Reforming wellbeing services county funding
Act amending and temporarily amending the Act on the Financing of Wellbeing Services Counties
Funding for wellbeing services counties will be altered so that a larger share is directed towards preventive promotion of health and wellbeing and annual fluctuations in funding are smoothed out. At the same time, central government spending will be temporarily reduced by cutting the transitional balancing supplement received by the City of Helsinki in 2026 and 2027.
- Status
- Passed
- Submitted
- 30 Apr 2025
- Latest event
- 23 Jun 2025
- Votes
- 3
- Speeches
- 67
- Confirmed
- 27 Jun 2025
- Statute
- 391/2025
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The share for the promotion of health and wellbeing in funding for health and social services will rise to 1.5 per cent, while the shares based on population and service needs will both be lowered by 0.25 percentage points. Service need coefficients for health and social services will be calculated as a two-year average of data, sector-specific weightings will be updated with the latest cost data, and the calculation of the risk coefficient for rescue services will be revised. In addition, a temporary cut will be made to transitional balancing for 2026–2027.
What it means
The act will enter into force on 1 January 2026 and will affect how central government funding is determined for all wellbeing services counties and the City of Helsinki. Calculating service need coefficients as a two-year average will reduce sudden annual fluctuations in the funding received by the counties, and investments in health promotion will be rewarded better than before. The fixed-term cut to the transitional balancing supplement will apply solely to the City of Helsinki, whose central government funding will decrease by approximately 15.8 million euros in 2026 and 19.7 million euros in 2027.
How Parliament voted
2nd reading · 17 Jun 2025Parliament passed the act by 100–84.
Government yes, opposition no. 15 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. Point at a dot to see the MP. Seats follow the current seating plan (updated 18 Sep 2026). 3 MPs who voted are not in the current seating plan.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 27 Jun 2025.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
67 speeches · 3 debates
Key points of the debate
The debate on reforming the funding model for wellbeing services counties was highly contentious. Most of the controversy focused on the planned temporary cut to health and social services funding for Helsinki, which was criticised for penalising an area that had balanced its finances and sending the wrong signal to other areas. The Government defended the proposal by pointing to the strengthening of preventive action and the balancing of public finances, whereas the opposition considered the changes insufficient and dangerous to the basic services of wellbeing services counties.
- Is cutting Helsinki's health and social services funding unreasonable and the wrong incentive for other areas?
- Is total funding for wellbeing services counties sufficient to secure statutory health and social services?
- Does raising the health and wellbeing coefficient for preventive action direct sufficient resources to the right place?
The minister and part of the group defended the proposal as strengthening prevention and developing the funding model, but Helsinki MPs considered the fixed-term additional cut for Helsinki to be a major design flaw and the wrong incentive.
”Tämä esitys vie rahoitusta oikeaan suuntaan. Siksi kannatan esitystä.”
— Juha Hänninen - Finns PartyIn favour
The group supported the proposal, as it encourages areas to undertake preventive work and improves the predictability and balance of funding.
”Se parantaa erilaisia kannustimia tehdä nimenomaan tätä ennaltaehkäisevää työtä, mitä ainakin itse olen koettanut peräänkuuluttaa, että se sitten tulevaisuudessa tuo niitä säästöjä.”
— Juho Eerola - Swedish People's PartyIn favour with reservations
The group considered increasing the health and wellbeing coefficient for preventive work to be positive, but expressed concern that funding should not be cut from areas that have managed their finances well.
”viestin pitäisi olla se, että kannattaa huolehtia taloudesta, eikä saa mennä sellaiseen tilanteeseen, että niiltä alueilta, jotka hyvin pärjäävät, lähdetään vielä lisäleikkauksia tekemään.”
— Henrik Wickström - Social DemocratsAgainst
The group considered raising the health and wellbeing coefficient to be a step in the right direction as such, but opposed the proposal because it introduces new cuts, penalises Helsinki for sound financial management, and does not resolve the counties' deficit crisis.
”Tämä hallituksen esitys hyvinvointialueiden rahoituksen muuttamisesta on jälleen yksi esimerkki lyhytnäköisestä talouspolitiikasta, joka jättää hyvinvointialueet epävarmuuden tilaan.”
— Saku Nikkanen - Centre PartyAgainst
The group opposed the proposal as piecemeal tinkering that fails to address the real design flaws in the funding model and erodes county self-government and basic services.
”Tähän mennessä hallitushan on keskittynyt, niin kuin kaikki tiedetään, hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaamiseen, ja se näyttää edelleen jatkuvan ja varmaan jatkuu vaalikauden loppuun saakka.”
— Vesa Kallio - GreensAgainst
The group opposed the separate cut targeted at Helsinki as an arbitrary penalty, even though it considered the increase in the health and wellbeing coefficient incentivising prevention to be necessary.
”Tartun tähän Helsingin erillisrangaistukseen: mielivaltaista, perusteetonta, älytöntä, irvokasta logiikkaa.”
— Atte Harjanne - Left AllianceAgainst
The group opposed the proposal and considered ongoing cuts to health and social services as well as the separate 35 million euros cut targeted at Helsinki to be unreasonable and damaging to services.
”Tämä leikkaus on aivan päätön, ja se on erittäin huonosti perusteltu.”
— Minja Koskela
This digest was generated by AI from 67 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record. The longest speeches were shortened in the digest's source material.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 38/2025 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 30 Apr 2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 6 May 2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 10 Jun 2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 12 Jun 2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 18 Jun 2025Toinen käsittely · Täysistunto
- 19 Jun 2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal1
- 1Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisestaHyväksytty · 391/2025 · 27 Jun 2025
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 3 §:n 1 momentti, 13 §:n 3 momentti, 14 §:n 1 ja 3 momentti, 15 §:n 3 ja 4 momentti, 16 §:n 1 momentti, 22 §:n 1 momentti, 23 § sekä 35 §:n 8 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti ja 35 §:n 8 momentti laissa 446/2023, 13 §:n 3 momentti laissa 700/2022 ja 23 §:n 1 momentti laissa 884/2024, sekä lisätään lakiin väliaikaisesti uusi 39 § seuraavasti:
3 §Valtion rahoitus hyvinvointialueille
Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, yliopistosairaalalisän, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään. Näiden määräytymistekijöiden osuudet vuonna 2025 ovat seuraavat:
Osuus hyvinvointialueiden rahoituksesta prosenttia
Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä 97,794, josta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve 78,995
Asukasmäärä 12,790
Asukastiheys 1,456
Vieraskielisyys 1,942
Kaksikielisyys 0,485
Saamenkielisyys 0,013
Saaristoisuus 0,110
Yliopistosairaalalisä 0,543
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1,460
Pelastustoimi yhteensä 2,206, josta
Asukasmäärä 1,434
Asukastiheys 0,110
Riskitekijät 0,662
13 §Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perusteet
Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen käyttöä kuvaaviin tarpeisiin perustuvien laskennallisten kustannusten määrittelyssä käytetään seuraavia painotuksia:
Terveydenhuolto 55,284 prosenttia
Vanhustenhuolto 21,205 prosenttia
Sosiaalihuolto 23,511 prosenttia.
14 §Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekerroin
Hyvinvointialueen terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet lasketaan terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen tarvetta ja kustannuksia kuvaavien sairauksiin ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvien tarvetekijöiden ja niiden painokertoimien sekä 13 §:n 3 momentissa tarkoitettujen terveyden, vanhusten- ja sosiaalihuollon laskennallisten kustannusten painotusten perusteella. Tarvetekijät ja niiden painokertoimet ovat tämän lain liitteenä.
Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimia määriteltäessä käytetään terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon sairauksiin ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvista tarvetekijöistä Digi- ja väestötietoviraston, Eläketurvakeskuksen, Kansaneläkelaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tilastokeskuksen tietoja. Tarvekerroin lasketaan varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden ja tätä edeltäneen vuoden tietojen perusteella laskettujen tarvekertoimien keskiarvona. Jos tietoja mainituilta vuosilta ei ole käytettävissä, kertoimen määrittelyssä käytetään uusimpia käytettävissä olevia tietoja.
15 §Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden lopusta sekä Kansaneläkelaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastotietoja varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneeltä vuodelta sekä sitä edeltäneeltä vuodelta. Kertoimen määrittelyssä käytetään uusimpia käytettävissä olevia tietoja. Jos tietoa ei ole lainkaan saatavilla, saa hyvinvointialue kyseisen tiedon osalta laskennassa alimman mahdollisen arvon.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen määrittelyssä käytettävistä indikaattoreista, niiden painokertoimista, kertoimen laskennasta indikaattorien perusteella sekä laskennassa käytettävistä tilastotiedoista.
16 §Sosiaali- ja terveydenhuollon asukastiheyskerroin
Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys hyvinvointialueen asukastiheydellä. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden lopussa sekä Tilastokeskuksen tietoja maapinta-alasta.
22 §Pelastustoimen asukastiheyskerroin
Hyvinvointialueen pelastustoimen asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys hyvinvointialueen asukastiheydellä. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden lopussa sekä Maanmittauslaitoksen tietoja kokonaispinta-alasta.
23 §Pelastustoimen riskikerroin
Hyvinvointialueen pelastustoimen riskikerroin perustuu pelastustoimen järjestämisestä annetun lain (613/2021) 3 §:ssä tarkoitettuihin pelastustoimen palvelutasoa määrittäviin kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin ja onnettomuus- tai muihin uhkiin. Pelastustoimen riskikertoimen määrittämiseksi hyvinvointialue jaetaan yhden neliökilometrin suuruisiksi ruuduiksi, joille kullekin Tilastokeskus laskee riskitason. Riskitason perusteella ruudut jaetaan neljään riskiluokkaan I, II, III ja IV. Pelastustoimen riskikerroin lasketaan jakamalla hyvinvointialueen ruututiheys koko maan ruututiheydellä. Riskikertoimen laskennassa otetaan huomioon painokertoimella 1 ne ruudut, joiden Tilastokeskuksen laskema riskiluokka on I ja II. Lisäksi riskikertoimen laskennassa otetaan huomioon ne riskiluokkaan III ja IV kuuluvat ruudut, joilla yhdellä tai useammalla ruudulla kokonaisuutena sijaitsevaan riskikohteeseen tai harjoitettuun toimintaan perustuva painokerroin on kohteen tai toiminnan aiheuttamaa palveluntarvetta määrittävien riskien mukaisesti 1–5. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden lopussa.
Riskikertoimen perusteella määräytyvät hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty pelastustoimen riskikertoimen perushinta hyvinvointialueen asukasmäärällä ja pelastustoimen riskikertoimella.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin ruutujen riskitason laskennasta, pelastustoimen riskikertoimen määrittelyssä käytettävistä tekijöistä ja niiden painokertoimista. Riskikertoimen tekijöistä ja niiden painokertoimista säädetään vähintään neljän vuoden välein.
35 §Siirtymätasaus
Jos hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtymätasauksena yhteensä tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin siirtymätasauksena yhteensä tehtävät lisäykset, erotusta vastaavaa määrää ei lisätä hyvinvointialueiden rahoitukseen. Siirtymätasauksen valtion rahoittama osuus otetaan huomioon 10 §:ssä tarkoitetussa jälkikäteistarkistuksessa lisäämällä se hyvinvointialueille maksettuun laskennalliseen rahoitukseen siten, että osuus ei korota laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen perusteella maksettavan jälkikäteistarkistuksen määrää.
39 §Siirtymätasauslisän määräaikainen leikkaus vuosina 2026 ja 2027
Edellä 35 §:n 4 momentissa säädetystä poiketen rahoitukseen lisättävää laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotusta vähennetään asukasta kohden enintään 54 euroa vuonna 2026 ja enintään 70 euroa vuonna 2027 niiltä hyvinvointialueilta, joilla vähennys ei vaaranna palveluiden järjestämiseksi riittävää rahoitusta ottaen huomioon 10 §:ssä tarkoitetun jälkikäteistarkistuksen perusteella alueelle vuosina 2025 ja 2026 kohdentuvan laskennallisen rahoituksen määrä sekä alueen vuosien 2023 ja 2024 tilinpäätösten mukainen ali- tai ylijäämän määrä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 39 § tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026 ja on voimassa vuoden 2027 loppuun.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 25 Aug 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.