Haku

Hyvinvointialueiden palveluhankintojen laajentaminen

Hyvinvointialueet saavat järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita aiempaa vapaammin yksityisiltä palveluntuottajilta. Lisäksi potilaalle on jatkossa kerrottava vaihtoehdoista päästä hoitoon, jos hoitotakuun määräajat uhkaavat ylittyä.

Lastensuojelun kokonaisuudistus

Nykyinen lainsäädäntö korvataan uudella lailla, jolla siirretään lasten ja perheiden tuen painopistettä raskaista toimista varhaisiin peruspalveluihin. Lastensuojelun asiakkuuskynnystä nostetaan, ja lastensuojelulaitoksiin voidaan jatkossa palkata omia turvahenkilöitä.

Lait sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Laittomasti maassa oleskelevien terveydenhuollon rajoittaminen

Suomessa laittomasti oleskelevien aikuisten oikeutta kiireettömään julkiseen terveydenhuoltoon rajoitetaan. Oikeus kiireelliseen hoitoon, raskauteen liittyviin palveluihin sekä lasten terveydenhoitoon säilyy ennallaan.

Sote-palvelujen alihankinnan helpottaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisten palveluntuottajien alihankintasääntöjä kevennetään ja hyvinvointialueiden investointien valtionohjausta tiukennetaan. Lisäksi hyvinvointialueet velvoitetaan seuraamaan ja raportoimaan henkilöstötilannettaan yhtenäisellä tavalla.

Kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelmien rajaaminen

Kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelmia tehdään jatkossa vain työttömille, joiden pääasiallinen tulo on toimeentulotuki. Työttömyysetuutta saaville palvelut järjestetään jatkossa yksilöllisen tarpeen mukaan monialaisen työllistymissuunnitelman kautta.

Omaishoidon ja perhehoidon palkkioiden korottaminen

Omaishoidon tuen vähimmäispalkkiota nostetaan ja toimeksiantosuhteisten perhehoitajien toimeentuloturvaa vahvistetaan hoidon päättyessä yllättäen. Muutokset astuvat voimaan vuoden 2026 alussa.

Hyvinvointialueiden rahoituksen kiristäminen

Hyvinvointialueiden valtion rahoituksen sääntöjä muutetaan lisäämällä jälkikäteistarkistukseen portaittainen omavastuu ja huomioimalla asiakasmaksujen tasomuutokset rahoituksessa etukäteen. Muutoksilla pyritään kannustamaan hyvinvointialueita kustannusten kasvun hillintään.

Vammaispalvelujen saamisen rajaaminen

Vammaispalvelulain soveltamisalaa täsmennetään niin, että erityispalveluja myönnetään vain, jos perustason sosiaalipalvelut eivät riitä ja avuntarve poikkeaa henkilön elämänvaiheelle tavanomaisesta tarpeesta. Palvelun maksuttomuus ei enää jatkossa vaikuta siihen, minkä lain perusteella apua myönnetään.

Kuntien jätehuoltovastuun rajaaminen

Kuntien lakisääteinen jätehuoltovastuu rajataan tavallisiin koteihin ja vapaa-ajan asuntoihin, jolloin hoivakodit ja muut sosiaali- ja terveyspalvelujen asumisyksiköt vastaavat jätteistään itse. Samalla Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille annetaan tehtäväksi valvoa akkujen ja paristojen EU-vaatimusten noudattamista.

Hyvinvointialueiden perustaminen ja sote-uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen siirretään kunnilta 21 uudelle hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Samalla uudistetaan palvelujen rahoitus ja verotus.

Hyvinvointialueiden valtionohjauksen yhtenäistäminen

Valtio yhtenäistää hyvinvointialueiden ohjausta ja kokoaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tavoitteet ja neuvottelut yhteen. Valtiovarainministeriö ottaa päävastuun eri ministeriöiden ohjaustoiminnan yhteensovittamisesta.

Ihmiskaupan uhrien avunsaannin parantaminen

Ihmiskaupan uhrit saavat apua ja tukea jatkossa suoraan omien tarpeidensa perusteella riippumatta rikostutkinnan etenemisestä. Avun jatkuminen ei enää riipu siitä, nostetaanko teosta syytettä tai tuleeko asiassa tuomiota.

Hyvinvointialueiden vastuut työllisyys- ja kotoutumispalveluissa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuut työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Samalla hyvinvointialueet alkavat saada valtiolta korvauksia järjestämistään kotoutumisen sote-palveluista.

Sote-palvelujen valintaperiaatteiden kirjaaminen lakiin

Lakiin määritellään selkeät periaatteet siitä, mitkä hoidot, tutkimukset ja palvelut kuuluvat julkisesti rahoitettuun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja tehdä valinnoista avoimempia ja yhdenvertaisempia.

Pienten sote-yrittäjien toiminnan aloittamisen helpottaminen

Yksin toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjät voivat aloittaa toimintansa heti rekisteröintihakemuksen jätettyään ilman viranomaispäätöksen odottamista. Julkisten palveluntuottajien rekisteröitymisvelvollisuutta puolestaan lykätään kahdella vuodella.

Valtiontuki kuntien asumisneuvonnan laajentamiseen

Kunnat voivat saada valtionavustusta maksuttoman asumisneuvonnan järjestämiseen ja kehittämiseen vuosina 2023–2027. Neuvontaa tarjotaan jatkossa kaikille asukkaille riippumatta siitä, asuvatko he vuokralla vai omistusasunnossa.

Sote-sidosyksiköiden ulosmyynnin siirtymäajan jatkaminen

Sosiaali- ja terveysalan julkiset sidosyksiköt saavat myydä palvelujaan ulkopuolisille nykyisessä laajuudessa vielä vuoden 2022 ajan. Tiukemmat hankintalain myyntirajoitukset tulevat voimaan vasta hyvinvointialueiden aloittaessa vuoden 2023 alussa.