveydenhuoltolain (1326/2010), ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012), varhaiskasvatuslain (540/2018), perusopetuslain (628/1998) tai muun ensisijaisen lain perusteella.
Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, tämän lain mukaisia palveluja järjestetään vammaiselle henkilölle vain, jos hänen välttämätön avun ja tuen tarpeensa poikkeaa siitä, mikä on henkilön elämänvaiheessa tavanomainen tarve.
Ensisijaisen lainsäädännön mukaan järjestettävistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista voidaan periä maksu siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) säädetään.
Sen lisäksi, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 §:ssä säädetään maksun perimättä jättämisestä tai määrätyn maksun alentamisesta, 2 momentissa tarkoitetun lain perusteella järjestetyistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista määrättävä maksu on jätettävä määräämättä tai perimättä tai sitä on alennettava, jos maksu estää vammaisen henkilön palveluiden yksilöllisen järjestämisen tai vaikeuttaa sitä olennaisesti tai jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen.
27 §Kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminta
Työtoimintaan osallistuvalla kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus saada maksuttomat matkat työtoimintaan, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Työtoimintaan sovelletaan lisäksi, mitä sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:n 3 momentissa säädetään.
29 §Liikkumisen tuen toteuttamistavat
Vammaisen henkilön liikkumisen tuki voidaan toteuttaa:
1) kuljetuspalveluna;
2) henkilökohtaisen avun avulla;
3) saattajan avulla;
4) antamalla 32 §:ssä tarkoitettuna taloudellisena tukena henkilön käyttöön auto tai muu hänelle soveltuva kulkuneuvo;
5) myöntämällä auton tai muun kulkuneuvon hankintaan 32 §:ssä tarkoitettua taloudellista tukea;
6) muulla soveltuvalla tavalla.
37 §Valvonta
Omavalvonnasta ja viranomaisvalvonnasta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain (741/2023) 4 ja 5 luvussa.
38 §Vammaispalveluista perittävät maksut
Tämän lain mukaan järjestettävistä erityispalveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki sosiaalihuoltolain 4 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään sosiaalihuoltolain (1301/2014) 4 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
4 §Asiakkaan etu
Asiakkaan edun arvioinnissa ei oteta huomioon palvelusta määrättävää maksua. Sosiaalipalveluista perittävistä maksuista säädetään erikseen.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.