Kuntien valtionosuusleikkausten lykkääminen
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 21 ja 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 42/2023 vp) täydentämisestä
Kunnille vuodelle 2024 kaavailtua sote-uudistukseen liittyvää valtionosuuksien vähennystä lievennetään ja jaksotetaan myöhemmille vuosille. Tämä estää äkilliset talousvaikeudet ja antaa kunnille aikaa sopeutua.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 23.11.2023
- Viimeisin tapahtuma
- 13.12.2023
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 35
- Vahvistettu
- 21.12.2023
- Säädös
- 1235/2023
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Sote-uudistuksen verotulo- ja kustannuserotuksesta johtuva vuoden 2023 jälkikäteinen valtionosuusvähennys siirretään tehtäväksi vuosina 2025–2027 aiemman 2024–2025 sijaan. Lisäksi vuoden 2024 valtionosuuksiin tehdään määräaikainen 192 miljoonan euron lisäys, joka leikataan takaisin 64 miljoonan euron vuosittaisina erinä vuosina 2025–2027.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee kaikkia Suomen kuntia ja turvaa niiden kyvyn rahoittaa lakisääteiset palvelut, kuten perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen, vuonna 2024. Vuonna 2024 kunnat saavat määräaikaista lisärahoitusta 34,70 euroa asukasta kohden, ja vuosina 2025–2027 valtionosuuksia vähennetään vastaavasti 11,57 euroa asukasta kohden vuodessa. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2024.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
35 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli hallituksen esitystä sote-uudistuksen verotarkistuksista johtuvien kuntien valtionosuusleikkausten lykkäämisestä ja jaksottamisesta vuosille 2025–2027. Esitys sai laajaa kannatusta yli hallitus- ja oppositiorajojen nopeana ja välttämättömänä toimena kuntien talouden helpottamiseksi. Keskustelussa kannettiin kuitenkin suurta huolta kuntien selviytymisestä ja peruspalvelujen turvaamisesta vuodesta 2025 eteenpäin, jolloin leikkaukset tulevat voimaan.
- Miten kuntien palvelut ja rahoitus turvataan vuoden 2024 jälkeen?
- Pitäisikö hallituksen luopua valtionosuuksien indeksijarrusta kuntatalouden tueksi?
- Kuinka nopeasti valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus pitää toteuttaa?
- KokoomusPuolesta
Esitys antaa kunnille lisäaikaa sopeutua sote-uudistuksen aiheuttamiin valtionosuusvähennyksiin ja estää äkilliset leikkaukset peruspalveluista.
”Tämän vuoksi hallitus esittää, että sote-uudistuksen aiheuttamaa kuntien peruspalveluiden valtionosuuden lisävähennystä ei tehdä vuonna 2024, vaan vähennys jaksotetaan vuosille 2025—2027.”
— Anna-Kaisa Ikonen - PerussuomalaisetPuolesta
Leikkausten jaksottaminen ja määräaikainen lisäys ovat välttämättömiä toimia, koska kunnat olivat jo ehtineet lukita talousarvionsa ja veroprosenttinsa.
”Hallituksen esitys on kuntatalouden näkökulmasta välttämätön ja oikea toimenpide.”
— Jorma Piisinen - SDPPuolesta varauksin
Aikataulun jaksotus on oikea ratkaisu ensi vuodelle, mutta se ei tuo kunnille uutta rahaa vaan siirtää ongelmat eteenpäin. Ryhmä vaati myös luopumista valtionosuuksien indeksikorotuksen leikkauksesta.
”Silti lisäajan antaminen kunnille oli hallitukselta oikea ratkaisu tässä vaikeassa tilanteessa, ja siitä on kiitostakin syytä antaa.”
— Eemeli Peltonen - KeskustaPuolesta varauksin
Nopea reagointi ja lykkäys helpottavat kuntien tilannetta ensi vuonna, mutta tuleville vuosille kasaantuva leikkaus vaarantaa lakisääteiset palvelut ja korostaa valtionosuusjärjestelmän uudistamistarvetta.
- VihreätPuolesta varauksin
Nopea reagointi ja leikkausten jaksotus oli tarpeen, mutta toimi lykkää ongelmaa vain hetkellisesti ja vaarantaa pidemmällä aikavälillä erityisesti varhaiskasvatuksen ja opetuksen voimavarat.
”Sote-uudistuksen verorahoituksen tarkastuslaskennan tuomaan yllätykselliseen 400 miljoonan leikkaukseen onneksi pystyttiin reagoimaan nopeasti ja sitä jaksotetaan.”
— Inka Hopsu - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Vähennysten siirtäminen auttaa kuntia ensi vuonna, mutta siirtää vain ahdingon vuoteen 2025. Ryhmä katsoi valtionosuusleikkausten ja indeksijarrun johtavan väistämättä leikkauksiin koulutuksesta.
”On hyvä, että hallitus kompensoi muutoksen kunnille ensi vuonna tällä lakiesityksellä, mutta ongelmat ovat edessä vuodesta 25 alkaen.”
— Hanna Sarkkinen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 35 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 23.11.2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 28.11.2023Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 30.11.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 8.12.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 12.12.2023Toinen käsittely · Täysistunto
- 13.12.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1235/2023 · 21.12.2023
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 21 §:n 1 momentti, 32 §, 47 § ja 57 §:n 4 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 21 §:n 1 momentti, 32 § ja 57 §:n 4 momentti laissa 1183/2022, seuraavasti:
21 §Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus
Kunnan 6–12 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 21,92 prosenttia ( valtionosuusprosentti ) ja kuntien omarahoitusosuus on 78,08 prosenttia.
32 §Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset
Vuonna 2024 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen lisätään 34,70 euroa asukasta kohden 57 §:n 4 momentissa tarkoitetusta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen rahoituksen siirron tarkistamisesta vuodelle 2024 johtuen.
Vuosina 2025–2027 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 11,57 euroa asukasta kohden 1 momentissa tarkoitetun lisäyksen johdosta.
47 §Laskuvirheen korjaaminen
Poiketen siitä, mitä hallintolain (434/2003) 50 ja 51 §:ssä säädetään virheen korjaamisen edellytyksistä, valtiovarainministeriö voi itse tai hakemuksen perusteella korjata tässä laissa tarkoitetuissa päätöksissä ja päätösten perusteena olevissa tiedoissa olevan laskuvirheen. Muilta osin laskuvirheen korjaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain 8 luvussa säädetään.
57 §Voimaantulo
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirron vuoksi kunnilta hyvinvointialueille siirrettävät tulot tarkistetaan vuoden 2022 tilinpäätöstietojen ja verotulojen osalta valmistuneen verotuksen mukaisten maksuunpantujen verotulojen perusteella koko maan tasolla hyvinvointialueille siirtyviä kustannuksia vastaaviksi. Tulojen ja kustannusten erotus otetaan huomioon peruspalvelujen valtionosuudessa vuodesta 2024 lukien. Jos kunnilta on tarkistuksen perusteella koko maan tasolla siirtynyt tuloja vähemmän kuin kustannuksia, erotusta vastaava määrä vähennetään kunnille myönnettävästä valtionosuudesta. Jos tuloja on siirtynyt enemmän kuin kustannuksia, erotusta vastaava määrä lisätään kunnille myönnettävään valtionosuuteen. Vähennys tai lisäys otetaan huomioon valtionosuudessa kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suurena eränä. Vastaavasti vuoden 2023 osalta erotuksesta otetaan huomioon jälkikäteen valtionosuuden lisäyksenä tai vähennyksenä vuosina 2025–2027 kunakin vuonna yksi kolmasosa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.