Ihmiskaupan uhrien avunsaannin parantaminen
Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi
Ihmiskaupan uhrit saavat apua ja tukea jatkossa suoraan omien tarpeidensa perusteella riippumatta rikostutkinnan etenemisestä. Avun jatkuminen ei enää riipu siitä, nostetaanko teosta syytettä tai tuleeko asiassa tuomiota.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 20.10.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 15.12.2022
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 14
- Vahvistettu
- 29.12.2022
- Säädös
- 1294/2022
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Ihmiskaupan uhrin auttaminen irrotetaan rikosprosessista kumoamalla erillinen toipumisaika ja varsinaista tunnistamista koskeva sääntely, jolloin uhriksi katsotaan suoraan auttamisjärjestelmään ottamisella. Auttamisjärjestelmästä poistamisen perusteista poistetaan rikostutkintaan ja tuomioistuimen ratkaisuihin sidotut ehdot, jolloin asiakkuus perustuu tosiasialliseen avuntarpeeseen.
Mitä se tarkoittaa
Muutos madaltaa ihmiskaupan uhrien kynnystä hakeutua viranomaisten avun piiriin ja turvaa tuen jatkuvuuden rikosprosessin vaiheista riippumatta. Muutos vaikuttaa ihmiskaupan uhreihin, heidän lapsiinsa sekä palveluita järjestäviin viranomaisiin ja 1.1.2023 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaaviin hyvinvointialueisiin.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 12.12.2022Eduskunta hyväksyi lain äänin 93–65.
Hallitus jaa, oppositio ei. 41 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 29.12.2022.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
14 puheenvuoroa · 12 puhujaa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelu ihmiskaupan uhrien avunsaannin parantamisesta jakoi eduskunnan selkeästi hallitukseen ja oppositioon. Hallituspuolueet kannattivat avun kytkemistä irti rikosprosessista uhrien aseman ja avunsaannin turvaamiseksi. Oppositio puolestaan vastusti esitystä ja vaati sen hylkäämistä vedoten rikostutkinnan vaikeutumiseen, mahdollisiin väärinkäytöksiin ja Suomen houkuttelevuuden kasvuun.
- Pitääkö ihmiskaupan uhrin auttaminen erottaa rikosprosessin etenemisestä ja lopputuloksesta?
- Vaikeuttaako avun irrottaminen rikosprosessista ihmiskaupparikosten tutkintaa ja rikosvastuun toteutumista?
- Luojaako esitetty malli Suomeen vetovoimatekijän ja väärinkäytettävän toissijaisen väylän oleskeluluvalle?
- SDPPuolesta
SDP piti uudistusta tärkeänä, jotta ihmiskaupan uhreille saadaan taattua aito apu ja suoja sosiaalihuollon kautta silloinkin, kun hidas rikosprosessi ei johda tuomioon.
”On erittäin herkistä asioista kysymys, vaikeista ilmiöistä kysymys, ja meidän velvollisuutemme on sivistysvaltiona kaikilla tavoilla auttaa näitä ihmisiä.”
— Kimmo Kiljunen - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esityksen toimia viranomaisten toimintakyvyn ja henkilötietojen suojan vahvistamiseksi sekä piti tärkeänä sosiaalialan osaamisen kehittämistä ihmiskaupan tunnistamiseksi.
”Ihmiskauppa on yksiselitteisesti rikollista, valtava bisnes, niin kuin tässä salissa on todettu, ja täysin ihmisoikeuksia loukkaavaa toimintaa.”
— Hilkka Kemppi - VihreätPuolesta
Vihreät kannattivat esitystä, koska rikosprosessin ja auttamisen eriyttäminen madaltaa heikossa asemassa olevien uhrien kynnystä hakea apua ja tuo rikoksia paremmin ilmi.
”Jatkossa auttamisjärjestelmän kautta saatavan avun jatkuminen perustuisi ensisijaisesti uhrin yksilöllisen tilanteen arviointiin eikä rikosprosessissa tehtäviin ratkaisuihin.”
— Krista Mikkonen - KokoomusVastaan
Kokoomus vastusti esitystä ja kannatti sen hylkäämistä katsoen, että se vaikeuttaa rikosten selvittämistä ja laajentaa auttamisjärjestelmän kattamaan liikaa ulkomailla tapahtuneita tapauksia.
”Päinvastoin tämä lakiesitys tulee vaikeuttamaan rikosten selvittämistä ja epäiltyjen uhrien tunnistamista.”
— Ben Zyskowicz - PerussuomalaisetVastaan
Perussuomalaiset vastustivat esitystä ja vaativat sen hylkäämistä, koska he katsoivat sen vaikeuttavan rikosten selvittämistä, asettavan uhrit erityisasemaan palveluissa ja avaavan väylän turvapaikkajärjestelmän väärinkäytölle.
”Edellä mainitun perusteella esitän vastalauseen mukaisesti, että lakiesitykset hylätään.”
— Jukka Mäkynen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 14 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 220/2022 vp sisältyvien 1.—3. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 20.10.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sisäministeriö
- 27.10.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 2.12.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 8.12.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 13.12.2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 14.12.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain3
- 1Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1294/2022 · 29.12.2022
- 2Laki henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain 13 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1295/2022 · 29.12.2022
- 3Laki sosiaalihuoltolain 11 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1296/2022 · 29.12.2022
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 36, 38 ja 38 c § ja 57 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 388/2015, muutetaan 7 §:n 2 momentti, 18 §:n 2 momentti, 26 §:n 1 momentti, 33, 34 ja 35 §, 38 b §:n 1 ja 2 momentti, 38 d §, 38 f §:n 1 momentti, 58 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 33, 34 ja 35 §, 38 b §:n 1 ja 2 momentti, 38 d §, 38 f §:n 1 momentti laissa 388/2015 sekä 58 §:n 1 ja 3 momentti laissa 616/2020, sekä lisätään 4 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 851/2019, uusi 2 momentti ja lakiin uusi 59 a § seuraavasti:
4 §Suhde muihin lakeihin
Sen lisäksi, mitä 2 §:ssä säädetään, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen sellaiselle ihmiskaupan uhrille, jolla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa, sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä.
7 §Kustannusten korvaaminen
Maahanmuuttovirasto maksaa vastaanotto- ja järjestelykeskuksen perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä palvelujen tuottajalle korvauksen vastaanottopalveluiden järjestämisestä. Kulut korvataan siltä ajalta, jona ulkomaalaisella on oikeus saada vastaanottopalveluja 12 ja 14 §:n nojalla. Maahanmuuttovirasto maksaa palvelujen tuottajalle korvauksen sellaisen ihmiskaupan uhrin auttamisesta, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa.
18 §Yksityismajoitus
Vastaanottokeskuksen johtaja päättää ilman huoltajaa olevan lapsen siirtymisestä yksityismajoitukseen kuultuaan lasta ja hänen edustajaansa sekä vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijää. Vastaanottokeskus ilmoittaa yksityismajoituksessa asuvan ilman huoltajaa olevan lapsen osoitteen ja tiedot henkilöistä, joiden luona hän asuu, asuinpaikan hyvinvointialueelle tai Helsingin kaupungille. Ilmoitukseen on liitettävä vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijän ja lapsen edustajan selvitykset yksityismajoituksen olosuhteiden sopivuudesta sekä lapsen luokseen ottavan henkilön tai henkilöiden kyvystä huolehtia lapsesta.
26 §Terveydenhuoltopalvelut
Kansainvälistä suojelua hakevalla ja ihmiskaupan uhrilla, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, on oikeus saada terveydenhuoltopalveluja terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 §:n mukaisesti sekä oikeus saada terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimia muita terveyspalveluja.
33 §Auttamisjärjestelmän tehtävät
Joutsenon vastaanottokeskuksen ylläpitämän auttamisjärjestelmän tehtävänä on:
1) päättää henkilön ottamisesta auttamisjärjestelmään sekä tunnistaa henkilö ihmiskaupan uhriksi 35§:n mukaisesti;
2) antaa ihmiskaupan uhrille ulkomaalaislain 52 c §:n mukaisesti mainitun lain 52 b §:ssä tarkoitettu harkinta-aika, jatkaa harkinta-aikaa ja keskeyttää se;
3) järjestää auttamistoimet ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa sekä antaa 38 a §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua neuvontaa ja ohjausta myös sellaiselle ihmiskaupan uhrille, jolla on kotikunta;
4) toimia yhteistyössä hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän kanssa sellaisen ihmiskaupan uhrin auttamisessa, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa;
5) toimia yhteistyössä vastaanottokeskuksen kanssa sellaisen ihmiskaupan uhrin auttamisessa, joka on kansainvälistä suojelua hakeva tai tilapäistä suojelua saava;
6) päättää ihmiskaupan uhrin poistamisesta auttamisjärjestelmästä;
7) toimia kansallisena asiantuntijaviranomaisena ihmiskauppaan ja sen vastaiseen työhön liittyvissä asioissa.
Päätöksen 1 momentin 1, 2 ja 6 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tekee Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja tai hänen määräämänsä virkamies.
34 §Esitys auttamisjärjestelmään ottamiseksi
Julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimija voi tehdä Joutsenon vastaanottokeskukselle esityksen ihmiskaupan uhriksi olettamansa henkilön ottamiseksi auttamisjärjestelmään. Esityksen voi tehdä myös henkilö itse.
35 §Auttamisjärjestelmään ottaminen ja ihmiskaupan uhrin tunnistaminen
Auttamisjärjestelmään esitetty henkilö otetaan auttamisjärjestelmään ja tunnistetaan ihmiskaupan uhriksi, jos olosuhteiden perusteella arvioidaan, että kyseessä voi olla ihmiskaupan uhri ja hän on auttamistoimien tarpeessa.
Auttamisjärjestelmään voidaan ottaa myös ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustava henkilö, jos hän on erityisen avun tarpeessa.
Auttamisjärjestelmään voidaan ottaa myös 1 ja 2 momentissa tarkoitetun henkilön Suomessa oleva lapsi, jos hän on avun tarpeessa.
Auttamisjärjestelmään otetun henkilön oikeus auttamisjärjestelmän auttamistoimiin jatkuu, kunnes on tehty erillinen 38 f §:n mukainen päätös auttamisjärjestelmästä poistamisesta.
38 b §Auttamistoimien järjestäminen
Auttamistoimien järjestämisestä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, vastaa Joutsenon vastaanottokeskus. Auttamistoimien järjestämisestä ihmiskaupan uhrille, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa, vastaa hyvinvointialue, Helsingin kaupunki tai HUS-yhtymä, jonka alueella hänen kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta sijaitsee.
Joutsenon vastaanottokeskus, hyvinvointialue, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä voivat järjestää auttamistoimet itse tai ostaa ne julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta.
38 d §Yhteistyö ihmiskaupan uhrin suojelemiseksi
Joutsenon vastaanottokeskus, hyvinvointialue, Helsingin kaupunki tai HUS-yhtymä toimii yhteistyössä poliisin kanssa uhrin suojeluun liittyvissä kysymyksissä.
38 f §Auttamisjärjestelmästä poistaminen
Ihmiskaupan uhri poistetaan auttamisjärjestelmästä, kun:
1) hän ei hänen henkilökohtaisesta tilanteestaan tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella ole enää auttamistoimien tarpeessa;
2) hän poistuu tai hänet poistetaan maasta; taikka
3) hän ilmoittaa haluavansa pois auttamisjärjestelmästä tai hän on kadonnut.
58 §Tiedonsaantioikeus
Sisäministeriöllä, esitutkintaviranomaisella, hyvinvointialueella, Helsingin kaupungilla, HUS-yhtymällä ja kunnan viranomaisella on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä 3 ja 4 luvun mukaisten tehtävien suorittamiseksi välttämättömät tiedot toisiltaan, Maahanmuuttovirastolta, vastaanottokeskukselta, järjestelykeskukselta, 3 ja 4 luvun mukaisia palveluja tuottavalta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta ja ilman huoltajaa olevalle lapselle määrätyltä edustajalta.
Ilman huoltajaa olevalle lapselle määrätyllä edustajalla on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä 41 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot Maahanmuuttovirastolta, vastaanottokeskukselta ja järjestelykeskukselta, hyvinvointialueelta, Helsingin kaupungilta, HUS-yhtymältä, kunnan viranomaiselta, Kansaneläkelaitokselta sekä 3 ja 4 luvun mukaisia palveluja tuottavalta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta.
59 a §Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa
Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin lukuun ottamatta 38 a §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen terveydenhuoltopalvelujen järjestämistä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain 13 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain (615/2020) 13 §:n 4 momentin 5 kohta ja muutetaan 13 §:n 4 momentin 1 kohdan e alakohta seuraavasti:
13 §Muu tiedonsaantioikeus
Maahanmuuttovirastolla, vastaanottokeskuksella, järjestelykeskuksella sekä säilöönottoyksiköllä on lisäksi oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta tehtäviensä suorittamista varten tarpeellisia tietoja seuraavasti:
1) kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 8 ja 16 artiklan mukaisen harkinnan tekemiseksi henkilön kyvystä huolehtia turvapaikkaa hakeneesta lapsesta tai häneen riippuvuussuhteessa olevasta:e) hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja kunnan viranomaiselta sekä Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselta ja HUS-yhtymältä tiedot henkilön saamista sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista sekä sosiaalietuuksista;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki sosiaalihuoltolain 11 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 11 §:n 5 kohta seuraavasti:
11 §Tuen tarpeet
Sosiaalipalveluja on järjestettävä:
5) lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta, hyväksikäytöstä ja kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen tarpeeseen;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.