Työntekijän tietojen keräämisen selkeyttäminen
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta
Työnantaja voi jatkossa kerätä työntekijän henkilötietoja työsuhteen aikana ilman erillistä suostumusta, jos tiedot liittyvät lakisääteisten oikeuksien tai velvollisuuksien hoitamiseen. Muissa tilanteissa, kuten rekrytoinnissa, tietojen hankkimiseen muualta tarvitaan yhä työntekijän suostumus.
- Tila
- Rauennut
- Vireille
- 24.3.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 5.4.2023
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 9
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia muutetaan siten, ettei työnantaja tarvitse työntekijän suostumusta henkilötietojen keräämiseen muualta kuin työntekijältä itseltään silloin, kun tiedonkeruu liittyy työnantajan lakisääteisten oikeuksien – kuten työn johto- ja valvontaoikeuden – tai lakisääteisten velvollisuuksien toteuttamiseen. Tiedot on kuitenkin edelleen kerättävä ensisijaisesti työntekijältä itseltään.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee kaikkia työnantajia ja työntekijöitä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Työnantajat voivat hyödyntää työsuhteen aikana tarpeellisia tietoja esimerkiksi työn valvonnassa, asiakaspalautteessa ja sisäisissä ilmoituskanavissa (whistleblowing) ilman muodollista suostumusprosessia, mikä vähentää työnantajien hallinnollista taakkaa ja oikeudellista epävarmuutta. Käsiteltävien henkilötietojen piiri ei laajene, sillä tietojen on jatkossakin oltava välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia.
Näin eduskunta äänesti
Esityksestä ei pidetty äänestyksiä täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
9 puheenvuoroa · 8 puhujaa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa puitiin työntekijän henkilötietojen keräämistä ilman erillistä suostumusta työsuhteen aikana lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseksi. Esitystä pidettiin tarpeellisena lainsäädännön ja EU-tietosuoja-asetuksen yhteensovittamiseksi, mutta se herätti myös epäilyjä sääntelyn tarpeellisuudesta ja epäselvyyksien lisääntymisestä. Esitys oli kiistelty työmarkkinajärjestöjen ja opposition esittämien huolien vuoksi.
- Selkeyttääkö lakimuutos nykytilaa vai lisääkö se tulkinnanvaraisuutta?
- Onko lakimuutos ylipäätään tarpeellinen?
- SDPPuolesta
Esitys selkeyttää epäselvää ja ristiriitaista lainsäädäntöä suhteessa EU:n tietosuoja-asetukseen sekä ottaa huomioon työelämän todelliset käytännöt, joissa aitoa suostumusta ei aina voida antaa.
”Itse ajattelen, että perusteet tälle muutokselle ovat olemassa: selkeä tarve muuttaa epäselvää lainsäädäntöä ja selkeyttää ei niin yhdenmukaista käytäntöä.”
— Katja Taimela - KokoomusPuolesta varauksin
Ryhmä kyseenalaisti esityksen tarpeellisuuden vedoten sekä työnantaja- että palkansaajajärjestöjen kriittisiin lausuntoihin ja pelkäsi sääntelyn vain monimutkaistavan asioita.
”Itselleni ainakin on edelleen epäselvää, miksi tämä esitys ylipäätään olisi todella tarpeellinen.”
— Jaana Pelkonen - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Taustojen selvittäminen erityistehtävissä nähtiin tärkeänä, mutta ryhmä piti sääntelyä liian yleisluontoisena ja kyseenalaisti esityksen tarpeellisuuden palkansaajajärjestöjen huolien pohjalta.
”Näin ollen työntekijä‑ ja työnantajapuolen näkemykset esitetyn sääntelyn tarpeellisuudesta ovat täysin päinvastaisia, ja on hyvin epäselvää, mihin muutosta todella tarvitaan.”
— Ari Koponen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 9 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 24.3.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 30.3.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 347/2019, seuraavasti:
4 §Työntekijän henkilötietojen keräämisen yleiset edellytykset ja työnantajan tiedonantovelvollisuus
Työnantajan on kerättävä työntekijää koskevat henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään. Tietojen keräämiseen muualta kuin työntekijältä itseltään sovelletaan, mitä tietosuoja-asetuksessa säädetään suostumukseen perustuvasta käsittelystä. Tietosuoja-asetuksessa suostumukseen perustuvasta käsittelystä säädettyä ei kuitenkaan sovelleta, jos työnantaja kerää henkilötietoja työsuhteen aikana työnantajalle laissa säädettyjen oikeuksien tai velvollisuuksien toteuttamista varten taikka jos henkilötietojen käsittelystä laissa erikseen toisin säädetään. Turvallisuusselvityksen hakemisesta säädetään turvallisuusselvityslaissa (726/2014). Menettelystä, jolla alaikäisten kanssa työskentelemään valittavien henkilöiden rikostaustaa selvitetään, säädetään lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetussa laissa (504/2002). Oikeudesta saada tietoja rikosrekisteristä säädetään rikosrekisterilaissa (770/1993).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.